Marsin piirroshavainnot
Havaintokorteista
Havaintokorttina suositellaan jaoston uutta Mars-havaintokorttia,
joka on saatavilla verkosta pdf-muotoisena
tiedostona. Piirroskaavioksi käy myös pyöreä ympyrä. Noin 4-5 cm
on sopiva koko. Ursassa vielä niukalti pahvisiakin Mars-kortteja.
Havainnon kestosta ja ajoituksesta
Koska Marsin pyörähdysaika on aika lailla sama kuin maapallon
vastaava, Marsista näkyy seuraavana iltana samaan kellonaikaan
suunnilleen sama alue. Näkymä kiertyy vähitellen vasta viikon
puolentoista kuluessa uudeksi.
Kannattaa siis vaihdella havaintoaikoja tai havaita samana iltana
myöhemmin uudestaan. Johtuen Marsin hitaasta pyörimistä pari kolme
tuntia voisi olla sopiva väli. Toisaalta peräkkäisinä iltoina samaan
aikaan tehdyistä havainnoista on mahdollista verrata säänvaihteluiden
vaikutusta siihen, mitä pinnalta nähdään.
Koska Marsin pyörähdysaika on yli 24 tuntia, niin yhtä piirrosta
voidaan tehdä noin 20 minuuttia (Jupiterilla oli raja noin 10
minuutissa).
Piirtotekniikasta
Piirroksissa on syytä huomioida Marsin vaihe, jos havaintohetken
ja oppositiopäivän väli yli 3-4 viikkoa. Vaihe on syytä arvioida
ja piirtää kaavioon ensimmäisenä. Mars voi olla jommalta kummalta
reunaltaan vajaa. Pienimmillään Marsin vaihe on noin 85%, mutta
oppositiota lähestyttäessä se kasvaa kohti 100%:a.
Myös Marsin akselin kallistuskulma pohjoissuuntaan nähden on syytä
ottaa huomioon. Kannattaa myös selvittää itselleen kaukoputken
näkökentän ilmansuunnat ja piirtää Mars kaavioon niiden mukaisesti.
Tarvittavat parametrit saa vaikka sopivilla apuohjelmilla.
Piirtäminen kannattaa siis aloittaa vaiheen merkitsemisellä. Sen
jälkeen merkitään napakalotti. Suurimmat tummat ja vaaleat alueet
hahmotellaan seuraavaksi. Lopuksi pureudutaan pienempien yksityiskohtien
kimppuun.
Suotimista
Mars-havainnoissa voi käyttää erilaisia suotimia. Ne tuovat näkyviin
eri yksityiskohtia:
Punainen tai oranssi suodin korostaa tummien alueiden kontrastia
ja näyttää vaaleat alueet, kuten napakalotin hyvin. Tämä suodin puree myös
parhaiten pölymyrskyjen etsintään. Pienillä putkilla keltainen suodin
antaa kirkkaamman kuvan kuin syvänpunainen filtteri.
Vihreä ja sinivihreä suodin käy pintasumujen, jäätyneiden alueiden
ja napakalottien reunamien havaitsemiseen.
Sininen ja violetti suodin näyttää napakalotit ja mahdolliset
vesihöyrypilvet paremmin.
Tiedot muistiin
Lopuksi on hyvä vielä merkitä muistiin piirroksen olennaiset
tiedot:
- havaitsija
- havaintopaikka
- havaintoaika (alku ja loppuhetket, minuutin tarkkuus riittää,
merkitse myös onko UT, normaali- vai kesäaika)
- kaukoputken tyyppi, koko, polttoväli
- käytetyt okulaarit ja mahdolliset värisuotimet,
käytettiinkö kulmaprismaa
- keskimääräinen seeing (asteikkohan 1-5, 1=paras),
esim. S = 3 tai S = 2-3
- keskimeridiaanin, akselin kaltevuuskulman ja vaiheen arvot voi
laskea, jos osaa. Aikana voi käyttää havainnon keskikohtaa.
Aluksi piirtäminen voi olla hankalaa ja tuntuu, ettei planeetasta
mitään näe. Piirtämään ja etsimään yksityiskohtia oppii vähitellen.