Ursa   Viestintä   Listat   halo-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

halo-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Jarmo Moilanen (jarmom_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 08.02.2001


Ehtoota,

> Terve.
>
> Jarmo tai joku muu joka kykenee tuosta vaan pyörittelemään
> kolmiulotteisia simulaatioita päässään, voisi vaikka vääntää rautalankaa

Pyöräytetäänpä 3D-simulaation päässä...

> siitä, miksi supersaurit (tai miksi niitä sitten pitäisikään kutsua,
> alasivulampuiksi tässä tapauksessa?) käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Eli
> en ihan hiffaa, miksi eilisiltaisessa (7.-8.2.) huisankirkkaassa
> keinovalopyörityksessä, jossa em. juttujen lisäksi oli vain sivulamput
> ja "pilari", näkyi lampun ollessa horisontin alapuolella (polvenkorkuinen
> lamppu alle 10 m:n päästä) sauritason yläpuolella (luokkaa 8 ast)
> saurien ulkoreunan kohdalla kirkkaat lähes pystysuorat pötköt, jotka vasta
> ylempänä himmeinä kaartuivat selvemmin ulospäin, mutta lamppuun ei yltänyt
> minkäänmoista halontynkää. Sitten kun sai lampun hieman horisonttitason
> yläpuolelle, eli käytännössä kun olin rähmälläni turpa lumessa,
> supersaurit olivat itsensä muotoiset. Siis miksi semmoiset kirkkaat
> pystypötköt, kun lamppu oli alempana?

Selitys 1: Koska lamppu sijaitsee kiteeseen nähden horisontin toisella puolella.

Selitys 2: Yläsivulamppua voi verrata yläpilariin (ei pilariin. Huomatkaa ero ;) ja alasivulamppua alalamppuun.

Huom! Selitykset eivät sulje toisiaan pois.

No, tuosta tuskin kukaan otti selvää, joten koetan selittää jotenkin. Ei välttämättä yksinkertaisesti, sillä homma ei ole aivan yksinkertainen (ainakaan selittää).

Puhun tästä tavan sivulampuista, yläsivulampuista (=supersaurit) ja alasivulampuista, jotta kaikki tajuavat, milloin puhun keinovalohaloista.

Sitten tähän tämmöinen ASCII-taideteos väliin. Toivottavasti tämä toistuu oikein lukijoiden sähköpostissa (vaatii tasaleveyksistä fonttia, esim monospaced tai courier). 

         YP
         _
         _
        _
      _

   _ -
L-
  • H _ - - _ _ AL

(=-merkillä on merkitty vaakataso. L=lamppu, H=havaitsija. YP= yläpilari ja AL=alalamppu.)
Tämä taideteos esittää tarkalleen horisonttaalisten kiteiden pinnasta tapahtuneiden heijastusten sijoittumisen SIVULTA KATSOTTUNA. Eli auringon tapauksessa "taivaalla" näkyisi vain ala-aurinko.

Havaitsija puolestaan näkee tilanteen näin (toinen ASCII-taideteos): 

|
|
|
|   <-"yläpilari" eli pilaria vain lampusta ylös
L <-lamppu
  • <-horisontti

| <-alalamppu (käytännössä näkyy läiskänä tässä kohti) |

No niin, nämä oli pohjustusta.

Käsitellään ensin tavan sivulamppu. Valo tulee sisään sivutahkosta nro 3 ja poistuu sivutahkosta nro 5. Keinovalolla tämä aiheuttaa kaksi lampusta havaitsijan silmään kiertävää kaarta, jonka jokaisessa pisteessä lampusta tullut valo taittuu 22 astetta kohti havaitsijan silmää. Nämä kaaret sijaitsevat vaakasuorassa tasossa (EI horisontin tasossa kuten sivuauringot). Kiteen sisällä voi tapahtua lukuisia sisäisiä heijastuksia kiteen horisonttaalisista ylä (pääty nro 1) ja alapinnasta (pääty nro 2). Näitä heijastuksia on aina yhtä paljon. Joten valoreitti on esim. 3-5, 3-2-1-5, 3-2-1-2-1-5 jne.

Yläsivulampuissa valo tulee kiteeseen sivutahkosta ja ennen poistumista normaalin sivulampun valoreitin mukaisesti toisesta sivutahkosta, valo heijastuu kiteen sisällä kertaalleen kiteen ylemmästä päädystä. Käytännössä se voi heijastua useita kertoja, mutta ylemmässä päädyssä tapahtuu aina yksi heijastus enemmän kuin alemmassa pinnassa. Eli supersaurin valoreitti on muotoa 3-1-5, 3-1-2-1-5, 3-1-2-1-2-1-5 jne. Koska valo heijastuu yläpinnasta, seurauksena on kaaret, jotka käyttäytyvät kuin yläpilari (ks. kaaviot). Yläpilarin paras ero pilariin on se, että yläpilarin yhteydessä lampusta ei lähde pilaria alaspäin, vaan horisontin alapuolella näkyy alalamppu. Joten voisin sanoa, että yläsivulamppu on tavallaan hiukan sivusta nähty yläpilari eli jos vain voisimme nähdä yläpilarin sivusta, se näyttäisi yläsivulampulta.

Alasivulampussa valo kulkee päinvastoin kuin yläsivulampussa ja valoreitti on muotoa 3-2-5, 3-2-1-2-5, 3-2-1-2-1-2-5 jne. Kun yläsivualampput oli tavallaan hiukan sivusta nähty yläpilari, on alasivulamppu kuin sivusta nähty alalamppu. Koska alalampusta ei ole yhteyttä lamppuun, vaan väliin jää välähdyksistä vapaa alue, näkyy tämä sama efekti myös alasivulampuissakin.

Jos lamppu ja katsoja ovat samalla tasolla. Pitäisi näkyä jotain aivan omituista. Yläpilari ja alapilari sulautuvat pilariksi, joka "fyysisesti" sijaitsee lampun ja havaitsijan puolivälissä. Luultavasti (tämä oli tosi vaikea ajatella) yläsivulamppu ja alasivulamppu sulautuvat pilariksi sivulamppujen kohdalle. Toisin sanoen sivulamput muuttuvat pystysuoriksi sivulamppujen kaaria mukaileviksi "seinämiksi"... Kait... Ehkä... Jotain sellaista...

Teemun tapauksessa tilanne oli erikoinen, sillä hän pääsi katsomaa näytelmää lampun yläpuolelta, tummaa taivasta vasten, jolloin ylhäällä näkyi kaikki normaalisti horisontin alapuoliset muodot. Tilanne, josta allekirjoittanutkin on haaveillut, koska horisontin alapuoliset muodot ovat hankalia havaita maata vasten katsottaessa.

Tuskinpa tuosta minun sepustuksesta saa mitää selvää. Voin vääntää asiasta rautalankaa seuraavaan UMiin. Ai niin, sitähän minun pitäisi nytkin kirjoittaa...

> Teemu

Jarmo

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä