Jaakko Saloranta, 9.7.2006 ds(ät)ursa.fi
Edited from the original

3/2006

Linkkivinkki

Kuukauden havainto

Kevätkauden kruunaa Marko Tuhkusen havainto Messier 84 ja 86, jota voidaan myös kutsua nimellä The Great Galactic Face. Alueeltahan pystyy näkemään melko helposti jo 12 galaksia keskikokoisilla kaukoputkilla, erittäin kiinnostava kohde siis. Seuraavaksi Marko kertoilee havaintotunnelmistaan: "Töistä myöhään kotiin ja silmä luppaa. Keliennuste oli hyvä joten litra kahvia naamaan ja lapset nukkumaan. Näitä kelejä ei sovi jättää väliin, koska illat vaalentuvat päivä päivältä. Pakkasin Dobsonin Toyotan takapaksiin ja suuntasin Kankareen Veskulle. Pakkasimme Veskun kuvauskaluston kyytiin ja teimme laser/barlow pikakollimoinnin Dobsonille. Päätimme suunnata Hurukselan suuntaan, missä aikaisemmin olimme todenneet kohtuullisen havaintopaikan. Sohaisin putken suurinpiirtein paikkaa, jossa tiesin olevan Virgon galaksijoukko ja kohde olikin jo suoraan okulaarissa. Yksittäiset galaksit tässä "the great galactic face" ryhmässä tällä suurennoksella eivät ole kovin hämmästyttäviä, mutta yleensä se, että niin monta kirkasta galaksia näkyy samassa kentässä, tekee vaikutuksen. Koska tiesin tämän olevan illan ainoa piirros, käytin tähän reilusti aikaa ja tutustuin kohteeseen kunnolla. Loppuaika menikin sitten vain muita galakseja hämmästellessä." ja sitten vielä lisää tekstiä havaintokortista: "26/27.3.2006, huh mikä keli. Siitä tuntuu olevan ikuisuus, kun pääsin havaitsemaan kunnollisella kelillä. Havaitsemieni kohteiden määrässä näyttää tapahtuvan eksponentiaalinen kasvu, kun siirryn takapihaltani oikeasti pimeään paikkaan. Oikeastaan aluksi vain surffailin Virgon galaksiryhmässä. Ei ollut väliä minne putken Virgossa suuntasi, aina löytyi pari galaksia näkökentässä. Sitten, kun päätin alkaa todellisen piirtomaratonin, huomasin kauhukseni, että olin ottanut mukaan ainoastaan yhden havaintokortin. Melkein revin hiukset päästäni. No, yksi kohde siis piti valita. Suuntasin putken suoraan kohti Virgon galaksijoukkoa, ja löysin heti etsimäni. Kohde oli "The Great Galactic Face". Kohde oli todella näyttävä näky okulaarissa. "Silmät", M84 (alhaalla idässä) ja M86 (lännessä) ovat tämän ryhmän kirkkaimmat jäsenet. Keskellä kuvaa on "nenä", NGC4387, joka on ryhmän himmein. Myös jäljellä jäävä "suu", NGC 4388, on myös melko himmeä, mutta kaikki galaksit pystyi näkemään helposti suoraan katsomalla". Kaukoputkena toimi 30-senttinen Newton ja suurennosta 115x. Lisää Tuhkusen havaintoja löytyy osoitteesta http://www.ds-sketches.com/
Messier 84 & 86 group - Marko Tuhkunen

Jaakko Saloranta

Pohjoisen taivaan pallomaisten helmi

Tämä havaintokausi on jo käytännössä ohi. Tähtiä toki näkyy vielä, mutta taivas on jo liian vaalea tosissaan havaitsemista varten. Kevättaivaalta löytyy runsaasti toinen toistaan hienompia kohteita, joiden joukossa on myös useita sellaisia, jotka näkyvät hyvin sekä syksyllä että keväällä. Yksi tällainen kohde on Herkuleen tähdistön ja varmasti myös koko pohjoisen taivaan tunnetuin pallomainen tähtijoukko, M 13. M 13, "Herkuleen suuri pallomainen", on suosittu havaintokohde, ja se on vakiokauraa jaostolle lähetettyjen havaintojen joukossa. Tästä kohteesta tehdyn havainnon esittelin viimeksi syksyllä, mutta palaan tähän upeaan kohteeseen taas, kahdestakin syystä. 1. tälläkertaa havainnon on tehnyt uusi havaitsija 2. tämä joukko on saamansa huomion arvoinen. M 13 siis sijaitsee Herkuleen tähdistössä, joka on ehkä parhaiten havaittavissa syksyllä, mutta toisaalta myös keväällä, jolloin se nousee itätaivaalle loppukevään viimeisinä pimeinä öinä, jolloin havainto-olosuhteet voivat olla pitkän talven jälkeen jopa erinomaiset. Herkuleen suuri joukko on lasten leikkiä jo pienellä putkella, mutta isolla värkillä siitä saa esiin hienoja yksityiskohtia, mm. erilaisia pimeitä juovia ja niiden muodostamia kuvioita. Ei ole aivan varmaa, ovatko nämä juovat joukon todellisia piirteitä, vai johtuvatko ne ihmissilmän (aivojen) taipumuksesta hahmottaa erilaisia kuvioita näkemässään. Joukko on melko helppo erottaa tähdiksi keskustaan asti keskikokoisella ja sitä isommalla putkella. Joukko on niin kirkas, että sen voi havaita jo paljain silmin pimeänä ja hyvänä yönä. Tämän havainnon on tehnyt siis uusi havaitsija, Anne Maria Visuri. Hän on tehnyt havaintonsa Siuntiossa 21/22.4. klo 2.31. Havaintovälineenä on toiminut N 80/600mm, ja suurennusta on ollut 100x. Olosuhteet ovat olleet kohtalaiset, RJM 6,0, seeing 3 ja TT 2. Sää on ollut selkeä, mutta hieman tuulinen ja viileä. Anne-Maria kertoo havainnostaan näin: "Melko kirkas, mutta epämääräinen. Yksittäisiä tähtiä ei juurikaan erottanut. Muutama uloke näytti työntyvän joukosta."
Messier 13 - Anne Maria Visuri

Jännä galaksipari ajokoirissa

Tämä seuraava galaksipari on melko vähän tunnettu, mutta kuitenkin havaitsemisen arvoinen. Tämä pari koostuu galakseista NGC 4490 ja 4485. Pari on hyvin vaikuttavan näköinen, ja koska galaksit ovat melko kirkkaita, myös helppo havaita vähintään keskikokoisella putkella. Galakseista isompi ja kirkkaampi on spiraaligalaksi NGC 4490. Sillä on kirkkautta 9,8 mag, eikä pintakirkkauskaan ole kovin huono, 12,7. NGC 4490:lla on kokoa 6.2' x 3.1' NGC 4490 tunnetaan myös lempinimellä 'Cocoon galaxy', eli Kotelogalaksi. Kotelogalaksin eteläpuolella, samassa näkökentässä sen kanssa näkyy galaksi NGC 4485, joka on tyypiltään epäsäännöllinen. Se on naapuriaan pienempi (koko 2.7 ' x 1.84') ja himmeämpi (kirkkaus 12,0 mag; pintakirkkaus 13,0 mag). Tästä galaksiparista on tehnyt havainnon on tehnyt Allar Saviauk Kirkkonummen Porkkalassa 23/24.4 klo 02.35. Allarilla on ollut havaintovälineenä N 300/1800mm ja suurennusta on ollut 100x. olosuhteet ovat olleet kohtalaiset, RJM 5,8, seeing 3 ja TT 4. Sää oli selkeä ja tyyni, mutta taivas ei enää tummentunut kunnolla. Allarin havaintokertomus menee näin: "Pompsahti vahingossa okulaariin. NGC 4490 on suuri ja selkeästi S:n muotoinen. Spiraalihaaroista läntinen selkeämpi. Ydin melko kirkas ja pitkulainen WE-suunnasta. NGC 4490 ytimen vieressä pieni kolo pohjoispuolella. NGC 4485 on pienempi ja muistuttaa hieman pisaraa venyen WN-suuntaan. Galaksien glowt eivät kuitenkaan sulaudu yhteen, vaan väliin jää hieman hengistysrakoa. Melko kaunis pari! (piirroksessa etelä ja pohjoinen ovat vaihtaneet paikkaa)".

NGC 4490 & 4485 - Allar Saviauk

Galaksi otavan kauhan tuntumassa

Seuraava kohde löytyy kaikkien tunteman otavan kauhan kulmasta. Tämä galaksi sijaitsee kauhan vasemmassa alakulmassa, Phekda-tähden vieressä. Galaksi on tähän aikaan vuodesta korkealla, joten se on näkyvissä hyvin. Tämä galaksi on tietysti M 109. Galaksi on sauvaspiraali, ja melko himmeä sellainen. Sen kirkkaus on 9,8 mag. Galaksi on kuitenkin aika iso (7.6' x 4.9'), joten sen pintakirkkaus on vain 13,5, joten tämän havaitsemiseen tarvitaan ainakin keskikokoinen putki. Galaksin ydin näkyy helposti, mutta sauva-rakenteen näkeminen on jo haasteellisempaa. Havainnon tästä galaksista on tehnyt Iiro Sairanen vaikuttavan kokoisella newtonillaan (N 457/2280mm). Iiro on tehnyt havainnon Ruokolahden Härskiänsaaressa samana yönä kuin Allar oman havaintonsa Ajokoirien galaksiparista eli 23/24.4 klo 01.50. Iirolla on ollut suurennusta käytössä 183x, ja olosuhteet olivat suotuisat. RJM on ollut 6,4, TT ja seeing molemmat 2. Iiro kertoo havainnostaan näin: "Yksityiskohtia on vaikea nähdä, vaikka katsoisi syrjäsilmällä. Sauva kulkee läpi ytimen, ja se on melko kirkas ja pyöreä. Jotain spiraalirakennetta heikosti näkyvissä luoteis- ja kaakkoispuolella."

Messier 109 - Iiro Sairanen

Vielä toinen pallomainen

Tämän havaintokoosteen päättävä kohde on tietyllä tavalla erikoinen. Tämä kohde on pallomainen joukko, mutta se sijaitsee Bereniken hiusten tähdistössä. Sen sijainti on sikäli erikoinen, että suurin osa pallomaisista joukoista sijaitsee Linnunradan keskustan suunnalla Jousimiehen tähdistössä, ja muualla Linnunradan alueella. Bereniken hiusten tähdistö taas sijaitsee lähestulkoon vastakkaisella puolella taivasta suhteessa Linnunradan keskustaan. Mutta siellä se kuitenkin on! Se on melko kirkas pallomainen (7,8 mag; pintakirkkaus 12,5), ja sillä on kokoa 12,6'. Tämä kohde on helppo havaita pienelläkin putkella. Kohteen erottamiseksi tähdiksi tarvitaan kuitenkin isohko putki. Sen reunalla olevat tähdet voivat erottua kuitenkin jo n. 15 senttisellä putkella. Tätä keväistä pallomaista on havainnut Mika Mäenpää Turun Haritussa 26/27.3 klo 20.10. Mikalla on ollut havaintovälineenä N 200/1000mm, ja suurennusta 100x. Apuna valosaastetta vastaan Mika on käyttänyt LPR- suodinta. Olosuhteet ovat olleet kohtalaiset, sää selkeä, seeing ja TT 2. Mika kertoo havainnostaan näin: "Melko keskittyneen oloinen joukko. 200x hajoitti joukon pohjois osan sokeriseksi. Ajoittain vaikutelma tähtijonosta SW-NE suunnassa joukon poikki."

Messier 53 - Mika Mäenpää

English Summary

This observing season is over for now in Finland. Nights are getting so light, that serious observing is impossible. Pretty much stars are still visible, though. Observers of the DS-section have sent many observations again to DS-archive in the www.deepsky-archive.com. We have got an observation from a new observer, Anne Maria Visuri, who has sketched the famous M 13. Observations presented here are from Marko Tuhkunen (M 84, 86), Anne-Maria Visuri (M 13), Allar Saviauk (NGC 4490, 4485) and Mika Mäenpää (M 53)..