Linnunrata 5/97

21.2.98 Veikko Mäkelä

5/97

Linnunrata

DS-MEETING

Deep Sky -tapaaminen pidettiin Hollolassa Laitialan kurssikeskuksessa ja kylläsiellä olikin hauskaa. Tällä kertaa homma toimi kuin rasvattu, Juhani Salmen ja Hannu Määttäsen esitelmät olivat juuri sopivia tilaisuuden luonteeseen ja kaiken kruunasi hieno sää perjantaina. Jaostolaiset onnistumat mm. havaitsemaan 16.5 magnitudin kvasaarin 0014+813 Obsessionilla. Kvasaarin Z=3.32 mikä tarkoittaa 15 miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa 12 miljardin vuoden etäisyyttä. Tapaamisen huipennuksessa eli tietokilpailussa Tampereen joukkue vei voiton äärimmäisen tiukan kilpailun jälkeen. Tarvittiin jatkokysymys selvittämään Tampereen niukka paremmuus Helsingistä. Muutenkin tapaamisen meininki oli kivan rento ja asiallinen. Juuri sellainen tunnelma, mikä syntyy siitä kun iso joukko samoista asioista innostuvia ihmisiä tapaa toisensa. Kiitoksia kaikille osanottajille ja paikalle saapumattomia kannustan osallistumaan ensi vuoden tapaamiseen, olihan kyseessä ensimmäinen aito suomalainen Star Party :)
WEBB SOCIETY YHTEISLIITTYMINEN

Mika Pirttivaara on luvannut hoidella yhteisliittymisen / jäsenmaksun maksamisen Webb Societyn suuntaan tänä vuonna. Hinnat ovat 90 mk opiskelijoilta ja 150 mk tavallisilta ihmisiltä. Rahan vastineeksihan saa kaksi neljästi vuodessa ilmestyvää lehteä ja maailman ykkös DS-järjestön jäsenyyden. Ehdottomasti kannattava tapa sijoittaa pikkurahaa. Formi millä homma hoituu löytyy http://www.ursa.fi/ds/webform.html. Yhteyttä voi ottaa myös suoraan puhelimitse numeroon 09-468 2897
JAOSTON VETÄJÄ VAIHTUI

Toista vuotta Umi:n DS-jaostoa luotsannut Jere Kahanpää jättää palstan kirjoittajan tehtävät. Kuluneesta ajasta hänelle suuret kiitokset koko toimituksen puolesta. Tehtävän jatkajaksi valittiin viime heinäkuun Cygnuksella Marko Moilanen
UUDELTA TOIMITTAJALTA

Toimittajan vaihtuminen on hieman sekoittanut normaalia käytäntöä. Osoite johon havaintoja lähetettiin tietysti muuttui ja tuoreimpia havaintoja oli vaikeaa saada tähän numeroon.
Entisten lehtien laadukas jälki jätti varsin vaativan tehtävän. Miten säilyttää tämän palstan sama korkea taso varsinkin kun en itse satu olemaan kirjoitustaidoltani mikään Shakespeare. Toivottavasti palstan tekninen ja sanallinen laatu riittää vaativalle lukijakunnalle nyt ja tulevaisuudessa. Yritän jatkossa julkaista mahdollisimman monen eri henkilön havaintoja tällä palstalla ja jos karsintaa joutuu tekemään ovat ensimmäistä kertaa havaintojaan lähettäneet etusijalla. Tämä siksi, että myös aloittelevia harrastajia innostettaisiin tulemaan harrastustoimintaan mukaan heti alusta alkaen, piirrokseen laatuun tai oikeellisuuteen katsomatta. Varmasti on myös kokeneempia harrastajia, joiden hyvinkin laadukkaat havainnot saattavat vain pölyyntyä laatikossa. Syy voi olla pelko tyyliin että " eihän tuota minun töherrystäni kehtaa lähettää, nauraisivat vain itsensä kipeäksi siellä toimituksessa". Näin ei todellakaan ole. Jokainen piirros on tervetullut ja julkaistaan lehden salliman palstatilan antamissa rajoissa.
Lehden mennessä painoon ei omaan osoitteeseeni ehtinyt tulla vielä yhtään piirosta. Edellä mainituista syistä johtuen tuoreita havaintoja ehdittiin keräämään tähän Umi:in vain muutamalta henkilöltä joten ainakin tähän numeroon joudun käyttämään osittain viimevuoden materiaalia. Onneksi nettiyhteydet pelaavat ja sain Rikulta muutaman viimevuotisen piirroksen. Muuten koko juttu olisi ollut varsin tylsä, koostuen vain minun ja Jeren havainnoista.
Jos et löydä viimeisimpiä havaintojasi tämän lehden sivuilta eivät ne suinkaan ole hukkuneet vaan väliaikaisesti juuttuneet byrokratian rattaisiin.
EDELLISEN UMI:N JÄLKEEN SAAPUNEET HAVAINNOT

Havaitsija/Observer KPL/total Hav. väl /telescope(s)
JYVÄSKYLÄ 7 Janhonen, ReettaMaija 2 150/2063 R, 10x50 B Moilanen, Marko 4 150/2063 R, 262/1080 N Nykyri, Elina 1 150/2063 R LAPPAJÄRVI 1 Kainulainen, Juha 1 250/1200 N HELSINKI 25 Eresmaa, Reima 2 150/1350 N, 10x50 B Kahanpää, Jere 23 205/1000 N, 200/2000 C B= Kiikari C= Schimdt-Cassegrain N= Newton R= Linssiputki

Huom! Lista on todennäköisesti varsin puutteellinen.
HAVAINTOSAALISTA SYKSYLTÄ

Juha Kainulainen Lappajärveltä havaitsi 13.10.1996 Kolmion tähdistön ehkä tunnetuinta kohdetta, Sc- tyyppistä spiraaligalaksia Messier 33:sta (Kuva 1). Tämä on pohjoisen taivaan kirkkaimpia galakseja. Se on noin 2.5 miljoonan valovuoden päässä ollen eräs lähimmistä ja samalla ainoista galakseista jotka voidaan nähdä erittäin hyvissä olosuhteissa paljain silmin. 250/1200 Newtonilla ja kohteeseen sopivalla 48x suurennuksella galaksi paljastaa salojaan seuraavasti: "Yllätävän suuri ja kirkas, tasaisesti keskustasta ulospäin himmenevä. Tuntui muodostavan säännöllisen ympyrän. Sivusilmällä katsottaessa erottui yksi kierteishaaroista himmeänä". Keli oli hyvä, lämpötila +0c, seeing 3.
Toinen Reiman havainto on Isossa Karhussa sijaitseva galaksipari NGC4088 ja NGC4085 (kuva 3). Näistä NGC4088 on selvästi himmeämpää NGC4085 kirkkaampi. Molemmat ovat spiraaligalakseja, tyypiltään Sc ja Sb. NGC4088 näkyy miltei suoraan sivulta päin ja sen spiraalirakenne on hyvin erikoinen. Yksi haaroista menee galaksin poikki pystysuuntaisena. Tämän erottamiseksi tarvittaisiin hieman suurempi kaukoputki kuin Reiman käyttämä 150/1350 Newton jolla galaksipari näkyy seuraavanlaisesti: " Pohjoisen puoleinen NGC4088 kirkas ja helppo nähtävyys, selvästi NE-SW suuntai-nen soikio, visuaalisuus 3. Etelämpänä himmeämpi NGC4085, hyvin heikko ja pieni ututäplä, jonka muotoa on vaikea arvailla, visuaalisuus 5 ".

[piirros]
Kuva 1: M33

Kuva 2: IC4665

Kuva 3: NGC4088

Itse vilkaisin Jeren pyynnöstä syyskuun 11. yönä Lyyran tähdistössä olevaa pientä planetaarista sumua, NGC6567 (Kuva 4). Sen koko on varsin pieni, vain 38 kaarisekuntia mutta kuitenkin niin suuri että se näkyy ei-tähtimäisenä jo käyttämälläni 90-kertaisella suurennuksella. Kirkkaudeksi oli merkitty 12.9 magnitudia mutta se vaikutti huomattavasti himmeämmältä. Laitteistona oli itse rakentamani 26 senttinen F/4.2 Newton: “ Planetaarinen sumu. Tasavaloinen, hieman soikea pieni utuläikkä. Näkyi ilman OIII:sta, tosin V5:na. Suodin kirkasti sitä yllättävän vähän, huono OIII- kontrasti. En piirtänyt läheskään kaikkia tähtiä.ö Suurennus 90x, kenttä 40´, TT 2, seeing 3, V4 suotimella, ilman V5. Sää: Melko hyvä, hieman utua ilmassa, hyvin kosteaa, lämpö +2c.
Samana yönä katsoin myös Andromedassa olevaa NGC7640. Kyseessä on miltei sivulta näkyvä ja kirkkaudeltaan 11.6 magnitudia oleva edge-on spiraaligalaksi (Kuva 5). Kaksi vuotta sitten ottamani CCD-kuva kertoo että galaksilla on pienehkö pintakirkkaus eikä sillä ole kirkasta ydintä. Mutta mitä olivat näkymät 26 senttisellä? öGalaksi. Melko kirkas, näkyi suoraan katsottaessa väläyksittäin. Kokonaisuu-dessaan tasavaloinen, aivan ydin soikea ja muita osia hieman kirkkaampi, kooltaan noin 1´x3´ ö. Tämä kohde on melko helppo löytää. Kuten piirroksestakin näkee galaksi on noin 10 magnitudin tähdistä muodostuneen suorakulmaisen kolmion välissä.
Sitten on vuorossa ex-toimittajamme ja DS- gurun maineen saaneen Jere Kahanpään raskaansarjan havaintoja tältä syksyltä.
Havaintojen suuresta määrästä johtuen oli vaikea päättää mitä kohteita juttuun ottaisi mukaan. Pienen miettisen jälkeen valitsin kaksi piirrosta. Havainto-välineenä molemmissa kohteissa jo legendaksi muodostunut JS-Dobson, 205/1000.
Ensimmäisenä Jones1, (kuva 6) planetaarinen sumu Pegasuksen tähtikuviossa. Sumun kirkkaudeksi on ilmoitettu 12.7 ja kooksi 314 kaarisekutia. Jere kommentoi: "Näkyi 40x suurennuk-sella OIII:n kanssa, hieman paremmin 80x:lla. Keskusalue oli särkyneen ympyrän muotoinen. Kolme kirkastumaa havaittavissa, joista kirkkain sijaitsi sumun länsireunalla, toinen eteläosassa ja himmein sumun koiliskulmassa. Halkaisija 5 kaari-minuuttia. Sumun keskusalue äärimmäisen himmeä tai ei ollenkaan näkyvissä". Tarvitseeko tuohon enää muuta lisätä? Kuvauksessa mainitaan vielä että tähtien paikat eivät välttämättä ole paikallaan (!), OIII kun himmentää niiden näkymistä. Antanemme kyseisen “virheenö anteeksi .
Toinen, jälleen sieltä eksoottisemmasta päästä oleva piirros on Joutsenen tähdistössä sijaitseva kaasusumu Sh2-112 (kuva 7). Joutsenen alue on täynnä erilaisia kaasu- ja heijastussumuja. Suurin osa näistä on hyvin suurikokoisia ja niiden näkeminen on kaukoputkella hankalaa. Kaasumujen kirkkautta ei yleensä mainita, koko kylläkin. Kaasusumut yleensä vaativat olosuhteilta paljon niiden pienen pintakirkkauden vuoksi. Mutta näin Jere: “Yllättävän helppo, näkyi 40x suurennuksella ilman suodatinta. Keskittynyt sumun sisällä olevan tähden kaakkoispuolelle. Myös kirkkaus kasvoi tähdestä kaakkoon mennessä. Toinen kirkastuma havaittavissa sumun eteläosassa missä itä-länsi suunnassa oleva keskittynyt jatke menee koko sumun läpi. Sen etäisyys on 4 minuuttia tähdestä. Koko sumun koko 5x5 minuuttia.ö Myös tässä havainnossa käytettiin OIII:sta.
Vanhempaa, parin vuoden takaista havaintosatoa edustaa Elina Nykyrin havainto galaksista Messier 60 (Kuva 8). "Tähdet ja galaksi olivat aika vaikeasti havaittavissa". Elina kertoo. Havaintovälineenä Rihlaperän 152/2063 linssiputki, suurennus 83x. Messier 60 on tyypiltään pyöreähkö, E1-luokan galaksi ja melko kirkas Neitsyen galaksijoukon jäsen. Aivan sen vierella on huomattavasti himmeämpi NGC4647 joka ei ymmärrettävästi kaupunkiolosuhteista johtuen piirrokseen tarttunut.

[piirros]
Kuva 4: NGC6765
Kuva 5: NGC7640
Kuva 6: Jones1

Kuva 7: Jones 1
Kuva 5: M60

Tässäpä tämän kertainen DS-palsta. Lumetonta aikaa jatkunee ainakin eteläsuomessa vielä jonkin aikaa, joten käyttäkää jokainen selkeä ilta hyväksi. Katselkaa ja nauttikaa sametintummasta myöhäissyksyn taivaasta ennen paukkuvien pakkasten saapumista. Hyvää loppuvuotta ja kirkkaita kelejä.
Marko Moilanen

ENGLISH SUMMARY

During this year's Finnish DS-meeting participants used 25 inch dobsonian to observe for example 16.5 mag quasar having redshift 3.32!
Section's UMI columnist has changed. New writer is Marko Moilanen. You can find the contact information at the back cover of this journal.

DS-MEETING Deep Sky -tapaaminen pidettiin Hollolassa Laitialan kurssikeskuksessa ja kylläsiellä olikin hauskaa. Tällä kertaa homma toimi kuin rasvattu, Juhani Salmen ja Hannu Määttäsen esitelmät olivat juuri sopivia tilaisuuden luonteeseen ja kaiken kruunasi hieno sää perjantaina. Jaostolaiset onnistumat mm. havaitsemaan 16.5 magnitudin kvasaarin 0014+813 Obsessionilla. Kvasaarin Z=3.32 mikä tarkoittaa 15 miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa 12 miljardin vuoden etäisyyttä. Tapaamisen huipennuksessa eli tietokilpailussa Tampereen joukkue vei voiton äärimmäisen tiukan kilpailun jälkeen. Tarvittiin jatkokysymys selvittämään Tampereen niukka paremmuus Helsingistä. Muutenkin tapaamisen meininki oli kivan rento ja asiallinen. Juuri sellainen tunnelma, mikä syntyy siitä kun iso joukko samoista asioista innostuvia ihmisiä tapaa toisensa. Kiitoksia kaikille osanottajille ja paikalle saapumattomia kannustan osallistumaan ensi vuoden tapaamiseen, olihan kyseessä ensimmäinen aito suomalainen Star Party :) WEBB SOCIETY YHTEISLIITTYMINEN Mika Pirttivaara on luvannut hoidella yhteisliittymisen / jäsenmaksun maksamisen Webb Societyn suuntaan tänä vuonna. Hinnat ovat 90 mk opiskelijoilta ja 150 mk tavallisilta ihmisiltä. Rahan vastineeksihan saa kaksi neljästi vuodessa ilmestyvää lehteä ja maailman ykkös DS-järjestön jäsenyyden. Ehdottomasti kannattava tapa sijoittaa pikkurahaa. Formi millä homma hoituu löytyy http://www.ursa.fi/ds/webform.html. Yhteyttä voi ottaa myös suoraan puhelimitse numeroon 09-468 2897 JAOSTON VETÄJÄ VAIHTUI Toista vuotta Umi:n DS-jaostoa luotsannut Jere Kahanpää jättää palstan kirjoittajan tehtävät. Kuluneesta ajasta hänelle suuret kiitokset koko toimituksen puolesta. Tehtävän jatkajaksi valittiin viime heinäkuun Cygnuksella Marko Moilanen UUDELTA TOIMITTAJALTA Toimittajan vaihtuminen on hieman sekoittanut normaalia käytäntöä. Osoite johon havaintoja lähetettiin tietysti muuttui ja tuoreimpia havaintoja oli vaikeaa saada tähän numeroon. Entisten lehtien laadukas jälki jätti varsin vaativan tehtävän. Miten säilyttää tämän palstan sama korkea taso varsinkin kun en itse satu olemaan kirjoitustaidoltani mikään Shakespeare. Toivottavasti palstan tekninen ja sanallinen laatu riittää vaativalle lukijakunnalle nyt ja tulevaisuudessa. Yritän jatkossa julkaista mahdollisimman monen eri henkilön havaintoja tällä palstalla ja jos karsintaa joutuu tekemään ovat ensimmäistä kertaa havaintojaan lähettäneet etusijalla. Tämä siksi, että myös aloittelevia harrastajia innostettaisiin tulemaan harrastustoimintaan mukaan heti alusta alkaen, piirrokseen laatuun tai oikeellisuuteen katsomatta. Varmasti on myös kokeneempia harrastajia, joiden hyvinkin laadukkaat havainnot saattavat vain pölyyntyä laatikossa. Syy voi olla pelko tyyliin että " eihän tuota minun töherrystäni kehtaa lähettää, nauraisivat vain itsensä kipeäksi siellä toimituksessa". Näin ei todellakaan ole. Jokainen piirros on tervetullut ja julkaistaan lehden salliman palstatilan antamissa rajoissa. Lehden mennessä painoon ei omaan osoitteeseeni ehtinyt tulla vielä yhtään piirosta. Edellä mainituista syistä johtuen tuoreita havaintoja ehdittiin keräämään tähän Umi:in vain muutamalta henkilöltä joten ainakin tähän numeroon joudun käyttämään osittain viimevuoden materiaalia. Onneksi nettiyhteydet pelaavat ja sain Rikulta muutaman viimevuotisen piirroksen. Muuten koko juttu olisi ollut varsin tylsä, koostuen vain minun ja Jeren havainnoista. Jos et löydä viimeisimpiä havaintojasi tämän lehden sivuilta eivät ne suinkaan ole hukkuneet vaan väliaikaisesti juuttuneet byrokratian rattaisiin. EDELLISEN UMI:N JÄLKEEN SAAPUNEET HAVAINNOT Havaitsija/Observer KPL/total Hav. väl /telescope(s) JYVÄSKYLÄ 7 Janhonen, ReettaMaija 2 150/2063 R, 10x50 B Moilanen, Marko 4 150/2063 R, 262/1080 N Nykyri, Elina 1 150/2063 R LAPPAJÄRVI 1 Kainulainen, Juha 1 250/1200 N HELSINKI 25 Eresmaa, Reima 2 150/1350 N, 10x50 B Kahanpää, Jere 23 205/1000 N, 200/2000 C B= Kiikari C= Schimdt-Cassegrain N= Newton R= Linssiputki Huom! Lista on todennäköisesti varsin puutteellinen. HAVAINTOSAALISTA SYKSYLTÄ Juha Kainulainen Lappajärveltä havaitsi 13.10.1996 Kolmion tähdistön ehkä tunnetuinta kohdetta, Sc- tyyppistä spiraaligalaksia Messier 33:sta (Kuva 1). Tämä on pohjoisen taivaan kirkkaimpia galakseja. Se on noin 2.5 miljoonan valovuoden päässä ollen eräs lähimmistä ja samalla ainoista galakseista jotka voidaan nähdä erittäin hyvissä olosuhteissa paljain silmin. 250/1200 Newtonilla ja kohteeseen sopivalla 48x suurennuksella galaksi paljastaa salojaan seuraavasti: "Yllätävän suuri ja kirkas, tasaisesti keskustasta ulospäin himmenevä. Tuntui muodostavan säännöllisen ympyrän. Sivusilmällä katsottaessa erottui yksi kierteishaaroista himmeänä". Keli oli hyvä, lämpötila +0c, seeing 3. Toinen Reiman havainto on Isossa Karhussa sijaitseva galaksipari NGC4088 ja NGC4085 (kuva 3). Näistä NGC4088 on selvästi himmeämpää NGC4085 kirkkaampi. Molemmat ovat spiraaligalakseja, tyypiltään Sc ja Sb. NGC4088 näkyy miltei suoraan sivulta päin ja sen spiraalirakenne on hyvin erikoinen. Yksi haaroista menee galaksin poikki pystysuuntaisena. Tämän erottamiseksi tarvittaisiin hieman suurempi kaukoputki kuin Reiman käyttämä 150/1350 Newton jolla galaksipari näkyy seuraavanlaisesti: " Pohjoisen puoleinen NGC4088 kirkas ja helppo nähtävyys, selvästi NE-SW suuntai-nen soikio, visuaalisuus 3. Etelämpänä himmeämpi NGC4085, hyvin heikko ja pieni ututäplä, jonka muotoa on vaikea arvailla, visuaalisuus 5 ".
Kuva 1: M33	Kuva 2: IC4665	Kuva 3: NGC4088
Itse vilkaisin Jeren pyynnöstä syyskuun 11. yönä Lyyran tähdistössä olevaa pientä planetaarista sumua, NGC6567 (Kuva 4). Sen koko on varsin pieni, vain 38 kaarisekuntia mutta kuitenkin niin suuri että se näkyy ei-tähtimäisenä jo käyttämälläni 90-kertaisella suurennuksella. Kirkkaudeksi oli merkitty 12.9 magnitudia mutta se vaikutti huomattavasti himmeämmältä. Laitteistona oli itse rakentamani 26 senttinen F/4.2 Newton: “ Planetaarinen sumu. Tasavaloinen, hieman soikea pieni utuläikkä. Näkyi ilman OIII:sta, tosin V5:na. Suodin kirkasti sitä yllättävän vähän, huono OIII- kontrasti. En piirtänyt läheskään kaikkia tähtiä.ö Suurennus 90x, kenttä 40´, TT 2, seeing 3, V4 suotimella, ilman V5. Sää: Melko hyvä, hieman utua ilmassa, hyvin kosteaa, lämpö +2c. Samana yönä katsoin myös Andromedassa olevaa NGC7640. Kyseessä on miltei sivulta näkyvä ja kirkkaudeltaan 11.6 magnitudia oleva edge-on spiraaligalaksi (Kuva 5). Kaksi vuotta sitten ottamani CCD-kuva kertoo että galaksilla on pienehkö pintakirkkaus eikä sillä ole kirkasta ydintä. Mutta mitä olivat näkymät 26 senttisellä? öGalaksi. Melko kirkas, näkyi suoraan katsottaessa väläyksittäin. Kokonaisuu-dessaan tasavaloinen, aivan ydin soikea ja muita osia hieman kirkkaampi, kooltaan noin 1´x3´ ö. Tämä kohde on melko helppo löytää. Kuten piirroksestakin näkee galaksi on noin 10 magnitudin tähdistä muodostuneen suorakulmaisen kolmion välissä. Sitten on vuorossa ex-toimittajamme ja DS- gurun maineen saaneen Jere Kahanpään raskaansarjan havaintoja tältä syksyltä. Havaintojen suuresta määrästä johtuen oli vaikea päättää mitä kohteita juttuun ottaisi mukaan. Pienen miettisen jälkeen valitsin kaksi piirrosta. Havainto-välineenä molemmissa kohteissa jo legendaksi muodostunut JS-Dobson, 205/1000. Ensimmäisenä Jones1, (kuva 6) planetaarinen sumu Pegasuksen tähtikuviossa. Sumun kirkkaudeksi on ilmoitettu 12.7 ja kooksi 314 kaarisekutia. Jere kommentoi: "Näkyi 40x suurennuk-sella OIII:n kanssa, hieman paremmin 80x:lla. Keskusalue oli särkyneen ympyrän muotoinen. Kolme kirkastumaa havaittavissa, joista kirkkain sijaitsi sumun länsireunalla, toinen eteläosassa ja himmein sumun koiliskulmassa. Halkaisija 5 kaari-minuuttia. Sumun keskusalue äärimmäisen himmeä tai ei ollenkaan näkyvissä". Tarvitseeko tuohon enää muuta lisätä? Kuvauksessa mainitaan vielä että tähtien paikat eivät välttämättä ole paikallaan (!), OIII kun himmentää niiden näkymistä. Antanemme kyseisen “virheenö anteeksi . Toinen, jälleen sieltä eksoottisemmasta päästä oleva piirros on Joutsenen tähdistössä sijaitseva kaasusumu Sh2-112 (kuva 7). Joutsenen alue on täynnä erilaisia kaasu- ja heijastussumuja. Suurin osa näistä on hyvin suurikokoisia ja niiden näkeminen on kaukoputkella hankalaa. Kaasumujen kirkkautta ei yleensä mainita, koko kylläkin. Kaasusumut yleensä vaativat olosuhteilta paljon niiden pienen pintakirkkauden vuoksi. Mutta näin Jere: “Yllättävän helppo, näkyi 40x suurennuksella ilman suodatinta. Keskittynyt sumun sisällä olevan tähden kaakkoispuolelle. Myös kirkkaus kasvoi tähdestä kaakkoon mennessä. Toinen kirkastuma havaittavissa sumun eteläosassa missä itä-länsi suunnassa oleva keskittynyt jatke menee koko sumun läpi. Sen etäisyys on 4 minuuttia tähdestä. Koko sumun koko 5x5 minuuttia.ö Myös tässä havainnossa käytettiin OIII:sta. Vanhempaa, parin vuoden takaista havaintosatoa edustaa Elina Nykyrin havainto galaksista Messier 60 (Kuva 8). "Tähdet ja galaksi olivat aika vaikeasti havaittavissa". Elina kertoo. Havaintovälineenä Rihlaperän 152/2063 linssiputki, suurennus 83x. Messier 60 on tyypiltään pyöreähkö, E1-luokan galaksi ja melko kirkas Neitsyen galaksijoukon jäsen. Aivan sen vierella on huomattavasti himmeämpi NGC4647 joka ei ymmärrettävästi kaupunkiolosuhteista johtuen piirrokseen tarttunut.
Kuva 4: NGC6765	Kuva 5: NGC7640	Kuva 6: Jones1
Kuva 7: Jones 1	Kuva 5: M60
Tässäpä tämän kertainen DS-palsta. Lumetonta aikaa jatkunee ainakin eteläsuomessa vielä jonkin aikaa, joten käyttäkää jokainen selkeä ilta hyväksi. Katselkaa ja nauttikaa sametintummasta myöhäissyksyn taivaasta ennen paukkuvien pakkasten saapumista. Hyvää loppuvuotta ja kirkkaita kelejä. Marko Moilanen ENGLISH SUMMARY During this year's Finnish DS-meeting participants used 25 inch dobsonian to observe for example 16.5 mag quasar having redshift 3.32! Section's UMI columnist has changed. New writer is Marko Moilanen. You can find the contact information at the back cover of this journal.