Jaakko Saloranta, 1.7.03 ds@ursa.fi

4/2003

Kesäiset tervehdykset

Jälleen kerran on suvi saapunut Suomeen ja linnut senkun livertelevät ja sade ropisee ikkunaan. Onneksi lumi on sentään lähes kokonaan jo sulanut. Tässä vaiheessa kesää harrastajan mieli alkaa kuitenkin jo kääntymään syksyyn ja tulevaan havaintokauteen, joten kohta alkaa olemaan aika kaivaa kaukoputket kesävarastosta huoltoa varten ja ryhtyä suunnittelemaan havainto-ohjelmaa ensimmäisten pimeiden iltojen varalle!

Cygnus 2003

Tämän vuoden Cygnus järjestetään 31.7-3.8 Porin Reposaaressa. Deep Sky jaosto aikoo olla paikalla taas väellä ja voimalla, useita jäseniä onkin jo näkynyt ilmoittautuneen tapahtumaan. Jaosto pitänee jälleen tänäkin vuonna pienimuotoisen epävirallisen tapaamisen aktiivien kesken, jossa mahdollisesti päätettävänä olevat asiat käsitellään. Lauantaina kello 15.45-16.30 on sitten jaoston yleinen ohjelma, johon kuuluu tutustumista havaintotietokantaan, kauden havaintojen esittelyä ja infopaketti vuoden Deep Sky -tapaamisesta. Tervetuloa kaikki kuuntelemaan!

Deep Sky -tapaaminen 2003

EDL

Seuraava jaoston oman EDL-lehden numero kaipaa nyt kipeästi artikkeleja. Ottakaahan nyt kesäloman kunniaksi kynä käteen ja raapustakaa jotain. Lehden numerohan on nyt 1/03, joten se pitäisi saada ulos ehkäpä jo DS-tapaamiseen mennessä. Juttuja siis tulemaan!

Havaintoarkisto

Jaoston sähköiseen havaintoarkistoon on tippunut havaintoja lisää ilahduttavalla tahdilla huolimatta Suomen kesästä. Näköjään etelänmatkaajia on ollut useampiakin ja matkoilla myös tehdään havaintoja, mikä on hienoa näin konkreettisesti huomata! Kannattaa siis jatkaa kesänkin yli arkiston tarkkailua. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.deepsky-archive.com.

Southern Skies Star Party 2004

Eipä sitten muuta kuin hyvää kesänjatkoa itsekullekin. Muistakaa lähetellä juttuja EDL:n ja laittaa havaintojanne arkistoon. Syksyllä sitten taas kiihdytetään tahtia oikein kunnon menoon!

Riku Henriksson

Kauden havainnot ja vähän muuta

Tänä kautena piirroksia jaostolle tuli yli 400 kappaletta. Tarkka lukumäärä on tiedossa Cygnuksella ja itse havaintojen esittely tapahtuu syyskuussa järjestettävässä Deep Sky-tapaamisessa. Havaintoja on kuitenkin tarkoitus ottaa Cygnuksella mukaan ihaltavaksi eli jos on halua katsastaa kauden havainnot läpi etukäteen niin vetäiskää vaan hihasta. Saavun itse Cygnukselle perjantai iltana jollain mahdollisella menopelillä.

Yövuoro taas lähestyy töissä, mutta mainitaan vielä tässä lopuksi tuo uusi postiosoite kun tässä tuli kesäkuussa muutettua eli Pallotie 13 A, 01280 Vantaa. Matkaa vanhasta talosta uuteen on vajaa 500m eli ainoastaan katuosoite on muuttunut. Nauttikaa kesästä ja ladatkaa akut syksyä varten!

3x8 ja kirkasvetinen Laguuni

Korkealla syystaivaalla lentävä Joutsen tarjoaa syväntaivaan harrastajalle mahtavan määrän havaittavaa. Löytyy kymmenittäin avonaisia tähtijoukkoja, sumuja ja planetaarisia. Jos pitäisi valita näistä mielenkiintoisimmat kohteet, yksi olisi varmasti NGC 6888 eli Sirppisumu (The Cresent nebula). Kohde on helppo löytää neljän 7 magnitudin tähden läheltä, mutta kohteen näkeminen voi tuottaa vaikeuksia, jos valosaaste huonontaa taivasta kovasti. Kohteen tyypin kanssa on useasti myös jotain hämminkiä. Eräät lähteet kertovan NGC 6888 olevan heijastussumu, vanha supernovajäännös tai jopa harvinainen planetaarinen. Todellisuudessa kohde on kuitenkin emissiosumu, jota valaisee 7 magnitudin tähti sen keskellä. Sumu on todennäköisesti syntynyt kun kaksi tähteä on törmännyt toisiinsa ja materiaa on lentänyt avaruuteen. Samvel Margarjan on havainnut Sirppisumua maaliskuun alussa putkenaan 20-sentin Skyliner. Taivaan olosuhteissa ei ole ollut valittamista: TT: 1-2, seeing: 1 ja kiitettävät +3 astetta. Rajamagnitudi Simpeleellä on ollut noin 6.2. Kuvaus kohteesta kuuluu seuraavasti: ”Näkyi 40x:llä selvästi aivan samanlaisena kuin valokuvissa. Kuitenkin 100x oli jo liikaa ja 75x jäi suurimmaksi siedettäväksi suurennokseksi. Sumu sijaitsee 4 tähden sisällä”. Ultimate-haasteen kohteessa tarjoaa eteläkaaren näkeminen. Amerikkalaishavaitsija Stephen O’Meara on tämän yksityiskohdan nähnyt ja suosittelee pientä suurennosta. Voi olla myös mahdollista, että tämä detail on ainoastaan himmeiden tähtien aiheuttamaa glowta, koska eteläkaari näkyy harvemmin edes valokuvissa. Katsokaa itse ja kertokaa mitä näette. Samvelin piirros löytyy kuvasta yksi.

Kuvasta kaksi löytyy allekirjoittaneen havainto emissiosumusta Messier 8. Piirros on tehty Kyproksella, jossa vietin viikon (2.-9.6.2003) havaintoloman töiden välissä. Havaitsin kyseisenä aikana muutama sataa syvän taivaan kohdetta ja suoritin Messier Maratonin nähden yhteensä 102 kohdetta yhden yön aikana. Laguuni-sumunakin tunnettu Messier 8 / NGC 6523 on alun alkaen Le Gentilin löytämä vuonna 1747 (Messier näki kohteen 1764). Sumun sisällä olevan avonaisen tähtijoukon löysi kuitenkin Flamsteed jo vuonna 1680. Kokoa kohteelta löytyy noin 90’ x 40’ eli yli kolmen täysikuun mittaa. Avaruudessa tämä tarkoittanee noin 140 x 60 valovuotta, jos kohde on noin 5200 valovuoden etäisyydellä. Vaikka M8 näkyykin täällä meillä Suomessa ilman suurempia vaikeuksia jo kiikareilla, sen koko komeuden ihailemiseen tarvitaan eteläisempi havaintopaikka. Etelässä jo paljaalla silmällä kohteesta näkee selviä yksityiskohtia: länsipuoli on kirkkaampi ja isompi, idästä löytyy avonainen tähtijoukko NGC 6530. Kiikarit paljastavat sumun monimuotoisuuden kun kohteen keskeltä halkaiseva ”Laguuni” näkyy selvästi ja sumu on täynnä yksityiskohtia. Kaukoputkilla pääseekin sitten ihailemaan mm. sumun sisältä löytyvää Tiimalasia, jota valaisee kuuma O7-tyypin tähti Herschel 36. Lisäksi näkyvissä on pimeitä sumuja, ”globuuleja”, jotka ovat romahtaneita kaasupilviä, joissa syntyy uusia tähtiä. Oma kuvaukseni kohteesta on seuraavanlainen: ”Yksi koko tähtitaivaan komeimmista näyistä. Helposti näkyvissä paljain silmin. Liian iso mahtuakseen kokonaan ~50 kaariminuutin kenttään. Tähti 9. Sagittarius näkyy keskellä sumua, 7. Sag näkökentän NW reunalla. Sumun kirkkain osa on tähden 9. Sag länsipuolella. Huomattavasti kirkkaampi osa näkyy myös tähtijoukon ympärillä kooltaan noin 10’. ”Tiimalasi” on näkyvissä 126-kertaisella suurennoksella selvästi pienenä kirkastumana 10 magnitudin tähden vieressä. Sumun länsiosa on kooltaan suurempi ja sisältää enemmän yksityiskohtia. Itäosa sisältää avonaisen tähtijoukon NGC 6530 (tähdet 9 magnitudia ja himmeämpiä, ei keskittynyt, tusinan verran tähtiä). Koko näkökenttä on sumun peitossa: kirkastumia ja tummempia alueita näkyy kaikkialla. Selvä kirkastuma näkyy 7 magnitudin tähden GSC 6842:1239 eteläpuolella. Täynnä yksityiskohtia: erilaisia sumukaaria, kehtoja joka puolella. Useita tähtiä sumun sisällä. ”Laguuni” on ehkä koko sumun huomiotaherättävin yksityiskohta. Piirros on yhdistelmä useista piirroksista usean yön ajalta. Käytetty UHC sekä O-III suodatinta". Suurennosta piirroksessa oli 40x ja tähtitaivaan olosuhteet hyvät: Linnunrata näkyvissä Kassiopeiasta Skorpioniin rajamagnitudilla 6.2.

Espoon Maestro

Sami Rask on jälleen ahkeroinut Tal-1 kaukoputkensa kanssa Espoossa ja tällä kertaa kohteena on ollut varmasti kaikille muillekin varsin tuttu kohde – Messier 57 eli Lyyran Rengassumu. Kirkkautensa puolesta kohde on helppo (näkyyhän se jo kaukoputken etsimessä), mutta pieni koko tuottaa usein vaikeuksia tunnistuksen kanssa. Sumun huomiota herättävin yksityiskohta on tietysti rengasmaisuuden näkeminen. Kirjallisuudesta saa helposti käsityksen, että tämä on jokseenkin vaikea nähdä, mutta todellisuudessa näin ei ole: Donitsimuodon näkee putkella kuin putkella, kunhan suurennosta on vain tarpeeksi. Huonolla seeingillä ja pienillä suurennoksilla rengasmaisuus välähtelee jatkuvasti erotuskyvin rajoilla. Samaan tulokseen on myös ilmeisesti päätynyt Sami itse: ”Hyvin himmeä piste, joka aika ajoin välähteli rengasmaisena. LPR-suodin ei parantanut näkymää” kuuluu kuvaus. Piirros on tehty 19./20 huhtikuuta ja suurennosta löytyy 162x. Juuri suurilla suurennoksilla näkyvissä voisi myös olla planetaarisen keskustähti. Lähinnä yli 15-senttisillä putkilla ja jopa noin 400-500 kertaista suurennosta käyttäen keskustähti saattaa välähdellä sumun keskustassa. Ongelmaksi muodostuu tietysti mahdollisen seurannan ja erittäin hyvän seeingin puuttuminen. Joka tapauksessa aina kannattaa kokeilla. Muista detaileista mainittakoon vielä keskustan himmeä kalvo, ja vuonna 1992 suomalaisten ensimmäistä kertaa maailmassa havaitsema erittäin himmeä tähti (noin 16.2 magnitudia) sumun pohjoislaidalla. Tähti sinänsä on mielenkiintoinen, koska se on melkeinpä helpompi nähdä visuaalisesti kuin napata filmille. Valitettavasti Raskilla ovat havainto-olosuhteet olleet huonot (RJM: 4.5, Seeing ja TT:3 ), joten yksityiskohtia ei ole pahemmin ollut näkyvissä. 14. magnitudin galaksi IC 1296 rengassumusta länteen tarjoaa lisää havaittavaa havaitsijoille. Galaksi on juuri ja juuri näkyvissä 20-senttisellä putkella, mieluiten kuitenkin 25-30-senttisellä putkella ja ainoastaan ehdottoman hyvissä olosuhteissa. Suurennoksen tulee myös olla mahdollisimman suuri, koska kokoa tällä galaksilla on vain 0,9’ x 0,5’.

Jaakko Saloranta

English Summary

The annual summer starparty Cygnus is closing in fast. The date is 31.7 – 3.8 and the place Reposaari, close to Pori. If memory serves the deep sky-section’s meeting will be held on Saturday. Due to the white nights here in Finland, the amount of new observations has, of course, been quite small. Some lucky ones, including me and myself, might have had the pleasure of visiting southern skies and thus released the caged fury. This time we have one of my own observations under the watchful eye. The drawing is Messier 8 and it has been drawn in Cyprus in the beginning of June (picture 2). I was also happy to receive several beautiful sketches from Samvel Margarjan and one of them - NGC 6888 / The Cresent Nebula – can be seen in picture 1. Picture 3 shows Messier 57 / The Ring Nebula drawn by the new raising star Sami Rask.