5/97

JAOSTON KUULUMISIA Jaoston toiminta on lähtenyt kangeasti kesän jälkeen liikkeelle, mutta on lähtenyt kuitenkin. Yritän innostaa teitä ottamaan projekteja esiin ja tekevän ehdotuksia toiminnasta. Toistan taas kerran, että minä en voi harrastaa teidän puolestanne, mutta voin tarjota yhteyksiä ja välittää ideoita. Eli pankaapa ajatuksianne ja tekemisiänne paperille ja koneelle ja lähetelkääpä niitä jaostoon kirjeitse/sähköpostitse tai soittakaa. Muutama uusi harrastaja on taas kysellyt jaoston toiminnasta. Mitä tässä paljon kertoa kuin mitä edellisissä Ursa Minoreissa on esitelty. Tuohon minulle eräs henkilö totesi, että siellähän on paljonkin asiaa, jota voitaisiin tehdä, mutta ei sitä mitä tehdään. Niinpä. Lienee siitä kiinni, kuka innostuu tekemään mitäkin. Yritän tässä taas listata uusia mahdollisuuksia ja kertoa, mitä tällä hetkellä oikeasti on menossa. Kim Heino Turusta kertoi, että hän rakennellut OS/2:lle tähtikarttaohjelmaa ja kyseli, josko tästä saisi projektintynkää jaostolle. No, mikäs siinä. Olennaista ei liene se, että ohjelma on OS/2:lle tai jollekin muulle käyttöjärjestelmälle, vaan että kehitellään yhdessä ohjelmaa ja mietitään, miten mikäkin asia voitaisiin tehdä. Tässä olisi puuhaa, joka voisi yhdistää ohjelmointia harrastavia jaostolaisia. Odotamme Kimin avausta jaoston postituslistalla. Kommentteja? Lisäksi on ollut puhetta, voisiko boxiohjelmiin liittää moduleja, joilla voisi laskea erilaisia tähtitieteellisiä tietoja, esim. Auringon nousuja ja laskuja. PROJEKTEJA Tällä hetkellä on menossa ja käynnistymässä on seuraavia hankkeita jaostossa: SuomiLoc-projekti: Jaostovetäjä kerää havaintopaikkojen tietokantaa. Monet henkilöt ovatkin avustaneet antamalla tähtitornien ja paikkakuntien koordinaatteja. Päivitän luetteloa taas, kun joudan. Tietokantahan löytyy paikasta: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/mtj/suomiloc.dat Olen muuntanut tietokannan verkkoystävällisempään ISO 8859-1 (ISO Latin-1) -merkistöön. Projektiin liittyen Mika Laari Lappeenrannasta kehittelee ohjelmaa, jolla tietokannasta voi poimia halutut paikkakunnat ja kirjoittaa ne halutun tähtiohjelman paikkakuntatiedostoksi. Ohjelmarekisteri verkkoon: Yrjö Pullinen Hollolasta miettii systeemiä, jolla ohjelmarekisterin Paradox-tietokannasta voitaisiin tehdä sopivaa HTML-muotoista esitystä verkkoon laitettavaksi. Ykä laittaneet postituslistalle aikanaan tietoja projektin edistymisestä. Ohjelmarekisterin päivitys ja täydentäminen: Nyt olisi tarkoitus aloittaa suurimittainen ohjelmarekisterin päivttäminen. Eli uusien ohjelmaversioiden ja kokonaan uusien ohjelmistojen etsintä. Samalla päivitämme ja tarkennamme ohjelmarekisterin kuvauksia ja tietoja. Tähän projektiin voivat osallistua useat henkilöt. Uudet ohjelmat ja versiot voi lähettää: ) FUNETin ftp-palvelimelle: ftp://ftp.funet.fi/pub/astro/incoming ) Ursan postilaatikon Mizarin uusien ohjelmien alueelle Kummassakin vaihtoehdossa tietoa minulle. Ohjelmarekisterin kuvauksien ja tietojen päivitykset voi lähettää Matti Suhoselle (Matti.Suhonen@ursa.fi). MUITA MIETTEITÄ Lisäksi kaikki kirjoitukset, esittelyt, arvostelut yms. ovat tervetulleita Ursa Minoriin ja jaoston WWW-sivuille. Tällä kertaa on vuorossa Henrikssonin Rikun artikkeli verkossa olevista robottiobservatorioista. Rikun juttu löytyy myös osoitteesta: http://www.ursa.fi/~riku/robot/ Tulevissa numeroissa on luvassa mm. Paula-Christiina Wirtasen esittely eräästä Kuu-aiheisesta CDROMista. Veikko Mäkelä ROBOTTIKAUKOPUTKET Tumma hahmo istui tietokoneen ääressä monitorin valon hohtaessa pehmeästi hänen kasvoillaan. Tähtikuviot tanssivat ruudulla hahmon selatessa läpi Leijonan galakseja. Lopulta hän löysi oikean ja näppäili koordinaatit sisään Netscapen ikkunaan. Kahden tuhannen kilometrin päässä sensorit haistelivat ulkoilmaa ja päättelivät sen olevan kelvollinen havaintosessioon. Kuvun luukut aukesivat pienen hurinan saattelemana, kaukoputki kääntyi majesteettisesti kohti Leijonaa ja CCD:n suljin naksahti. Hetken päästä kameran ottama kuva jo matkasi kaapelissa valonnopeudella kohti kaukaista määränpäätään. Tumma hahmo katseli, kun kuva hitaasti mutta varmasti ilmestyi ruudulle. Hän nojautui tuolissaan taaksepäin ja siemaisi pitkän kulauksen teetä. Bradfordin robottikaukoputki Robottiteleskoopit ovat nykypäivää. Yhä useampi ja useampi havaitsija tai jopa nojatuolitähtitieteilijä haaveilee mahdollisuudesta pystyä kauko-ohjaamaan kaukoputkea tuhansien kilometrien päästä. Aina ei ole edes mahdollista havaita paikanpäällä, olkoonpa syynä sitten pilvisyys, väärä maantieteellinen sijainti tai vaikka halvaantuminen. Tällöin voi olla, että ainoa mahdollisuus havaita on käyttää kauko-ohjausta. Internetin yleistyessä onkin robottikaukoputkia putkahdellut tasaiseen tahtiin ympäri maailmaa. Tyypillinen robottikaukoputki on yliopiston tai jonkin suuren yhteisön ylläpitämä. Teleskooppi tuo luonnollisesti paljon kuluja ja siksi yksityiset eivät voi pitää kaikelle kansalle avoimia tähtitorneja, vaan käyttävät putkiaan vain omiin havaintoihinsa. Yhteisöille sensijaan yleiset kaukoputket, joita kuka tahansa voi internetin kautta käyttää, ovat hyvää mainosta ja tekevät ylläpitäjänsä nimen helposti tunnetuksi. Ehkä kaikkein tunnetuin robottiobservatorio on lajinsa ensimmäinen edustaja, Bradfordin yliopiston 46 sentin teleskooppi Yorkshiressä, Englannissa. Putki on ollut käyttökunnossa webin kautta jo vuodesta 1993. Tänä aikana se on kuvannut tuhansia käyttäjien toivomia kohteita, mm. allekirjoittanutta vaivanneen Roslund 7:n, josta ei ollut löydettävissä ainoatakaan muuta kuvaa. Tätä kirjoitettaessa selailin teleskoopin ohjelmaa, josta kävi ilmi mm. että Jari Suomelan pyytämä kuva Maffei I:stä otetaan tänä yönä mikäli keli ja aika sallii. M51 kuvattuna Bradfordin 46 sentin kaukoputkella Roslund 7, allekirjoittaneen kuvauspyyntö Päästäkseen lähettelemään kuvauspyyntöjä Bradfordin kaukoputkelle pitää käyttäjän rekisteröityä, jonka jälkeen hän saa sähköpostilla salasanan. Muuta ei tarvitakaan, joten tunnistautumisen jälkeen voi jättää kuvaustoiveita tai selailla muiden ottamia kuvia. Useissa tapauksissa kuvaus ei ole jostain syystä onnistunut, on ollut osittain pilvinen taivas tai kuva on saturoitunut. Teleskoopin sääsensorit pystyvät kyllä tunnistamaan sateen, mutta mikäli taivas on vain osittain selkeä, ne saattavat mennä lankaan ja teleskooppi yrittää ottaa kuvaa pilvien läpi. Luonnollisesti kuvaa ei voida yleensä ottaa samantien reaaliajassa jo pelkästään Englannin vähäisten selkeiden öiden vuoksi. Niinpä toive jätetään jonoon käyttäjän prioriteetin mukaan ja kuva otetaan sopivalla hetkellä tulevaisuudessa. Kun kuva on valmis, tulee käyttäjälle ilmoitus sähköpostitse, jonka jälkeen voi surffailla Bradfordin sivuille ja siirtää otoksen omalle koneelleen. Robottikamerat ovat mitä ilmeisimmin tulleet jäädäkseen. Jo nyt verkosta löytyy useita toimivia esimerkkejä, joista valitsin tässä esitettäväksi Bradfordin koska se on tunnetuin, pitkäikäisin ja testatusti toimiva. Monia suurempia robottiputkia on valmistumassa lähivuosina ja ne varmasti osaltaan vähentävät ruuhkaa ja sallivat yhä nopeammat ja luotettavammat kuvat harrastajien iloksi. Bradfordin robottikaukoputken löydät osoitteesta http://www.telescope.org/rti/use.html Riku Henriksson ENGLISH SUMMARY In the beginning the section leader describes some running or starting projects in the section. Those are: observing site database "SuomiLoc", WWW version of Ursa program library catalogue and updating contents of program library. In the later part Riku Henriksson tells about robot observatories in Internet. Riku tells mainly about Bradford University 46 cm telescope in Yorkshire. There is further information on telescope at address: http://www.telescope.org/rti/use.html.