Ursa Minor 3/2007
Katse kohti kevättaivasta
Kevättaivas on erityisesti galaksien aikaa. Coma-Virgon galaksijoukko on silloin parhaimmillaan näkyvissä, kuten ovat myös galaksien sikermät Ajomiehessä, Isossa karhussa ja Leijonassa. Eräs kevättalvella hyvin näkyvistä galakseista on kaikkien tuntema Messier 51, eli Pyörregalaksi. Se on saanut nimensä sen avoimista spiraalihaaroista, jotka näkyäkseen vaativat n. 20 sentin kaukoputken. Itse galaksi on kuitenkin helppo nähdä jo pienellä putkella. Galaksi sijaitsee Ajokoirien tähdistössä, ja se löytyy Otavan hännänpäästä reilut kolme astetta lounaaseen.
Lordi Rosse havaitsi Pyörregalaksin spiraalirakenteen jo vuonna 1860 suurella 182-senttisellä putkellaan. Itse galaksi on vuorovaikuttava systeemi, jossa on emogalaksin lisäksi osallisena pienempi naapurigalaksi. Tämä naapurigalaksi löytyy yhden Pyörregalaksin spiraalin päästä, ja se on lähes yhtä kirkas kuin Pyörregalaksin ydin.
Iiro Sairanen on havainnut Pyörregalaksia 6./7.4.2007 klo 00:50 Ruokolahden Härskiänsaaressa. Havaintovälineenä Iirolla on ollut 457/2280 Newton-putki. Suurennusta on ollut 326x. Olosuhteet ovat olleet hyvät, taustataivas 2, seeing 3, ja rajamagnitudi 6,6. Iiron havaintokertomus on seuraavanlainen: Spiraalihaarat ovat hyvin kirkkaat ja selvät, ja ne näkyvät helposti suoraan katsottuna. Haaroissa on havaittavissa useita kirkastumia.
Leijonan tähdistöstä löytyy kuuluisa galaksipari M65, M66, joka on näkyvissä kivasti jo pienellä putkella. M65 ja M66 ovat molemmat Sb-tyypin spiraaligalakseja, jotka näkyvät meille hieman vinosta kulmasta. Galaksipari sijaitsee Leijonan Theta-tähdestä kolmisen astetta kaakkoon. Näiden kahden galaksin välittömässä läheisyydessä (galaksiparista puoli astetta pohjoiseen) majailee vielä kolmaskin galaksi, NGC 3628, joka on sivulta päin näkyvä spiraaligalaksi. Tämän galaksin näkemiseen riittänee 15-senttinen putki. Nämä kaikki kolme galaksia mahtuvat helposti pienellä suurennuksella putken näkökenttään.
Marko Tuhkunen Kotkasta on tehnyt havainnon tästä nätistä galaksitriosta. Marko on tehnyt havaintonsa Kotkan Koivulassa 16./17.3.2006 klo 23:30. Havaintovälineenä Markolla on ollut 300/1500 Newton-putki, jossa suurennusta on ollut 62x. Olosuhteet ovat olleet suhteellisen hyvät, seeing ja taustataivas 2, rajamagnitudi 6,0.
Markon havaintokertomus on seuraavanlainen: M65 ja M66 ovat hyvin samankaltaisia, molemmat galaksit näkyivät helposti suoraan katsoessa. NGC 3628 oli huomattavasti himmeämpi. Kaunis galaksikolmikko.
Kuva 1. Messier 51 - Iiro Sairanen. | 
Kuva 2. Messier 65, 66 - Marko Tuhkunen. |
Galaksien lisäksi kevättaivaalla on näkyvissä lukuisia pallomaisia tähtijoukkoja, joista suurin osa on suuren Käärmeenkantajan tähdistön suunnalla. Harmi vaan, että valoisten kesäöiden takia näiden kohteiden havaintoikkuna jää varsin kapeaksi.
Eräs kevättaivaan hienoimmista pallomaisista sijaitsee Käärmeen tähdistössä, tarkkaan ottaen sen päässä. Tämä pallomainen on Messierin luettelon 5. kohde. Se nousee keväisinä öinä helposti 30 asteen korkeuteen, ja on siten hyvin havaittavissa.
M5:ssa on hyvin paljon tähtiä, jotka ovat selvästi keskittyneet kohti keskustaa. Kohteesta lähtee tähtirimpsuja joka suuntaan, ja se on hyvin vaikuttava näky varsinkin isommalla kaukoputkella katsottuna. Kohteelle tunnusomainen piirre ovat joukon reunamilla majailevat tähtikasaumat. Ja onpa joku tässäkin pallomaisessa nähnyt erilaisia tummia alueita.
Tämä havainto on allekirjoittaneen käsialaa. Havainto on tehty Paraisten Stormalössä 14/15.3.2007 klo 02.10. Havaintovälineenä on ollut 250/1200 Newton-putki, jossa suurennusta on ollut 133x. Olosuhteet ovat olleet kohtalaiset, taustataivas ja seeing 3 rajamagnitudi 6,3.
Eräs toinen kevättaivaan kirkas pallomainen on parhaimmillaan jopa paljain silmin näkyvä Messier 3, joka löytyy Karhunvartijan Arcturuksen ja Otavan hännänpään, eli Alkaidin puolivälistä. Joukko saattaa olla vaikea löytää, koska se sijaitsee varsin vähätähtisellä alueella. Joukon etsiminen kuitenkin kannattaa, sillä se on vaivan arvoinen näky!
Joukko on iso ja kirkas, ja se näkyy hyvin jo 15-senttisellä putkella. Tämän havainnon on tehnyt Mika Mäenpää Turusta. Havaintonsa Mika on tehnyt Haritun kaupunginosassa, jossa olosuhteet ovat olleet heikot, taustataivas 4 ja seeing 2. Läpinäkyvyys oli ollut heikko, ja valosaastekin on kiusannut. Havaintovälineenä Mikalla on ollut 200/1000 Newron, jossa suurennusta on ollut 100x, apuna Mikalla on ollut LPR-suodin.
Mikan havaintokertomus on seuraavanlainen: Uskomattoman kirkas ja suuri Gb. Kirkkaus laskee keskustasta reunoille melko tasaisesti. Reuna-alueet hajosivat yksittäisiksi tähdiksi, ja erityisesti länsireuna oli kiinnostava tummine rakenteineen ja liekkimäisine ulokkeineen. Erityisen selvä oli NW-suuntaan työntyvä kieleke. Joukon koko oli noin 8'. LPR-suodatin teki tälle kohteelle hyvin oikeutta.
Kuva 3. Messier 5 - Juha Ojanperä. | 
Kuva 4. Messier 3 - Mika Mäenpää. |