08.11.2020 Matti Suhonen
pikkuplan@ursa.fi

Kuiden tapahtumien selityksiä Sisältö: Kuiden numerot Tapahtumien määrittelyt Havaintotapoja Tapahtumataulukkojen sarakkeiden sisällöt Mitä tehdä kuiden havainnoille Jupiterin kuiden keskinäiset tapahtumat Jupiterin kuiden numerot: 1 tai I = Io 2 tai II = Europa 3 tai III = Ganymedes 4 tai IV = Kallisto Kuiden tapahtumat Ylikulut Kuu kulkee planeetan pinnan editse idästä länteen. Ylikulun katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi silloin, kun kuun keskipiste on planeetan kiekon reunalla. Varjon ylikulut Kuun varjo liikkuu planeetan pinnalla idästä länteen. Varjon ylikulun katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi silloin, kun varjon keskipiste on planeetan kiekon reunalla. Peittymiset Kuu on planeetan kiekon takana ja kulkee lännestä itään. Peittyminen katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi silloin, kun kuun keskipiste on planeetan kiekon reunalla. Pimennykset Kuu on planeetan varjossa ja kulkee lännestä itään. Pimennyksen katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi silloin, kun kuun keskipiste on planeetan täysvarjon reunalla. Puolivarjolla ei ole vaikutusta kuun näkymiseen. Havaintotapoja Havaintovälineeksi soveltuu kaukoputken lisäksi myös videokamera joko kaukoputken kylkeen kiinnitettynä tai kaukoputken lävitse kuvaavana. Kaukoputken kylkeen kiinnitetyn videokameran polttoväli tulee säätää suurimmaksi mahdolliseksi, koska Jupiterin kuiden etäisyys Jupiterista on suurimmillaankin vain muutamia kaariminuutteja. Myös muunlaista kaukoputken lävitse kuvaavaa kameraa voidaan käyttää. Tietokoneen ohjaaman kaukoputken CCD-kameralla saadaan kuvien lisäksi tapahtuman valokäyrä selville. Viime aikoina suurta suosiota ovat saavuttaneet kaukoputkeen liitettävät analogiset videokamerat, jotka lisäävät aikaleimalaitteiden ja gps-laitteiden avulla jokaiseen kuvaruutuun tiedon havaintopaikasta ja -ajasta. Videokuvan analysoitiohjelma muuttaa tiedot valokäyriksi ja tapahtumien ajankohdiksi. Katsomalla tehtävissä havainnoissa määritetään hetki, jolloin Jupiterin varjoon katoava kuu on vielä näkyvissä tai varjosta poistuva kuu näkyy ensimmäisen kerran. Vastaavanlaisia havaintoja voidaan tehdä kuun peittyessä Jupiterin taakse. Myös Jupiterin pinnalla näkyviä kuita tai niiden varjoja voidaan ajoittaa. Tapahtumataulukkojen sarakkeet Jupiterin kuiden tapahtumataulukkojen sarakkeet on selitetty alempana olevassa taulukossa. Pimentyvän tai pimennyksestä esiintulevan kuun etäisyys Jupiterin keskipisteestä on ilmoitettu Jupiterin säteenä, joka on mitattu Jupiterin keskipisteen ja kuun väliseltä viivalta. Jupiterin korkeus horisontista sekä Jupiterin atsimuutti ja Auringon korkeus ja atsimuutti saattavat puuttua tapahtumataulukoista. Jupiterin kuiden tapahtumataulukkojen sarakkeet Sarake Merkitys Pv Tapahtuman päivä Klo Tapahtuman kellonaika Suomen ajan mukaisesti 0,1 minuutin tarkuudella Etäisyys planeetasta Pimentyvän tai näkyviin tulevan kuun etäisyys planeetasta Jupiterin säteinä sekä suunta Jupiteriin nähden, joko itään tai länteen Kuu Jupiterin kuun numero Tapahtuma Tapahtuman laatu: pim = pimennys, peitt = peittyminen, ylik = kuu kulkee Jupiterin pinnan editse, vylik = kuun varjo kulkee Jupiterin pinnalla. Kolmen seuraavan sarakkeen tiedot koskevat paikkaa: pituus 25° 0', leveys 60° 0', korkeus 0 m Jupiterin korkeus Jupiterin korkeus horisontista Jupiterin atsimuutti Jupiterin atsimuutti. Pohjoinen = 0°, itä = 90°, etelä = 180° ja länsi = 270° Auringon korkeus Auringon korkeus tapahtuman aikana Auringon atsimuutti Auringon atsimuutti. Pohjoinen = 0°, itä = 90°, etelä = 180° ja länsi = 270° Vuonna 2021 kuiden peittymiset ja pimennykset tapahtuvat Jupiterin pohjoisella pallonpuoliskolla. Io kulkee ekvaattorin lähellä. Europa ja Ganymedes kulkevat etäämpänä ekvaattorista. Kallisto kulkee Jupiterin kiekon puolivälin kohdalla. Ylikulut ja varjojen ylikulut tapahtuvat ekvaattorin eteläpuolella. Pimennykset tapahtuvat Jupiterin konjunktion ja opposition välisenä aikana Jupiterin länsipuolella. Kuiden keskinäiset peittymiset ja pimennykset tapahtuvat Jupiterin ekvaattorin lähellä. Suomessa näistä voidaan havaita kaksi peittymistä 2.8.2021 sekä kaksi pimennystä 8.8.2021 ja 31.8.2021. Kaikissta tapauksissa Ganymedes joko peittää tai pimentää Europan. Tapahtumien todelliset ajankohdat voivat erota taulukossa annetuista useilla minuuteilla, koska ennusteet määrittelevät tapahtuman ajan kuun keskipisteen mukaan. Havainnot tehdään kuun kiekon reunan mukaan. Havaintojen raportointi Jupiterin kuiden tapahtumien, erityisesti pimennysten ajoitusten havainnoista on kiinnostunut mm. Kuun ja planeettojen havaitsijoiden yhdistys Association of Lunar and Planetary Observers, ALPO. Yhdistyksen Jupiter-jaostolla oli vuonna 2012 alempana olevat pdf-muotoiset havainto-ohjeet ja raportointilomake. Havainto-ohjeita: ALPO-yhdistyksen havainto-ohjeita Raportointilomake: ALPO-yhdistyksen raportointilomake ALPO:n raporttilomake kysyy seuraavia tietoja: Ajoituksissa kätettyjen aikalähteiden kuvailu ja arvioitu tarkkuus Havaitsijan nimi, osoite ja muita yhteystietoja Havaintokauden alkamis- ja päättymisajat (konjuktiosta seuraavaan konjunktioon) Tapahtuman tyyppi Ennusteen päivämäärä ja kellonaika yleisajan mukaisesti Havaittu aika yleisajan mukaisesti Käytetyn kaukoputken tyyppi, halkaisija ja suurennus Havainto-olosuhteet: seeing, läpinäkyvyys ja näkökentän kirkkaus Huomautuksia Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia vuosina 2021 − 2022 Jupiter on vuosina 2021 ja 2022 radallaan sellaisessa kohdassa, että vajaan vuoden aikana suurimpien Jupiterin kuiden ratatasot kulkevat sekä Maan että Auringon kautta. Edellisessä tapauksessa jokin kuu saattaa peittää taaempana olleen kuun. Jälkimmäisessä tapauksessa kuun varjo saattaa osua toisen kuun pinnalle. Seuraavan kerran Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia on mahdollista havaita vuosina 2025 − 2027. Vuonna 2021 Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia on noin 250 kappaletta. Suurta osaa tapahtumista ei voi havaita, koska tapahtumien aikana taivas on liian valoisa. Vain elokuussa tapahtuvat kaksi peittymistä ja kaksi pimennystä ovat havaittavissa. Havaitsemista vaikeuttavat tapahtumien kestot: 10 minuuttia − yli kaksi tuntia. Peittymisten aikana kuiden yhteinen kirkkaus laskee vain noin 0,1 magnitudia. Pimennysten aikan kirkkauden muutos on 0,4 magnitudia. Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia ovat: Puolivarjopimennykset Kuun puolivarjo osuu taaemman kuun pinnalle. Yleensä puolivarjopimennys edeltää ja seuraa täysvarjopimennystä. Jos kuun täysvarjo ei kohtaa toista kuuta, puolivarjopimennys on osittainen. Puolivarjopimennyksen havaitseminen on hyvin vaikeaa. Täysvarjopimennykset Kuun täysvarjo osuu taaemman kuun pinnalle. Pimennys voi olla osittainen, rengasmainen tai täydellinen. Osittaisessa pimennyksessä vain osa kuun täysvarjosta osuu toisen kuun pinnalle. Rengasmaisessa pimennyksessä kuun täysvarjon halkaisija on pienempi kuin toisen kuun halkaisija. Täydellisessä pimennyksessä kuun täysvarjon halkaisija on vähintään yhtä suuri kuin toisen kuun halkaisija. Peittymiset Kuun kiekko peittää taaempana olevan kuun kiekon. Tapahtuma voi olla osittainen, rengasmainen tai täydellinen. Osittaisessa peittymisessä taaemman kuun kiekon osa näkyy koko tapahtuman ajan. Rengasmaisessa peittymisessä peittävän kuun halkaisija on pienempi kuin peittyvän kuun halkaisija. Täydellisessä peittymisessä peittävän kuun halkaisija on vähintään yhtä suuri kuin peittyvän kuun halkaisija. Suomessa havaittavia Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia esittelevässä taulukossa ovat sarakkeet: pv ja klo Tapahtuman alun päivämäärä ja kellonaika Suomen ajan mukaisesti kuu 1 Peittävän tai pimentävän kuun numero tapahtuma Tapahtuman tyyppi, joko peittyminen tai pimennys kuu 2 Peittyvän tai pimentyvän kuun numero laatu Tapahtuman laatu: rengasmainen (A), osittainen (P) tai täydellinen (T) kesto Tapahtuman kesto sekunteina kirkkauden muutos Tapahtumaan osallistuvien kuiden yhteisen kirkkauden muutos val Peittymisen tai pimennyksen maksimivaiheen valaistun osan suuruus verrattuna pimentyvän kuun valaistukseen tai kummankin peittyvän kuun valaistukseen väli Peittyttyneen tai pimentyneen kuun etäisyys planeetan keskipisteestä PA Pimentyneen tai peittyneen kuun suunta planneetan suhteen. Jos kulma on 90 astetta, kuun on Jupiterin keskipisteestä katsottuna idässä pienin väli Kuiden keskipisteiden tai kuun ja varjon keskipisteiden pienin välimatka Havaitseminen tulee aloittaa huomattavasti ennen taulukossa mainittua aikaa, koska toisiaan lähestyvät kuut sulautuvat yhdeksi pisteeksi ennen kuin niiden kiekkojen reunat koskettavat toisiaan. Havaintovälineeksi soveltuu videokamera, jonka tuottama kuva talletetaan kannettavalle tietokoneelle. Apuvälineiksi tarvitaan gps-signaalin vastaanotin sekä jokaiseen kuvaruutuun aikaleiman (paikka ja aika) lisäävä laite. Videokuvan analysointiin on olemassa useita tietokoneohjelmia. Kuvista saadaam määritettyä tapahtuman ajat ja valokäyrä.