Ursa Minor 1/2010

Pohjoiset kohteet paljain silmin

Artikkelisarjan aiemmissa jutuissa on käsitelty tähdistöittäin pohjoisen taivaan kohteita. Deklinaation +60° tienoilta löytyy myös muutamia paljain silmin tavoiteltavia syvän taivaan kohteita.

Pohjoinen Linnunrata

Pohjoisimmat Linnunradan osat löytyvät Joutsenen, Kefeuksen, Lohikäärmeen, Kassiopeian ja Kirahvin alueilta. Tällä suunnalla katsomme galaksiamme jo melko lailla ulkoreunan suuntaan, jossa näkyvät vain Perseuksen kierteishaara sekä ns. Ulompi kierteishaara. Linnunradan keskivyöhyke onkin varsin kapea eikä sen kirkkauskaan ole samaa luokkaa kuin esimerkiksi Joutsenessa.

Linnunradan pohjoisissa osissakin on silti mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kefeuksen kohdalla Linnunradan päävyö kulkee tähtikuvion eteläpuolelta Sisiliskon, sekö Epsilon, Delta ja Zeeta Cephein muodostaman kolmion välistä. Päävyöstä suuntautuu kaksi vaaleaa uloketta kohti Kefeuksen keskellä olevaa Kurhah-tähteä (Ksii Cep). Toinen näistä tulee Kefeuksen eteläpuolelta ja toinen Kassiopeian suunnalta.

Mainitun pikkukolmion yläpuolelle, ulokkeiden väliin, jää näin tummempi vyöhyke, jonka olen epävirallisesti nimennyt "Kefeuksen tummaksi alueeksi". Se muodostuu ilmeisesti useamman luetteloidun pimeän sumun yhdistelmänä.

Toinen ehkä vaikeammin hahmotettava tumma alue on LDN 1238. Se sijaitsee edellisen ja Kassiopeian Caph-tähden (Beeta Cas) välimaastossa. Kyseessä on vajaan neljän asteen mittainen pimeä sumu.

Kassiopeiasta Perseukseen päin Linnunradan keskivyöhyke muuttuu varsin kapeaksi. Kassiopeian keskeltä kohti Perseuksen Mirfak-tähteä on nähtävissä kapea nauha, joka kulkee mm. Misam-joukon kautta. Tarkkaan havaittaessa saattaa olla mahdollista hahmottaa edellisen pohjoispuolelta myös erillinen haarake, joka suuntautuu Kassiopeian kuvion suunnassa olevaa Kirahvin luoteisinta osaa.


Linnunradan pohjoisinta osaa. Karttaan merkityt kirkkausvyöhykkeet eivät vastaa täysin paljain silmin havaittavaa näkymää.


Linnunradan ulokkeita ja tumma alue Kefeuksessa - Veikko Mäkelä, 4./5.8.1992 Öölanti, Ruotsi.

Collinder 464 Kirahvissa - Veikko Mäkelä, 6./7.8.1992 Öölanti, Ruotsi.

Miten leveänä Linnunrata lopulta näkyy? Timo Karhula on kertonut, että todella hyvissä olosuhteissa heikon Linnunradan hehkun voi havaita ulottuvan lähes Pohjantähteen saakka. Tätä olisi mielenkiintoista tutkia ideaalisissa oloissa.

Tähtikarttoihin Linnunrata on usein hahmoteltu yhtenä tai useampana kirkkausvyöhykkeenä. Nämä eivät kuitenkaan anna näkymästä läheskään oikeaa kuvaa. Pitkään valotetut laajakulmaiset valokuvat taas näyttävät Linnunradan sellaisena, jota paljain silmin tuskin voi täysin nähdä. Linnunrataa pitää siis havaita omin silmin todetakseen sen oikean olemuksen.


Tähtijoukkojen Collinder 464 ja 463 sijainti.

Pari Collinder-joukkoa

Kirahvissa sijaitseva Collinder 464 on parin asteen läpimittainen tähtijoukko. Sen kokoaiskirkkaus on 4,2 magnitudia. Kohde löytyy noin 7 ∘ Kirahvin Alfa- ja Delta-tähtien linjalta pohjoiseen. Se sijaitsee jo jonkin verran Linnunradan vyöhykkeen ulkopuolella.

Joukon pitäisi olla suhteellisen helppo kohde. Sen aleella näkyy 5,8 ja 6,5 magnitudin tähdet, mutta pääosin kohde näkyy himmeänä hehkuna.

Collinder 463 sijaitsee Kassiopeiassa 8∘ Epsilon-tähdestä pohjoiseen. Aivan sen vieressä asteen päässä idän puolella on 4 magnitudin tähti 50 Cas. Joukko on kirkkaudeltaan 5,7 ja kooltaan Kuun halkaisijan luokkaa (36'). Se on edellistä Collinder-joukkoa vaikeampi, eikä jaostolla ole siitä paljain silmin havaintoja.

Joukkoja Misamin seutuvilla

Tähtijoukot tunnetusti keskittyvät Linnunradan tasoon. Lähellä Kaksoistähtijoukkoa ja laajaa Stock 2 -joukkoa on ryhmä potentiaalisia havaintokohteita, joita havaitsijat voisivat tavoitella paljain silmin. Misam ja Stock 2 jäävät +60∘ deklinaation eteläpuolelle, mutta mainittu ryhmä on niistä pohjoiseen.

Kirkkain kohteista on Collinder 33, joka on 40 kaariminuutin ja 5,9 magnitudin tähtijoukko Kassiopeian kaakkoiskulmassa. Sen kanssa päällekkäin on Collinder 34, jonka kirkkaus 6,8. Jälkimmäinen tuskin näkyy erillisenä, mutta voi vahvistaa edellisen kirkkautta.

Edellisistä hiukan itään, aivan Kassiopeian ja Kirahvin rajalla, +60∘ deklinaatioviivalla on Stock 34, joka on puolen Kuun mittainen (15') ja magnitudin 6,2 joukko. Astetta hankalampia ovat Cr 33+34:n länsipuoliset IC 1848, NGC 1027 ja IC 1805, kukin noin 6,5 magnitudia ja kooltaan noin 10'-20'. IC 1848:n kirkkain tähti on 7,1 magnitudia, muissa joukoissa tähdet ovat himmeämpiä. Yksittäisten tähtien avulla joukkoja ei voi siis käytännössä tunnistaa.

Edellisistä vähän erillään löytyy NGC 654, joka on Delta ja Epsilon Cassiopeian väliin sijoittuvan tähtijoukkoryppään kirkkain jäsen, 6,5 magnitudia. Se on kooltaan pieni, vain 5'.


Kaksoistähtijoukon eli Misamin (h ja Khii Per) pohjoispuolelle sijoittuva tähtijoukkojen ryhmä.

Haasteellinen M81

Paljain silmin havaittaviin syvän taivaan kohteisiin ei kovin montaa galaksia mahdu. Oman Linnunratamme ohella tutuimpia lienevät Andromedan ja Kolmion galaksit sekä eteläisellä taivaalla Magellanin pilvet. Kun mennään näkökynnyksen rajoille, tuonne 7 magnitudin tuntumaan, saavutetaan vielä muutama kaukaisempi tähtijärjestelmä. Näistä pohjoiselle taivaalle sijoittuu Messier 81, erisnimeltään Boden sumu. Se on kaukaisin paljain silmin tavoitettu kohde. Etäisyyttä on noin 10 miljoonaa valovuotta.

Galaksi on noin 8∘ Ison karhun "pään" pohjoispuoella. Lähin kirkkaampi tähti on 4,5 magnitudin 24 UMa. Kohteen kirkkaus on 6,9 magnitudia, joten sen näkeminen vaatii erittäin hyvät olosuhteet ja keskimääräistä paremman näkökyvyn. Jaoston havaitsijoista ainakin Jaakko Saloranta on tämän kohteen nähnyt. Havaintoarkiston molempien havaintojen rajamagnitudi oli 7 magnitudin paremmalla puolella.

Muita kohteita

Pohjoisen taivaan ehdokaskohteisiin paljain silmin kuuluu lisäksi NGC 129, joka on 6,5 magnitudin ja 21 kaariminuutin avonainen tähtijoukko Kassiopeian "isomman V:n" eli Alfa-Beeta-Gamma-kolmion pohjoisreunassa.

Misamin lähistön tähtijoukkoryhmästä itään, keskellä Kirahvin tähtikuviota, on 5,7 magnitudin ja 8 kaariminuutinn NGC 1502 -joukko. Sen kirkkaimman tähden magnitudiksi ilmoitetaan 6,9.

Kefeuksen kuvion keskellä 1,8" Nyy Cepheistä pohjoiskoilliseen löytyy pieni 5 kaariminuutin ja 6,1 magnitudin tähtijoukko NGC 7160. Se on pienen V:n muotoisen tähtirykelmän länsipuolella.

Deklinaation +60∘ eteläpuolella olisi toki vielä pari havaittavissa olevaa tunnettua kohdetta: Laaja Ison karhun liikkuva joukko (Ursa Major Moving Cluster) sekä Kefeuksen eteläosissa tähtijoukko+sumu-yhdistelmä IC 1396.


Boden sumun eli Messier 81-galaksin sijainti.


M81 Isossa karhussa - Jaakko Saloranta, 18../19.4.2004 Teneriffa, Espanja.

NimiUNERektaskensioDeklinaatioTähdistöTyyppiKirkkausLäpimitta
NGC 12900 29,9+60 14CasOC6,521'
NGC 65401 44,1+61 53CasOC6,55'
Cr 46301 48,4+71 57CasOC5,736'
IC 180502 32,7+61 27CasOC6,522'
NGC 102702 42,7+61 33CasOC6,720'
IC 184802 51,2+60 26CasOCn6,512'
Cr 3302 59,3+60 24CasOC5,940'
Cr 3403 00,9+60 25CasOC6,825'
Stock 2303 16+60 02CamOC6,215'
NGC 150204 07,7+62 20CamOC5,78'
Cr 464050105 22+73 00CamOC4,2120'
M81090209 55,5+69 04UMaSb6,925'x12'
NGC 716021 53,7+62 36CepOC6,17
Kefeuksen tumma alue22 50+61 00CepDN
LDN 1238230223 30,2+59 47CasDN225

Linkit

Ursa Naked Eye Catalogue

English summary

There are some deep sky objects visible or potentially visible by naked eye north of declination +60°. The northern parts of the Milky Way are not so wide and bright than e.g. in Cygnus, but still there are some interesting features available. In the excellent weathers man has seen the Milky Way to extend almost to the Pole Star. Several open clusters are available around the Galaxy level. One of the most challenging targets for unaided eye is the Messier 81 galaxy. To see it, the observing conditions have to be excellent and the observer has to be experienced with good eyes.