Jaakko Saloranta, 30.11.04 ds@ursa.fi

6/2004

Deep Sky jaostolla menee hyvin. Mikään ei tuota minulle yhtä suurta iloa, kuin nähdä miten havaintoja tippuu sisään ja toiminta on aktiivista. Jaosto on ollut suuri osa elämääni viimeiset 15 vuotta, olen kasvanut jaoston mukana ja nähnyt sen kehittyvän joksikin, mitä en olisi uskaltanut edes kuvitella alkuaikoina. Nyt on kuitenkin elämäntilanteeni muuttunut siihen suuntaan, etten pysty enää omistautumaan jaoston asioille niin paljon kuin haluaisin, joten on tullut aika astua sivuun ja antaa nuorempien jatkaa uusine ideoineen.

Tämän vuoden Deep Sky -tapaamisessa, joka muuten jälleen kerran oli hieno tapahtuma, jaosto vaihtoi vetäjää. Jaakko Saloranta siirtyi apuvetäjän paikalta varsinaiseksi vetäjäksi ja missäpä muualla vaihdos olisi ollut parempi suorittaa kuin nimenomaan jaoston omassa tapaamisessa. Jaakolla on jo monen vuoden kokemus jaoston toiminnasta, joten ongelmia tuskin tulee olemaan.

Haluan kiittää kaikkia jaoston toiminnassa mukana olleita. Vetäjä on vain koordinaattori, ilman jaostolaisia on vain tyhjät kuoret, joita ei yksi mies pysty millään täyttämään. Jäsenten toiminta näinä menneinä vuosina on ollut kertakaikkiaan upeaa. Toimihenkilöiden kädet ovat aina olleet täynnä lähetettyjä havaintoja ja muita aktiivisuuden osoituksia. Koskaan ei ole tarvinnut puurtaa yksin, ilman apua ja palautetta. Samaten olen kiitollinen kaikille toimihenkilöinä kanssani olleille ihmisille, joita ilman olisi jaostoa ollut mahdotonta luotsata.

Tulen olemaan jatkossakin mukana jaoston toiminnassa, tähtikärpänen kun puree siitä ei noin vain pääse eroon vaikka työt veisivät kaiken ajan ja aamulla pitäisi herätä kukonlaulun aikaan. Silti se luonto vetää kaukoputken ääreen, joskaan ei ehkä yhtä usein kuin ennenvanhaan. Toivotan itselleni ja kaikille muille tähtikirkkaita kelejä ja muistutan vielä kerran - nyt myös itseäni - että lähetelkäähän niitä havaintoja jaostolle! Nähdään tapaamisissa!

Riku Henrikkson

Ilmat ovat taas välillä suosineet myös suomalaisia havaitsijoita sen verran, että uusia havaintoja on tippunut DS- arkistoon ihan mukavaan tahtiin. Enemmän tietysti kaipaisi havaintoja myös uusilta ihmisiltä, mutta hienoa on, että nykyiselläänkin aktiivisuuden taso on vähintään kohtalainen. Mutta tämän pitemmittä puheitta käynkin suoraan havaintojen kimppuun.

Viimekuukausina olemme saaneet ihastella tämän maailmankaikkeuden ehkäpä voimakkaimpia ja väkivaltaisimpia tapahtumia, supernovia; eli sellaisia räjähdyksiä, joissa tähti kuolee väkivaltaisesti jättäen jälkeensä joko mustan aukon tai neutronitähden.

Tämän syksyn aikana on räjähtänyt jo kaksi niin kirkasta supernovaa, että niitä on ollut mahdollista havaita myös harrastelijoiden laitteilla. Ja niin niitä on todellakin havaittu. Tässä esittelen (kuva 1) Iiro Sairasen havainnon galaksin NGC 6946 supernovasta SN2004et. Havainto on tehty lokakuun 11/12 päivien välisenä yönä 40- senttisellä newton putkella Ruokolahden Härskiänsaaressa. Suurennos on ollut 146. Olosuhteet ovat olleet kohtalaiset, seeing ja taustataivaan tummuus molemmat 3, ja rajamagnitudi melko mainio 6.5.

Itse galaksi NGC 6946 sijaitsee Kefeuksen ja Joutsenen rajalla, mutta kyseinen supernova on Joutsenen puolella, joten siksi siitä puhutaan Joutsenen galaksin supernovana. NGC 6946 on Mikkel Steinen mainioiden nettisivujen (www.messier45.com) tietojen mukaan SBc I – tyyppinen galaksi. Galaksin kirkkaus on 9.7, mutta pintakirkkautta sillä on vain 14.5 magnitudia. Tämän on huomannut myös Iiro, joka kuvailee havaintoa seuraavasti: ”Tämän face- on- galaksin pintakirkkaus on alhainen, ja sen havaitsemiseen vaaditaan hyvät olosuhteet. Näillä laitteilla ja olosuhteilla kohde oli melko kirkas. Ydin on melko iso ja hyvin pitkulainen N-S suunnassa. Spiraalirakenne on melko selvä. Isokokoinen itäinen spiraalihaara näkyy suoraan katsoessa, ja se ulottuu melkein supernovaan SN2004et asti. Ytimen ja itäisen haaran välillä on myös toinen haara, joka on melko helppo syrjäsilmällä. Läntinen haara on paljon himmeämpi. Joitakin tähtiä näkyi galaksin päällä.”

Seuraavaksi Allar Saviaukin havainto(kuva 2.) avonaisesta joukosta NGC 752, joka sijaitsee Andromedassa, ja näkyy hyvissä olosuhteissa paljain silminkin. Havainto on tehty Helsingin Katajanokassa kerrostalon parvekkeelta talojen yli. Havainto-olosuhteet ovat olleet aika huonot, seeing ja taustataivaan tummuus ovat olleet molemmat 4, ja kaiken lisäksi kuukin on ollut nousemassa talon takaa, tosin selkeää on ollut. Havaintovälineenä Allar on käyttänyt 20- senttistä newton putkea, ja suurennusta on ollut 38, mikä on hyvä suurennus näinkin laajalle kohteelle, halkaisijaa sillä on 75 kaariminuuttia.

NGC 752 on rikas avonainen joukko, joka tunnetaan myös lempinimellä Golfpallojoukko, koska sen lähellä on tähtijono, joka muistuttaa aivan golfmailaa, joukon itse ollessa golfpallo. Joukon luokitus on II 2 r, eli joukko on hieman keskittynyt, ja tähtien kirkkauserot ovat kohtalaiset. Kirkkaus 5,7 magnitudia ja tähtiä siinä on n. 60. Allarin kuvaus havainnosta kuuluu näin: ”Laaja kohde ja helpohko löytää. Lähellä kaksi kirkasta tähteä. Joukosta erottui selvä tähtikolmio ja neliö sekä lukuisia tähtijonoja. Kohde mahtui melko hyvin näkökenttään koosta riippumatta”.

Seuraava havainto on Järvenpään jaostoaktiivilta Toni Veikkolaiselta. Kyseessä on avonainen joukko NGC 6940 (kuva 3.). Toni on tehnyt havainnon Järvenpään Kyrölässä, marraskuun 2/3 päivien välisenä yönä. Havaintovälineenä on toiminut 20- senttinen newton putki, ja suurennusta on ollut 100x. Olosuhteet olivat heikohkot, taustataivaan tummuus 3 ja seeing 4, rajamagnitudi 5.49.

NGC 6940 on rikas avonainen joukko, joka erottuu hyvin taustasta, mutta se ei ole juurikaan keskittynyt kohti keskustaa. Joukon luokitus on III 2 r. Kirkkaus on 6,3 ja tähtiä siinä on on 60. Joukon halkaisija on 25 kaariminuuttia. NGC 6940 sijaitsee ketun tähdistössä. Toni on kuvaillut havaintoaan näin: ”Suhteellisen laaja avonainen joukko, jossa tähtien keskinäiset kirkkaudet vaihtelevat usealla magnitudilla. Kolme huomattavaa tähteä reunoilla. Huomattavia eroja tähtien keskittymisasteessa, pyöreähkö pimeä alue keskustassa, länteenpäin tähtien rajaamasta kolmiosta, jonka sisällä on runsaasti himmeitä tähtiä. Kohde ei erotu taustasta kovin helposti”.

Otetaan vielä lopuksi malliksi Iiro Sairasen havainto tähtimäisestä planetaarisesta sumusta. Sellaista edustaa tässä katsauksessa planetaarinen sumu nimeltä PK 100-8.1.(kuva 4.) Sumun kirkkaus on 11.9 magnitudia Tämä sumu sijaitsee Sisiliskon tähdistössä. Iiro on tehnyt havainnon Ruokolahden Härskiänsaaressa 40- senttisellä newton putkella, ja suurennusta on ollut peräti 487, mutta silti planetaarinen on näkynyt vain tähtimäisenä. Havainto on tehty lokakuun 13/14 välisenä yönä kohtalaisen hyvissä olosuhteissa, seeing on ollut 3 ja taustataivaan tummuus 2. Rajamagnitudi on ollut 6.5.

Tällä erää ei sitten muuta, kuin että olkaahan havaitsijat ahkeria ja valvokaa öitä putkienne ääressä aina kun vain mahdollista, ja tietysti laittakaa niitä havaintoja myös sinne DS- archiveen, tuttuun osoitteeseen www.deepsky-archive.com.

Juha Ojanperä

English Summary

The annual meeting of deep- sky section has been held again, this year, in Pornainen. Some changes has happened, the longtime leader of this section, Riku Henrikkson retired as a leader of the section, and the new leader is the ex co-leader Jaakko Saloranta. The new co-leader is me, Juha Ojanperä.

The weather has been nice for observing again. The observers of our deep sky section have been very active and they have uploaded a lot of observations into the Deep Sky Archive. I have selected some observations to this number of Ursa Minor.