Ursa   Jaostot   Syvä taivas   Ursa Minor  

14.9.02 ds@ursa.fi

6/2000


Surkeaa säätä

Todellakin onnetonta ja vieläkin onnettomampaa on ollut sää havaitsijan vinkkelistä viimeaikoina. Onneksi sentään muutamia havaintoja jaostolle on kaikesta huolimatta tippunut. Tietenkin aina voi lohduttautua sillä, että ei se tästä ainakaan huonommaksi voi mennä tai sitten tulee jo vedenpaisumus. Itse en ole päässyt kuukauteen putken ääreen ja se alkaa tuntua kasvavana innostuksena. Toivottavasti arvoisat jaostolaiset tuntevat samoin, ja selkeän sään koittaessa (jouluaattona, luonnollisesti :) maasto on sakeanaan innokkaita havaitsijoita, ja Tuomas joutuu uhraamaan loput joululomastaan havaintojen lajittelemiselle.

EDL

Jaoston oma EDL on jälleen tulollaan, ellei peräti ole jo ilmestynyt ennen tämän UMin ilmestymistä. Tälläkin kertaa luvassa on tuhti lukupaketti täynnä informaatiota ja jännittäviä käänteitä. Ensi vuonnakin EDL on ilmainen jaoston jäsenille, muut voivat tilata sen osoitteesta http://www.ursa.fi/ds/edl naurettavaan 50 mk:n hintaan. Vuodessa ilmestyy kaksi asiaa pursuavaa numeroa värikansin varustettuna.

Juttuja EDL:een kaivataan kroonisesti. Mikäli numero 2/00 on jo ehtinyt ilmestyä ennen UMia, kirjoita silti ja lähetä juttusi niin se päätyy mitä todennäköisemmin jo seuraavaan EDL:een, joka siis ilmestynee kesän kynnyksellä.

Eipä sitten tällä kertaa sen enempää minun puolestani. Toivon, että lukijoiden joulu sujui hyvin ja uusivuosi on rauhallinen jos ja kun nuo juhlat on ehditty jo juhlia UMin ilmestymisen aikaan. :) Niin, ja näiden lisäksi selkeitä kelejä ja loistavaa uutta vuosituhatta!

Riku Henriksson

Hiljainen loppusyksy

Kuten Riku jo ehti omassa osuudessaan sanoa, viimeaikainen säätila on ollut havaitsemisen kannalta säälittävän huono, mikä on näkynyt alkusyksyn lupaavan havaintotulvan lähes täy-dellisenä tyrehtymisenä. Onneksi kuitenkin muutamia piirroksia on saapunut, vaikka niistäkin suurin osa on tehty jo syyskuussa. Näistä lisää hieman myöhemmin.

Aiemminkin on ollut puhetta siitä, että tälle palstalle voi piirrosten lisäksi lähettää myös valokuvia ja ccd-kuvia. Kuitenkaan näitä ei ole juurikaan saapunut, vaikka harrastajien käytössä onkin nykyään runsaasti ccd-kameroita ja perinteistäkin valokuvausta tiedän edelleen ahkerasti harrastettavan. Varsinkin mielenkiintoiset ccd-otokset olisivat erityisen tervetulleita, kun painotekniikkakin toistaa ne nykyään kohtalaisen hyvin.

Piirroksia

Topi Heinäsen marraskuussa tekemä piirros M 27:stä on tämän palstan ainoa tuore havainto. Kuvassa 1 näkyvä piirros on tehty Ruokolah-della käyttäen 20 cm:n newtonia ja 66-kertaista suurennusta. Havaintosää on ollut keskinker-tainen tai hiukan heikko: rajamagnitudi on ollut 5,5, seeing 2 ja taustataivaan tummuus 3. "Helppo kohde, tiimalasimuoto näkyi helposti. Kaunis kohde", kuvaili Topi.

Kuva 1. (vasemmalla) M27, piirros Topi Heinänen
Kuva 2. (oikealla) NGC 3172, piirros Eero Holmström

Eero Holmström on jälleen lähettänyt hienoja piirroksia. Kuvassa 2 on Eeron 23./24. syyskuuta Manskivessä tekemä havainto galaksista NGC 3172, joka tunnetaan myös nimellä Polarissima Borealis. Kyseessä on kaikkein pohjoisin NGC-kohde; sen etäisyys taivaan pohjoisnavasta on vain 55'. Polarissima on haastava kohde. Sen V-kaistan kirkkaus on 13,6 magnitudia, koko 0,7' ja lisäksi se on melko piirteetön. Yleisesti ottaen voi sanoa, että Polarissima vaatii hyvän kelin näkyäkseen 20 cm:n teleskoopilla, jollaisella Eero on ha-vaintonsa tehnyt. Eeroa on sään suhteen onnistanut, sillä RJM kiipesi Manskivessä ha-vainnon tekoaikaan kohtuulliseen 6,2:een ja TT:kin oli kaksi. Seeing tosin jäi kolmoseen, mutta se ei ole tämän kohteen kannalta kovin merkityksellinen. Eeron havainnosta voi myös jälleen todeta suuren suurennuksen merkityksen, sitä on nimittäin ollut 192- kertaisesti.

Eero on kirjoittanut havainnostaan seuraavan kuvauksen: "Aluksi oli vaikea löytää oikea paikka, mihin suunnata katse. Sen löydyttyä pieni galaksi näkyi selvänä mutta himmeänä. Galaksilla oli tiivis ydin, jonka ympärillä levisi aavistuksen verran soikean muotoinen halo. Sää oli kaikesta päätellen erittäin hyvä, sillä kentän pohjoislaidalla näkyvä tähti on kirkkaudeltaan 15,6 magnitudia. (Galaksin kirkkaus on hieman liioiteltu piirroksessa.)"

Kuvassa 3 näkyy hieno kentällinen galakseja. Kyseessä on Eeron havainto Pegasuksessa si-jaitsevasta NGC 7331:stä ja sen seuralaisista. Havainto on tehty 30.9. ja 1.10. välisenä yönä Pernajan kirkonkylässä ja instrumenttina on ollut jälleen 20 cm:n newton. Sää on ollut tuolloin erinomainen: RJM 6,5, TT 1 ja seeing 2.

Piirroksessa näkyvät itse NGC 7331:n lisäksi NGC:t 7335, 7337 ja 7340. NGC 7331 on kir-kas ja näyttävä 10,4 magnitudin spiraaligalaksi, joka näkyy noin sivulta päin noin 20 asteen kulmassa. Kokoa sillä on peräti 10’x2,4'. Hyvällä säällä ja tarpeeksi suurella teleskoopilla galaksista voi erottaa tummia pölyalueita. Muut Eeron piirroksessa näkyvät galaksit ovat 7331:tä huomattavasti pienempiä ja himmeämpiä: niiden kirkkaudet vaihtele-vat 14 magnitudin molemmin puolin. Eero kuvailee havaintoa: "Komea lajitelma erinäköisiä galakseja. NGC 7331:n ydin oli erittäin suuri ja kirkas, halo ulottui ehkä 6' pituudelle. NGC 7335 kentän pohjoislaidalla oli seuraavaksi kirkkain, hieman soikea ja melko helppo erottaa syrjäsilmällä. NGC 7337 näkyi yllättävän hyvin sen luetteloarvoihin nähden. Galaksi oli selvästi himmeämpi kuin NGC 7335 ja sijaitsi tästä etelään. Selvästi himmein oli NGC 7340, joka oli 'non-stellar' hehku kentän itälaidalla."

Kuva 3. (vasemmalla) NGC 7331:n ympäristö, piirros Eero Holmström
Kuva 4. (oikealla) IC 5217, piirros Riku Henriksson

Laitetaan vielä lopuksi esille yksi jaostonvetäjä Riku Henrikssonin havainto. Kuvassa 4 on Rikun 28./29. syyskuuta Kylmäkosken Naulissa tekemä piirros 12,6 magnitudin planetaarisesta sumusta IC 5217. Kyseinen sumu on sangen pieni: kokoa vain 6,6". Havaintoinstrumenttina on ollut Rikun mainio 30 cm:n newton. Riku on käyttänyt kunnolla suurennusta (217x), mikä onkin tarpeen pien-ten planetaaristen kanssa. Samoin tarpeellinen apuväline on O-III-suodatin, jota tässäkin ta- pauksessa on käytetty havainnon varmentamiseen. Sää ei ole havainnon aikaan ollut mikään erityisen hyvä: RJM 5,8, TT 4 ja seeing 3. Rikun kommentit kohteesta: "Levymäiseksi erottuva planetaarinen sumu. Ei väriä eikä erityispiirteitä. Kohde varmis-tettu blinkkaamalla O-III-suotimella, johon se vastasi hyvin."

Siinäpä ne havainnot tällä kertaa olivat. Yhdyn Rikun toiveeseen selkeytyvästä säästä, jotta saataisiin myös ensi vuoden ensimmäiseen UMiin jotain raportoitavaa. Eli tähtikirkasta uutta vuotta kaikille jaostolaisille!

Tuomas Savolainen


English summary

Last few months have been quiet time in the Finnish deep sky section due to extremely bad weather. Section leader Riku Henriksson and I sincerely hope that conditions will improve in the near future.

One new and three old observations were pre-sented this time. Quite interesting one was Eero Holmström’s nice drawing of NGC 7331 and its companions.

EDL magazine will be out soon. Watch for it.