Ursa Minor 3/2009

Galaksijoukkoja ja -pareja kevättaivaalla

Kuten tähdet, galaksitkaan eivät halua olla yksin, vaan ne muodostavat joukkoja. Kevättaivaalta löytyy kaksì ja kuuluìsaa galaksìjoukkoa: Neitsyen ja Bereniken hiusten galaksijoukot.

Neitsyen galaksìjoukko sijaitsee meistä noin 60 miljoonan valovuoden päässä, ja se koostuu kaìkkiaan 2000 galaksìsta! Kuten joukon nimestä voi päätellä, se sijaitsee Neitsyen tähdistössä, joka hallitsee eteläistä taìvasta keskìyön aikaan.

Bereniken hiusten galaksijoukko, joka tunnetaan myös nimellä Abell 1656, sijaitsee meistä 320 miljoonan valovuoden etäisyydellä, selvästi kauempana kuin Neitsyen galaksijoukko. Joukossa on arvioitu olevan ainakin 1000 galaksia. Bereniken hiusten galaksijoukko löytyy samannimisestä tähdìstöstä, joka löytyy taìvaalta Neitsyen yläpuolelta, Leìjonan ja Karhunvartijan välistä.

Neitsyen galaksijoukossa on paljon Messìerin luettelon galakseja, kaikkiaan 16. Joukon keskustaa hallitsevat M86 M84, jotka yhdessä muutaman muun galaksin kanssa muodostavat ns. "galaktiset kasvot", jossa M84 M86 ovat silmät, NGC 4387 on nenä ja NGC 4388 on Suu. Lisäksi samassa kentässä näkyy muitakin galakseja; aìnakin NGC 4402, 4413 ja 4425 ovat noin 20 cm putken ulottuvilla. M84 on El- ja M86 E3- tyypin elliptinen galaksi, eli ne ovat siis muodoltaan varsin pallomaisia.

Toni Veikkolainen havaitsi Neitsyen galaksijoukon galakseja Järvenpäässä 23./24.4.2009. Havaintovälineenä Tonilla oli käytössä 200/1000 mm Newton-putki, suurennusta oli 57x. Olosuhteet olivat hyvät: rajamagnitudi 5,9; taustataivaan tummuus 1 ja seeing 2. Tonin havaintokertomus oli seuraavanlainen: "Upeat galaktiset kasvot Neitsyen joukon sydämessä. M84 ja M86 ovat pyöreitä ja piirteettömiä. NGC 4388:lla, 4402:lla ja 4378:lla on korkea pintakirkkaus. NGC 4425 on vaikea, ja 4413 on vielä vaikeampi."

Kuva 1. Neitsyen galaksijoukon ydin, jota hallitsevat Messier 84 ja Messier 86. Piirros: Toni Veikkolainen.

Kuva 2. Bereniken hiusten galaksijoukon kaksi kirkkainta galaksia. NGC 4889 ja NGC 4874. Piirros: Juha Ojanperä

Bereniken hiusten galaksijoukko koostuu lähes yhtä monesta galaksista kuin Neitsyen joukko, mutta Bereniken hiusten joukko on paljon kauempana. Tämän vuoksi sen galaksit ovat myös näennäisesti himmeämpiä ja pìenempiä. Joukossa on kymmenkunta noin 20 cm:n putkella näkyvää galaksìa. Joukon kìrkkaimmat kohteet ovat NGC 4889 ja NGC 4874. Edellisen kirkkaus on 12,5 magnìtudia ja jälkìmmäisen 12,9 magnìtudia. Tämän lisäksì samassa kentässä voi nähdä ehkä kymmenen muuta galaksia, jotka ovat selvästi näitä himmeämpiä.

Allekirjoittanut kävi havaitsemassa tätä kaukaista ja haastavaa galaksijoukkoa Turunmaan saaristossa, Länsi-Turunmaalla 15./16.4.2009. Havaintovälineenä toimi 250/1200 mm Newton-putki, jossa oli suurennusta 75x. Olosuhteet olivat melko hyvät: rajamagnitudi 6,6, taustataivaan tummuus 3, seeing 3. Joukon kirkkaimmat galaksit (NGC 4889, NGC 4874) näkyivät utuisina pläntteinä, joista edellisellä oli kirkas ydin. Näiden lisäksi näkyivät ainakin NGC 4869 ja 4864.

Kahta edelllstä joukkoa selvästi haasteellisempi on Abell 1185, joka tunnetaan myös nimellä Ambartsumìan's knot. Joukko sijaitsee aivan Ison karhun tähdistön eteläisimmässä osassa, lähellä Leijonan ja Pienen leijonan rajaa. Joukko sijaitsee meistä 400 miljoonan valovuoden päässä, ja allen sen galaksit näkyvät maille Vieläkin pienempinä ia himmeämpinä kuin Bereniken hiusten tähtisaaret. Joukon kirkkaimpien galaksien vìsuaalinen on noin 14, eli niiden havaitsemiseen tarvìttaneen ehkä 30 cm:n putki.

Tämä galaksìrykelmä on kuin sotatanner - joukossa on meneillään useita rajuja törmäyksiä, iotka ovat saaneet galaksit venymään mielikuvituksellisen näköisiksi. Esimerkiksi eräs galaksìpari on ihan kìtaran näköinen, kuten Astronomy Picture of The Dayn kuvasta käy ilmi.

Iiro Sairanen havaitsi kyseistä joukkoa Ruokolahdella 27./28.3.2009. Havaintovälineenä Iirolla oli 457/2280 mm Newton-putki, jossa hän käytti 326-kertaista suurennusta. Havainto-olosuhteet olivat hyvät: rajamagnitudi 7,2; taustataivaan tummuus 2, seeing 2. Iiro kertoo: "Vaikein havaitsemani kenttä moneen vuoteen. Ainakin 16 galaksia 457x suurennuksella 15' kentässä". NGC-galaksien lisäksi Iiro oli onnistunut havaitsemaan myös muutamaa PGC-luettelon kohdetta, sekä kaksi nimetöntä galaksia. Nämä olivat Iiron mukaan hyvin vaikeasti havaittavissa ja näkyivät vain ajoittain syrjäsilmällä.

Galaksijoukkojcn lisäksì kevättaivaalla on näkyvissä lukuisia galaksìpareja, joista ovat törmäyskurssilla toistensa kanssa. Esimerkkinä tällaisesta vuotovaikuttavasta parista on Korpin tähdìstössä lymyävät NGC 4038 ja NGC 4039, jotka tunnetaan myös nimellä Tuntnsarvigalaksit. Galaksiparin komponentit ovat päistään toisissaan, ja muìstuttavat hieman perhosta. Tälnä galaksipari sijaitsee meistä 45 miljoonan valovuoden päässä.

Korpin galaksìkaksikkoa on havainnut jaostomme tuorein havaitsija, Linda Laakso. Linda on ollut havaitsernassa myös Turunmaan saaristossa, Länsi-Turunmaalla 14./15.3.2009. Havaintovälineenä hänellä oli allekirjoittaneen 250/1200 mm Newton-putki, jossa käyreniin 80x suurennusta. Olosuhteet olivar hyvät: rajamagnirudi 6,5; seeing ja taustataivaan tummuus 3. Linda kertoo havainnostaan lyhyesti ja ytimekkäästi: "himmeä galaksiparì".

Kuva 3. Himmeistä galakseista koostuva Abell 1185 (Ambartsumian's knot). Piirros: Iiro Sairanen.

Kuva 4. Korpin tähdistössä sijaitseva Tuntosarvigalaksit-galaksipari. Piirros: Linda Laakso.