|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Moro,
Eläköön Lowitz...
No joo, kyllä siinä näyttäisi olevan aika selvä alempi Lowitzin kaari.
Kuvassa näyttää olevan myös ylempi Lowitz, mutta se erottuu heikosti ja
yksinään sitä ei voisi laskea varmaksi. Ylempi näkyy lähinnä siitä, että 22
renkaalla on hienoinen kirkkauden muutos kohdassa, josta ylempi Lowitz
kääntyy kohti sivuaurinkoa.
Sattumalta kirjoitin uusimpaan Sivuaurinko-palstaan juttua Lowitzeista. Eri
asia on sitten ehtikä Sivuaurinko-palsta mukaan UMiin. Oli vähän ongelmia
tiedonsiirrossa...
Tässä kyseinen juttu:
"Lowitzin kaarista
Lowitzin kaaria on nähty tänä keväänä joitain. Ajattelin tässä kerrata mitä
niistä nyt osataan sanoa. En tarkoita, että tämä on viimeinen sana, mutta
aika pitkälle tällä pitäisi pärjätä Lowitzien kanssa. Aloitetaan
nimityksistä.
Lowitzin kaarien komponentit
Lowitzin kaaret jakautuvat kolmeen komponenttiin. Greenlerin kirjassa ne
olivat tylsästi nimetty A, B ja C -komponenteiksi. Suomessa käytetään
näille komponenteille nimityksiä alempi (A), ylempi (B) ja rengasmainen (C)
Lowitzin kaari. Alempi on se, joka koskettaa 22° rengasta sivulla
horisonttirenkaan alapuolella. Ylempi koskettaa 22° rengasta sivulla
horisonttirenkaan yläpuolella. Rengasmainen Lowitzin kaari ei useimmilla
Auringon korkeuksilla kosketa lainkaan 22° rengasta vaan kiertää sen
rengasmaisesti (siitä nimi). Lowitzin kaaret yhdistetään useimmin
sivuaurinkoihin ja niiden lähettyviltä ne usein onkin helpointa huomata.
Myös 22° renkaan ulkoasu voi joskus vihjaista Lowitzin kaarista. Kun
esimerkiksi pyramidihaloista esim. 9°, 18° ja 24° parheelioiden kriteeriksi
riittää kirkastuma oikealla paikalla, niin samaa voisi kokeilla soveltaa
myös Lowitzin kaariin ja jossain määrin sitä on tehtykin.
Klassiset Lowitzit
"Klassinen" viittaa tässä alkuperäiseen teoriaan jolla ensiksi pyrittiin
selittämään sivuaurinkoon kurottautuvat oudot halokaaret joiden
havaintohistoria alkaa Topias Lowitzin havainnosta vuodelta 1790. Teorian
pohjana on ns. spinnaava jääkide eli kide, joka pyörii vapaasti yhden
a-akselinsa ympäri.
Teorian mukaan nämä Lowitzit ovat kirkkaimmillaan kun ne ovat lähimpänä 22°
rengasta eli ylempi ja alempi silloin kun ne koskettavat rengasta. Nämä voi
joskus näkyä pelkkinä pitkähköinä kirkastumina 22° renkaalla. Tämä voisi
toimia selityksenä myös sille jo usein havaitulle kololle 22° renkaan
kirkkaudessa horisonttirenkaan kohdalla (Katso Juvan näytelmän piirros Fig.
12). Katselkaapa 22° renkaan ulkoasua entistä tarkemmin! Kirkastumien
sijoittuminen oikein 22° renkaalla voi olla merkki Lowitzin kaarista!
Rengasmainen Lowitz ei yleensä kosketa 22° rengasta, joten se käytännössä
näkyisi kirkkaimpana 22° alapuolella irti kyseisestä renkaasta. Mutta kuten
22° allasivuavan kaaren tapauksessa tuppaa olemaan, ei monikaan halo näy
hyvin kun se on matalalla horisontin suunnassa. Näin ollen rengasmainen
Lowitz saattaa näkyä ylimääräisenä renkaana sopivalla Auringon korkeudella
siellä, missä 24° alemmat parheeliat on totuttu näkemään eli 22° renkaan
ulkopuolella sen sivustoilla kuten Ilpo Liimataisen kuvissa 26.8.2000
Vehniän näytelmässä (ks. UMi 5/2000: Fig. 4). Ilpon näytelmässä näyttäisi
ylemmästä ja alemmasta Lowitzin kaaresta kielivän myös 22° renkaan
kirkkausjakauma.
Rajoittuneet Lowitzit
Tämä ovat lähinnä vain sivuaurinkojen luona näkyvät selvät Lowitzin kaaret.
Kenties näiden synnyttämä Oulujokilaakson alueella 31.8.1994 näkynyt kirkas
laatakidenäytelmä ratkaisi kiistan siitä, onko Lowitzin kaaret olemassa vai
ei. Toinen vastaava näytelmä oli Jari Piikin Juvalla 11.7.1995 näkemä
näytelmä (Fig. 12). Ylempi ja alempi Lowitzin kaari yltävät sivuaurinkoon
ja rengasmainen kulkee sen läpi lähes 22° renkaan suuntaisesti. Nämä
eroavat klassisista Lowitzin kaarista oikeastaan vain siinä, ettei kaaret
jatku kovin pitkästi horisonttirenkaan tason ylä- tai alapuolelle. Useimmat
parhaista Lowitz näytelmistä ovat tähän mennessä olleet juuri näitä
rajoittuneita Lowitzeja, sillä ne on helpompi hahmottaa intensiteettien
keskittyessä sivuaurinkojen läheisyyteen ja siten ovat usein irti
häiritsevästä 22° renkaasta.
Muistuttaisin kuitenkin, että rajoittuneiden Lowitzien selitys ei ole ihan
aukoton. Niiden takana voi yhtä hyvin olla kidepopulaatio, jossa on
spinnaavia Lowitz-kiteitä, jotka aina hetkittäin ottavat vakaamman asennon.
Tällöin intensiteetti summautuvat sivuaurinkojen luona ja tuovat kaaret
paremmin näkyville. On mahdollista, että rajoittunut Lowitz-liiketila ei
ole edes todellinen. Tarve selittää eräitä havaintoja niillä voi johtua
esim. käytettyjen simulaatio-ohjelmien kyvyttömyydestä ottaa kaikkia
haloihin vaikuttavia tekijöitä huomioon, jolloin simulointi ei tahdo
onnistua.
Tässä on myös toisen muistutuksen paikka. Aivan kaikki sivuauringosta
alaviistoon 22° renkaaseen kurottavat kaaret eivät ole Lowitzin kaaria.
Sivuauringon oma muoto saattaa näyttää toisinaan Lowitzilta kaarelta. Sen
suunta tosin ei ole aivan oikea: alemmaksi Lowitziksi se on liian jyrkkä ja
rengasmaiseksi liian loiva. 1980-luvun lopulla näitä sivuauringon jatkeita
raportoitiin Lowitzin kaarina. Laskettiinhan Lowitzin kaaret yhteen aikaan
peräti yleisiksi haloiksi ja löytyivät A-lomakkeelta! Monikaan sen
aikaisten raporttien Lowitzeista ei nyt kestä lähempää tarkastusta.
Heijastuneet Lowitzin kaaret
Talven jääsumuissa esiintyvä eksoottinen variaatio Lowitzin kaarista. Kyse
on oikeastaan "ala-Lowitsin" kaarista (vertaa pariin sivuauringot -
alasivuauringot). Nämä näkyvät yleensä matalalla Auringolla kirkkaissa
laattajääsumunäytelmissä. Ilmiasuna on usein sivuauringoista pitkästi
ylöspäin kurottavat hennot halokaaret kuten 23.1.2002 Vaalan näytelmässä
(Fig. 13). Kun Aurinko on korkeammalla, ilmeisesti nämä heijastuvat
Lowitzit näkyvät ns. "parhelia legseinä" eli "sivuaurinkojen jalkoina".
Tosin eräät parhelia legsit voisivat ehkä selittyä myös alempia
Lowitzeinakin.
Lentokoneesta voi nähdä alasivuaurinkojen kohdalla "ala-Lowitzin kaaret"
X-muotoisena kaariparina. Nämä ala-Lowitzit ovat sama ilmiö kuin
heijastuneet Lowitzin kaaretkin. Ala-Lowitzeista tunnetaan hyvin vähän
havaintoja (Tapen kuvat lienevät ainoat).
Ylä-Lowitzin kaaret
Otetaan nämäkin tähän mukaan. Kyse on Lowitzin kaaren esiintymisistä,
joissa kaarta näkyy lähinnä vain 22° renkaan yläpuolella. Niiden lakipiste
sivuaa joko (yläkoveraa) Parry kaarta tai yläkuperaa Parryn kaarta.
Yläkoveraa Parrya koskettava Lowitzin kaaren osa on havaittu useammin,
mutta havaintoja on myös yläkuperaa Parryn kaarta koskettavasta kaaresta. "
Aidoimmissa" ylä-Lowitz havainnoissa sivuaurinkojen luona ei ole näkynyt
Lowitzin kaaria. Niistä kumpusi tarve selittää kaari Parry-asentoisella
kiteellä. Tällaisen kaaren voi teoriassa saada aikaan Parry-asentoinen
kide, joka tilttaa horisontaalisesti pysyvän a-akselin suhteen
voimakkaasti. Onkin ollut epäselvää, pitäisikö nämä laskea Parryiksi
(aikoinaan puhuttiin tilttaavasta tai vääristyneestä Parryn kaaresta) vai
Lowitzin kaariksi. Valkean taivaan vieraissa tämä variaatio mainitaan
Lowitzin kaarien yhteydessä.
Lowitzin kaariin ne kuuluvatkin. Nämä kaaret seuraavat kuitenkin
teoreettisesti ja käytännössä Lowitzin kaarien reittiä taivaalla, joten ne
ovat aivan samoja Lowitzin kaaria kuin muutkin. Ei ole mitenkään varmaa,
että tarvitaanko tilttaavaa Parry-asentoa lainkaan."
Että semmoista... Huomasin jo pari mokaa tuosta tekstistä. Sen se tekee kun
kirjoittaa UMia kello kuuteen aamulla...
Jarmo
> Tobias Lowitzin haamu elää edelleen!
>
> Omissa kuvissani 11.5. klo 18.15 sivuauringista lähtee selvä lisäke
> alaspäin joka yhtyy 22 renkaaseen. Diasta voi erottaa jotain epämääräistä
> hehkua myös sivuauringosta ylöspäin.
>
> 15 vuotta sitten tämä olisi eittämättä tulkittu Lowitzin kaareksi. Kaikki
> sähläys asian tiimoilta on saanut minut kuitenkin epäilemään kaikkea,
mikä
> näyttää Lowitzilta. Olisi hauskaa saada jaoston "virallinen" kanta
asiaan,
> vaikkapa tämän kuvan pohjalta. Eli onko kuvassa Lowitz vai eikö ole?
>
> kysyy Ismo
>
> PS. Kuvat siis osoitteessa:
> http://idefix.taide.turkuamk.fi/~iluukkon/taivas/020511/021105.html
>
|