Ursa Minor 3/2010
Korpista Skorpioniin - kevättaivaan eksoottiset tähdistöt
Keväisinä öinä on mahdollista tehdä tutkimusmatka sellaisten tähdistöjen alueelle, jotka ovat monille lähes tuntemattomia. Niissä sijaitsee kuitenkin monia mielenkiintoisia ja haastavia kohteita.
Malja
Maljan tähdistö sijaitsee Neitsyeen alapuolella, Korpin tähdistön länsipuolella. Tämä tähdistö koostuu melko himmeistä tähdistä, mutta sen muoto tosiaan muistuttaaa jotain vaasia tai palkintopokaalia! Maljan alueella ei juuri ole tunnettuja syvän taivaan kohteita, mutta joitakin galakseja siellä kuitenkin on. Näistä mainittakoon NGC 3865, 3887, 3962 ja galaksipari NGC 3511 ja 3513. Nämä galaksit ovat havaittavissa noin 20 cm:n putkella.
Korppi
Korpin pieni tähdistö sijaitsee Maljan itäpuolella, Neitsyeen alapuolella. Sanonta kuuluu: "silloin on hyvä ilma, kun Korpin jalat näkyvät". Korpin jaloilla tarkoitetaan tähdistön alimpia tähtiä. Varsinkin silloin, kun nämä tähdet näkyvät, on oivallinen hetki suunnata putkensa kohti tätä pientä, mutta sitä kiehtovampaa tähdistöä.
Tähdistön alueella sijaitsee ainakin kaksi mielenkiintoista kohdetta: vuorovaikuttava galakaipari NGC 4038 ja 4039 ja NGC planetaarinen sumu 4361. Edellä mainittu galaksipari muistuttaa kaukoputkella katsottuna perhosta. Galaksi tunnetaan myös lempinimellä Tuntosarvigalaksit (Antennae galaxies), koska ainakin valokuvissa galaksien pitkät vuorovesihännät muistuttavat jonkin hyönteisen tuntosarvia. Nämä vuorovesihännät ovat muodostuneet galaksien ohittaessa toisensa. Näiden häntien havaitseminen Suomessa voi olla todella haasteellista johtuen kohteen alhaisesta korkeudesta. Mutta kannattaa silti yrittää!
Kuva 1. NGC 4038, 4039, Tuntosarvigalaksit - Toni Veikkolainen. | 
Kuva 2. NGC 3242, planetaarinen sumu, joka tunnetaan myös nimellä Jupiterin haamu - Johan Kärnfelt. |
Vesikäärme
Vesikäärmeen pitkä tähdistö ulottuu aina Kravun tienoilta melkein Vaakaan asti, tähdistö on yksi taivaan pisimpiä! Tähdistö näkyy meille melkein kokonaan, mutta pieni osa siitä jää näkemättä. Se on todella harmi, koska juuri tässä osassa tähdistöä sijaitsee upea galaksi M83, joka on teoriassa mahdollista Suomestakin bongata, mutta aikamoista akrobatiaa ja visuaalista urheilua tämä temppu kyllä vaatii!
Hieman helpompi kohde on pallomainen tähtijoukko Messier 68, joka nousee eteläisimmässä Suomessa parhaimmillaan hieman yli kolmen asteen korkeuteen. Tämäkin kohde kuitenkin vaatisi aivan esteettömän näkymän alas horisonttiin asti.
Vielä helpompi kohde on planetaarinen sumu NGC 3242, joka tunnetaan myös nimellä "Jupiterin haamu" -sumu. Sumussa on havaittavissa rengasmaista rakennetta, ja keskustähden bongaamiseen tarvitaan noin 20-25 cm putki, ja tarkka havaitsija. Aivan Vesikäärmeen länsiosassa on vielä yksi huomionarvoinen kohde: avonainen tähtijoukko Messier 48. Joukko sijaitsee aivan Yksisarvisen tähdistön rajan tuntumassa, ja se on helppo havaita pienilläkin havaintovälineillä. Itse asiassa saattaisi olla mahdollista havaita jopa paljain silmin!
Vaaka
Vesikäärmeen jälkeen matkamme jatkuu kohti Vaa'an tähdistöä, joka on himmeätähtinen, muodoltaan hieman salmiakkia tai vinoneliötä muistuttava tähdistö. Tähdistössä on joitakin syvän taivaan kohteita, joita voi yrittää havaita. Ainakin pallomainen joukko NGC 5897 ja mahdollisesti myös planetaarinen sumu PK342+27.1 voisivat olla havaitsemisen arvoisia.
Edellä mainittu pallomainen joukko on sangen himmeä, ja kohteen alhainen korkeus tekee sen havaitsemisen vielä haastavammaksi. Jälkimmäisenä mainittu planetaarinen sumu on kirkas, mutta lähes tähtimäinen kohde.
Skorpioni
Matkamme toiseksi viimeinen kohde on Skorpionin tähdistö, jonka ylimmät osat pilkistävät horisontin takaa keväisinä öinä jo aamun sarastaessa. Tähdistössä on myös mahdollista nähdä Suomesta Skorpionin "sakset" ja kirkas, punainen ylijättiläistähti Antares. Ainakin pallomainen joukko Messier 80 Skorpionin lukuisista kohteista on havaittavissa Suomesta.
Vielä tätä haastavampi on Messier 4, joka on aivan lähellä Antaresta, mutta joka ei koskaan nouse Suomessa horisontin yläpuolelle pimeään aikaan. Itse olen onnistunut bongaamaan Antareksen ja Messier 4:n Paraisten havaintopaikaltani Turunmaan saaristossa. Tuolloin taivas oli jo melko vaalea, ja Messier 4 näkyi juuri ja juuri taustataivaasta erottuvana vaaleana ututäplänä.
Käärmeenkantaja
Kun Skorpionin ylimmät tähdet näkyvät, on mahdollista bongata myös joitakin Käärmeenkantajan tähdistön eteläisiä kohteita. Monet tämän tähdistön tunnetuimmista kohteista ovat pallomaisia joukkoja. Näistä eteläisimpiä Suomessa havaittavia ovat Messier 9 ja 107 ja NGC 6356. Näitä vielä etelämpänä ovat Messier 19, NGC 6284 ja 6293 joiden havaitseminen Suomesta on jo hyvin hankalaa.
Jousimies
Käärmeenkantajasta vielä itään mentäessä on mahdollista löytää myös joitakin Jousimiehen tähdistön pohjoisimpia kohteita, joihin lukeutuvat esimerkiksi Messier 17, 18, 23 ja 24. Nämä ovat kuitenkin parhaiten havaittavissa loppukesän ja alkusyksyn aikana, ja tulen käsittelemään näitä kohteita omassa artikkelissaan.
Kuva 3. NGC 5897, eräs pallomainen joukko Vaa'an tähdistössä - Iiro Sairanen. | 
Kuva 4. Messier 4 näkyy Paraisilta havaittuna juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella - Juha Ojanperä |
English summary
In this Linnunrata column I discussed those southern objects that are visible in spring nights here in high latitudes. Those constellations that can be observed during the last dark nights of April and very Early May are Hydra, Libra, Crater, Corvus, Scorpius, Ophiuchus and Sagittarius. Some of those constellations are only partially visible from these high latitudes. For example, only the upper parts of Scorpius and Sagittarius are visible.
Sagittarius is actually best visible from Finland in autumn, but it might be possible to spot the northernmost stars of the constellation also in the spring. objects that are possible to observe in these constellations include for example the Antennae galaxies in Corvus, the Ghost of Jupiter nebula in Hydra and the northernmost Messier globulars in Ophiuchus. These constellations are quite unknown to many Finns, because they are visible only for a short period of time in late spring nights.