Sarakkeiden selitykset
| Sarake | Selitys |
|---|
| Pituus | GPS-laitteen, Maanmittauslaitoksen
karttapaikka
-palvelun tai Google Earth -ohjelman avulla määrätty pituusaste.
|
| Leveys | GPS-laitteen, Maanmittauslaitoksen
karttapaikka
-palvelun tai Google Earth -ohjelman avulla määrätty leveysaste.
|
| korkeus | Ennusteita laadittaessa käytetty paikkakunnan korkeus merenpinnasta. Vasta kilometrien
suuruisilla korkeuseroilla on merkitystä tapahtuma-aikaa laskettaessa.
|
| kello | Tapahtuman aika on Suomen virallisen normaali- tai kesäajan mukainen. Jos peittymisaika
on mahdollinen sekä kesäajan että normaaliajan aikana, on kerrottu kummasta ajasta on
kyse. Samoin kuunpimennyksestä ilmoitetaan, koska sen aikana on mahdollista havaita
normaalia himmeämpiä tähtiä.
|
| P | Tapahtuman tyyppi.
D kertoo, että tähti katoaa Kuun reunan taakse.
Esiintulosta ilmoitetaan kirjaimella R.
Jos tapahtuman tyyppi on M, tähti ei peity kyseisellä paikalla.
Tähden ja Kuun lähimmän napa-alueen reunan väliin saattaa jäädä yhden kaariminuutin
suuruinen rako. Vain kirkkaimpien tähtien ohitukset ilmoitetaan. Ohitusetäisyyttä ei
ilmoiteta.
Jos hyvin lähellä näkyy sivuava tähdenpeitto, siitä saatetaan ilmoittaa
G-kirjaimella. Sivuavista tähdenpeittojen kertovat erilliset
dokumentit.
|
| tähti | Tähden numero luettelossa Zodiacal Catalogue tai planeetan nimi.
ZC-luettelo sisältää 3536 ekliptikan lähistön tähteä.
[Vuonna 2019 peittyvien tähtien tietoja]
|
| mag | Tähden visuaalinen kokonaismagnitudi
|
| val | Kuusta valaistuna näkyvän osan suuruus prosentteina. Jos valaistu osa suurenee, lukua
seuraa plus-merkki. Pienenevää valaistua osuutta seuraa miinus-merkki. Merkinnät
"100–" tai "100+" tarkoittavat, että Kuusta näkyy valaistuna vähintään 99,5 prosenttia.
Kuunpimennyksen aikana tässä sarakkeessa oleva luku kertoo, kuinka monta prosenttia
Kuusta on täysivarjon ulkopuolella.
|
| elon | Kuun elongaatio eli kulmaetäisyys Auringosta. Elongaation suuntaa ei kerrota.
|
| Aur h | Auringon korkeus horisontista. Se mainitaan vain, jos korkeus on suurempi kuin -13 astetta.
|
| Kuun h | Kuun korkeus horisontista. Vain planeettojen ja joidenkin kirkkaiden tähtien tapahtumat
on ilmoitettu, jos Kuu on alempana kuin 10 astetta.
|
| Kuun ats | Kuun atsimuutti eli kulmaetäisyys pohjoisesta myötäpäivään. Idän atsimuutti on 90°,
etelän 180° ja lännen 270°. Vuosikirjassa Tähdet atsimuutit
ilmoitetaan eteläsuunnasta lähtien eli tässä verkkoversiossa olevat atsimuutit saadaan
painetun vuosikirjan atsimuuteiksi lisäämällä tai vähentämällä 180 astetta.
|
|
Suuntakulmien määrittely
Peittyvän tähden paikka ilmoitetaan yleensä suuntakulmien PA ja CA avulla. Kulma
PA saa kaikki arvot nollan ja 360 asteen väliltä. Kuun oma liike tähtien suhteen
tapahtuu keskimäärin suuntaan 90°. Kulma CA saa arvot −90° −
+90°. Astelukuun liitetään Kuun sirpin lähimmän kärjen mukaan joko N- tai
S-kirjain. Edellinen tarkoittaa, että vertailukohtana on sirpin pohjoinen kärki.
Jos tapahtumakohta on Kuun kirkkaan reunan puolella, kulman CA arvo on negatiivinen.
Oheisen kuvan tapauksessa tähden peittyessä kulmat saavat seuraavat arvot:
PA = 44° ja CA = 64°N. Tähden esiintulokohta määritellään puolestaan
seuraavasti: PA = 288° ja CA = –50°N.
|
|
Kuunpimennys ja suuntakulma CA
Kuunpimennyksen aikana sarakkeilla val ja CA
on pimennykseen liittyvät merkitykset. Edellisessä on E ja Kuun
valaistu osuus. Jälkimmäisessä on tähden etäisyys täysivarjon keskipisteestä
prosentteina sekä U. Peittyvän tai esiintulevan tähden paikka
voidaan määrittää suuntakulman PA avulla.
Kuu oli 9.1.2001 täysivarjossa klo 20.42−23.59. Tähti 63 Geminorum (5,2 mag)
peittyi Helsingissä klo 22.51. Kuusta näkyi valaistuna 0% eli Kuu oli kokonaan
täysivarjossa. Tähden etäisyys täysivarjon keskipisteestä oli 54% täysivarjon
halkaisijasta. val-sarakkeessa oli 0E ja
CA-sarakkeessa oli 54U. Kuva esittää tilanteen
klo 23.00. Sivuava tähdenpeitto näkyi Tallinnan eteläpuolella. Kuvan saa klikkaamalla
suuremmaksi.
|
Libraatio toukokuussa 2019. Maan keskipisteeseen lasketun libraation käyrä on sileä
(keltainen). Maan pinnalta (Helsingistä, pituus 25°E ja leveys 60°N) havaittavan
libraation käyrä on aaltoileva (sininen). Libraatiokäyrän muoto ja asento
muuttuvat kuukaudesta toiseen. Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.
|
Libraation määrittely
Kuun libraatio jakautuu pituusasteen (vaaka-akseli) ja leveysasteen (pystyakseli)
suuntaiseen komponenttiin. Oheisessa kuvassa geosentrisen libraation käyrä on sileä.
Koska Kuun rata on elliptinen, Kuun ratanopeus on suurin perigeumissa ja pienin
apogeumissa. Kuun pyörimisnopeus on vakio. Tästä syystä Kuun pyöriminen on välillä
"edellä" ja välillä "jäljessä".
Vuorokautinen libraatio
Pyörivän Maapallon mukana liikkuva havaitsija katsoo Kuuta vaihtuvista suunnista. Tämä
aiheuttaa oheisen kuvan sileään käyrään aaltoilua, joka näkyy oranssin käyrän
häiriöinä.
|
Kuu 16.10.2017. Näemme Kuun itäisen reunan taakse. Pituusasteen suuntainen
libraatio ja Kuun keskipisteen pituusaste ovat negatiivisia eli itäisiä. Näemme
Grimaldi-kraatterin Kuun reunan lähellä ja Humboldt-kraatterin kaukana reunasta.
Kahden viikon kuluttua, 30.10.2017, pituusasteen suuntainen libraatio on läntinen
eli positiivinen. Grimaldi on kaukana Kuun reunasta ja Humboldt on reunan lähellä.
Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.
|
Pituusasteen suuntainen libraatio
Pituusasteen suuntainen libraatio vaihtaa kahden viikon välein suuntaansa itäisestä
eli negatiivisesta läntiseen eli positiiviseen ja takaisin itäiseen. Sopiva itäisen
libraation merkki on Kuun reunan lähellä oleva Grimaldi-kraatteri. Kahden viikon
kuluttua läntinen libraatio on suurimmillaan ja Grimaldi-kraatteri on kaukana Kuun
reunasta. Kuun vastakkaisella reunalla merkkikraatterina toimii Humboldt. Se on
kaukana Kuun reunasta, kun Grimaldi on reunan lähellä.
|
Kuu 08.10.2017. Näemme Kuun pohjoisreunan taakse. Leveysasteen suuntainen libraatio
ja Kuun keskipisteen leveysaste ovat positiivisia eli pohjoisia. Näemme Newton-
kraatterin ja ZC 0444 -tähden Kuun etelänavan lähellä. Plato-kraatteri on kaukana
pohjoisesta reunasta. Kahden viikon kuluttua, 22.10.2017, leveysasteen suuntainen
libraatio on negatiivinen eli eteläinen. Newton on kaukana reunasta ja Plato on
reunan lähellä. Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.
|
Leveysasteen suuntainen libraatio
Kuun rata on kallistunut Maan ratatasoon nähden runsaat viisi astetta. Tämän vuoksi
näemme välillä Kuun pohjoisnavan taakse. Libraatio saa tällöin positiivisia arvoja ja
Kuun keskipisteen leveysaste on positiivinen eli pohjoinen. Välillä näemme hieman
Kuun etelänavan taakse. Libraatio saa tällöin negatiivisia arvoja ja Kuun keskipisteen
leveysaste on negatiivinen eli eteläinen.
|
| A | Kerroin, jonka avulla lasketaan tapahtuman aika toiselle pituusasteelle.
|
| B | Kerroin, jonka avulla lasketaan tapahtuman aika toiselle leveysasteelle.
Korjauskerrointen käytöstä kertoo dokumentti
Korjauskertoimet.
|
| rekt | Tähden rektaskensio vuoden 2000 koordinaatistossa.
|
| dekl | Tähden deklinaation vuoden 2000 koordinaatistossa.
|
| erisnimi | Tähden yleisesti käytössä oleva nimi ja Bayerin tai Flamsteedin tunnus. Jos
tähdellä ei ole mitään näistä, sarake on tyhjä tai siinä on muuttuvan tähden
tunnus.
|