Ursa   Jaostot   Syvä taivas   Ursa Minor  

Jaakko Saloranta, 2.6.05 ds@ursa.fi

3/2005


Kohti kesää!

Kesä lähestyy hyvää vauhtia ja pimeät ovat loppuneet jo täällä Etelä-Suomessakin. Innostuneimmat harrastajat voivat tietysti yrittää bongata kirkkaimpia ds-kohteita kesätaivaalta ihan kokeilumielessä, toiset taas lähtevät ulkomaille viettämään aikaa uusien kohteiden parissa tai vain siirtyvät hetkeksi kokonaan muiden harrastusten pariin. Teittepä nyt mitä tahansa, ottakaa kaikki irti kesästä ja ladatkaa akut täyteen elokuuta varten. Haluan kiittää kaikkia jaostolaisia, jotka ovat tavalla tai toisella osallistuneet jaoston toimintaan. Teidän ansiostanne mm. havaintoarkistosta löytyy valtavat määrät uusia ja vanhoja piirroksia - kaikki yhtä arvokkaita ja erilaisia. Tällaista aktiivisuutta saa muualta maailmasta kyllä etsiä hartaasti. Seuraava UMI ilmestyykin sitten heinäkuun alussa ja sisältää Cygnus-liitteen. Jaostolla on tarkoitus pitää siellä jaostokokous, jossa jälleen kerran keskustellaan tärkeistä asioista ja ehkäpä katsastetaan muutamat menneen kauden havainnotkin. Näistä kuitenkin lisää sitten ensi numerossa. Juha voi varmasti valottaa teitä hieman statistiikalla, kuinka monta piirroshavaintoa jaostolle on tullut kuluneella kaudella jne. Lämmintä kesää!

Jaakko Saloranta


Mahtava havaintokausi

Kesän valoisat yöt ja ds-harrastajan kesälomakausi ovat vääjäämättömästi jo saapuneet maahamme, joten havaintokausi s04-k05 voidaan julistaa päättyneeksi, ja tämän takia nyt onkin hyvä hetki hieman tarkastella tuota jo takanapäin olevaa kautta. Kausi oli todella tuottoisa, ja havaintoja saapui jaostollemme todella mahtavat määrät, kaikkiaan 469 havaintoa 16:ta eri havaitsijalta! Tämä on mielestäni hieno saavutus, vaikkakin aktiivisuus jakautui hieman epätasaisesti havaitsijoiden kesken, siten että joukosta erottui muutama muita selvästi aktiivisempi havaitsija, mutta kukin tyylillään. Jatkakaahan toki kaikki samaan malliin, ja toki uusiakin havaitsijoita mahtuu mukaan taas ensi kaudella!

Tässä Linnunrata palstan ohessa esittelen teille, hyvät lukijat, jaostomme aktiivihavaitsija Toni Veikkolaisen kaksoistähtiä käsittelevän artikkelin, jonka aion julkaista useammassa osassa sen pituuden vuoksi. Kesän valoisat yöt eivät tunnetusti suosi syvän taivaan havaitsemista, mutta kaksoistähdet eivät ole niin herkkiä vaalealle taustataivaalle, joten niiden(ainakin kirkkaimpien) havaitseminen on mahdollista jopa kesän kuukausien aikana. Tämä Linnunrata- palstahan on avoin foorumi, joten tässä voidaan julkaista palstan aihepiiriin liittyviä artikkeleita, joita tietysti ilolla otamme vastaan. Mutta sitten käyn havaintojen kimppuun!

Hoagin kärrynpyörä

Jaostomme havaitsijat ovat käyneet kevään aikana keskustelua eräästä haastavasta, Käärmeen tähdistössä sijaitsevasta galaksista, joka tunnetaan maailmalla nimellä Hoag's object eli Hoagin kohde, PGC 54559. Tämä galaksi on siitä erikoinen, että sen ydintä ympäröi säännöllinen, tähtien muodostama rengas, ja galaksia voi hyvin sanoa rengas-, tai vaikka kärrynpyörägalaksiksi. Tämä galaksi näkyy meille face-on asennossa, eli suoraan päältä, ja siksi ”kärrynpyörä” on ainakin periaatteessa havaittavissa hyvin. Tällaisten "kärrynpyörien" syntytapa on vielä epävarma, mutta erään teorian mukaan nämä kohteet syntyvät kahden galaksin törmäyksessä. Tässä tapauksessa Hoagin kohteen ydin olisi E0 tyypin ellipsigalaksi, ja ympärillä oleva tähtirengas koostuisi mahdollisesti toisen galaksin rippeistä. Hoagin kohde on vaikea, koska se on pieni ja himmeä. Sen koko on vain 0.85' x 0.80' ja kirkkaus 15 magnitudia. Tämän kohteen löytämiseen vaaditaan iso kaukoputki ja todella hyvät havainto-olosuhteet. Hoagin kohde on havaittu Suomessa muutamaan otteeseen tänä keväänä. Jyväskylän Siriuksen harrastajat valokuvasivat sen, ja Iiro Sairanen ja Markus Tuukkanen havaitsivat sen visuaalisesti. Onnittelut kaikille onnistuneesta havainnosta! Tässä aion esitellä Markus Tuukkasen havainnon Hoagin kohteesta. Markus havaitsi tämän galaksin todellakin isolla putkella, jonka mitat ovat 635/3175mm. Suurennusta Markuksella oli 302x. Markus on tehnyt havainnon Someron Salkolassa, maalis-huhtikuun vaihteessa, klo 02.21. Olosuhteet ovat suosineet Markusta, taustataivas ja seeing ovat molemmat olleet 2, ja rajamagnitudi Suomen olosuhteissa todella hyvä 6.4. Pakkastakaan ei ole ollut enempää kuin –5 astetta. Markus kertoo, että galaksista ei erottunut yksityiskohtia, vaan että se erottui vain diffuusina kiekkona. Markus arvioi kiekon leveydeksi 45"’.
PGC 54559 - Markus Tuukkanen

Keväinen galaksijoukko

Seuraava kohde ei myöskään ole mikään helppo, mutta ei onneksi niin vaikea kuin Hoagin kohde. Tämä kohde on Bereniken hiuksissa sijaitseva galaksijoukko, Coma cluster, Abell 1656. Abell 1656 on valtava galaksijoukko, joka sijaitsee meistä 400 miljoonan valovuoden päässä. Siinä on ainakin yli tuhat galaksia, joista hallitsevimmat ovat kaksi jättiläisellipsiä, NGC 4847 ja NGC 4889 (NGC 4884). Suurin osa joukon galakseista on ellipsityyppisiä, spiraaleita on vain vähän. NGC 4847 ja 4889 ovat myös tämän joukon helpoimmat galaksit, jotka on mahdollista havaita jo 15 senttisellä putkella. Suurella putkella on mahdollista nähdä näiden lisäksi kymmeniä himmeämpiä galakseja samassa kentässä. Jaostomme aktiivi, Iiro Sairanen on tehnyt hyvän havainnon NGC 4847:n kentästä. Iiro on onnistunut havaitsemaan Ruokolahden Härskiänsaaressa 406/1830mm Newton- putkellaan NGC 4847:n lisäksi ainakin 13 muuta galaksia. Havainto-olosuhteet ovat olleet huhtikuun 6/7 välisenä yönä klo 0.05 ihan kohtalaiset, seeing ja taustataivas molemmat 3, tosin rajamagnitudi on ollut harvinaisen hyvä 6.6 ja lämpötilakin on ollut vain 2 astetta pakkasen puolella. Havaintoa tehdessään Iiro on käyttänyt 215x suurennusta, jolloin kenttä on ollut 15'. Tällaisia kohteita havaitessaan saakin todella olla tarkkana galaksien tunnistamisen kanssa, eli huolellinen täytyy olla, ja kaiken lisäksi suurin osa kentässä näkyvistä galakseista on hyvin himmeitä. Iiro kertoo havainnostaan seuraavasti: "Hyvin vaikea kenttä. Useita galakseja oli näkyvissä suoraan katsoen, ja vielä useampia näkyi syrjäsilmällä. Iso kirkas galaksi keskellä on jättiläisellipsi NGC 4847. Piirroksessa on vain yhdeksän tähteä, loput ovat himmeitä galakseja." Iiro on onnistunut havaitsemaan ainakin seuraavat galaksit: IC 3955, IC 3973, IC 3976, IC 3998, IC 3998, NGC 4864, NGC 4867, NGC 4869, NGC 4871, NGC 4872, NGC 4873, NGC 4874, NGC 4875 and NGC 4876.Abell 1656 - Iiro Sairanen

Kotelogalaksi

Seuraava kohde on mielenkiintoinen Ajokoirissa sijaitseva galaksipari, joka tunnetaan lempinimellä kotelogalaksi. Tämän parin muodostavat galaksit NGC 4485 ja NGC 4490. NGC 4490 on Sc- tyyppinen spiraaligalaksi, jonka kirkkaus on 9,8 magnitudia ja koko 6.2'X3.10'. Galaksi näkyy meille edge-on asennossa, eli sivulta päin. NGC 4485 on epäsäännöllinen galaksi, jonka kirkkaus on 12 magnitudia ja koko 2.7'X1.84'. Galaksipari on havaittavissa ainakin 15 senttisellä putkella. Jaostomme aktiivinen havaitsija, Toni Veikkolainen on havainnut tämän galaksiparin Newton 200 / 1000 Newton- putkellaan Järvenpään Kyrölässä 3/4.4. klo 22.05. Suurennosta on ollut 100x ja apuna Tonilla on ollut Celestronin LPR- suodin, jonka avulla voi hieman vähentää valosaasteen haitallista vaikutusta. Olosuhteet Järvenpäässä ovat olleet heikohkot, rajamagnitudi 5.5, taustataivas ja seeing molemmat 4.Tosin Toni kertoo tehneensä havaintoa vielä astronomisen hämärän aikana, mutta Kuu ei sentään ollut häiritsemässä, eikä pakkastakaan ollut enempää kuin –2 astetta. NGC 4485 & 4490 - Toni Veikkolainen

Helppo, kaunis tähtijoukko

Tämä kohde tunnetaan enimmäkseen talvikohteena, sillä se sijaitsee Kaksosten tähdistössä, joka on talvisin korkealla mutta sen voi löytää matalalta länsi-luoteistaivaalta kevätiltoina. Tämä kohde on kaunis avonainen tähtijoukko, Messier 35. Sen voi löytää hyvissä olosuhteissa jo paljain silmin Kaksosten eta- tähden läheltä utuisena länttinä. Kiikareilla sen voi nähdä hieman laajempana, utulänttinä, mutta jo pienellä kaukoputkella se hajoaa kauniisti tähdiksi. Tämä joukko on kuuluisa siinä risteilevistä tähtikaarista ja rimpsuista. Joukko on todella kaunista katseltavaa keskikokoisella tai isolla putkella. Tämä tähtijoukko on rikas, sillä siinä on tähtiä ainakin 200. Tähtijoukon kirkkaus on 5.1 magnitudia, ja kokoa sillä on 28'. Tämän kauniin joukon lähinaapurustossa majailee kaksi pienempää ja himmeämpää avonaista tähtijoukkoa, NGC 2158 ja IC 2157, sekä IC 2156, joka ilmeisesti ei ole mikään oikea tähtijoukko, vaan asterismi, eli se on joukko, joka koostuu vain sattumalta samassa suunnissa olevista, todellisuudessa toisistaan riippumattomista tähdistä. Jaostomme uudempi tulokas, Tomi Malmström on havainnut Messier 35:n Turun Littoisissa 6/7.4 klo 22.07. Tomilla on ollut havaintovälineenä 250/1200mm Newton, ja suurennusta on ollut 48x. Olosuhteet ovat olleet ihan kohtalaiset, taustataivas 3, seeing 2 ja rajamagnitudi heikohko 5.0. Havaintoa tehdessä taivas on ollut lähes selkeä, tosin ohutta harsopilveä on ollut taivaalla jonkin verran. Tomi kertoo havainnostaan tähän tapaan: "Joukosta erottui paljon erilaisia tähtijonoja. Kohteen keskellä on tähdistä tyhjä alue, jossa on vain muutamia himmeitä tähtiä". Messier 35 - Tomi Malmström

 

Toinen avonainen kevättaivaalta

Seuraava kohde on sellainen, minkä löytää parhaiten juuri keväiseltä yötaivaalta. Tämä kohde on myös avonainen tähtijoukko, Messier 48. Tämä joukko sijaitsee Vesikäärmeen tähdistössä, lähellä Ravun rajaa. Tämä on tähtimäärältään kohtalainen joukko, sillä siinä on n.80 tähteä. Sen ydinosassa, n. 30' kokoiselle alueella tähdet ovat pakkautuneet hieman tiiviimmin, kuin sen ulko-osissa. Joukon kirkkaus on 5.8 magnitudia, ja koko 54’, eli se on huomattavasti isompi kuin edellinen kohde. Kirkkautensa puolesta tämän kohteen pitäisi näkyä jo paljain silmin hyvissä olosuhteissa, vaan onko kukaan suomalainen havaitsija sitä edes paljain silmin yrittänyt havaita? Jaostollemme aikaisemminkin havaintoja lähettänyt Jerry Jantunen on havainnut tämän keväisen tähtijoukon keskellä Helsinkiä 8/9.3 klo 22.30. Havaintovälineenä Jerry on käyttänyt 76/600 linssiputkea, ja suurennusta on ollut 27x, joten näkökenttää on ollut mukavasti 120'. Havainto-olosuhteet ovat olleet melko kehnot, taustataivas ja seeing 5, ja rajamagnitudi 4.7. Jerry kertoo havainnostaan näin: "Laaja joukko, halkaisijaltaan lähes yksi aste. Ei kovin rikas, muttei kovin köyhäkään, joukon keskellä on kirkkaampien tähtien keskittymä." Messier 48 - Jerry Jantunen

Kaksi galaksia kevätyössä

Tässäpä vielä kaksi keväistä galaksia Leijonan tähdistöstä, NGC 3193 ja NGC 3190. Näistä NGC 3193 on kirkkaampi, sen kirkkaus on 10.9 magnitudia, ja koko 2.8' x 2.6'. Tämä galaksi on tyyppiä E0, eli se on muodoltaan pyöreä. Toinen galaksi, NGC 3190 on kirkkaudeltaan 11.0 magnitudia, eli hieman NGC 3193:a himmeämpi, mutta silti isompi, sillä sen koko on 4.6' x 1.8'. Tämä galaksi on Sa tyyppinen spiraali, ja näkyy meille edge-on asennossa. Tässä galaksissa on mahdollista nähdä myös tyylikäs EDL, eli galaksia halkova tumma pölyjuova. Tosin sen näkemiseen tarvitaan jo isohko putki. Nämä kaksi, sekä NGC 3187 ja 3185 kuuluvat samaan galaksijoukkoon, joka tunnetaan nimellä Hickson 44, ja se 60 miljoonan valovuoden päässä meistä. NGC 3187 ja 3185 ovat pienempiä ja himmeämpiä kuin kaksi em. galaksia. Kuitenkin nämä kaikki voi nähdä jo keskikokoisella putkella. Rainer Kivistö on tehnyt havainnon NGC 3193:sta ja 3190:sta Ulvilassa 29/30.4 klo 22.41. Havaintovälineenä toimi 15/750mm Newton putki, ja suurennusta oli 125x, jolloin kenttä oli 24ä. Tällöin molemmat galaksit mahtuivat vielä samaan kenttään. Olosuhteet ovat olleet melko hyvät, seeing ja taustataivas molemmat 2, eikä lämpötilakaan ollut enempää kuin 2 astetta pakkasen puollella. Rainer kertoo havainnostaan näin: "NGC 3193:n ydin oli kirkas, ja sitä ympäröi himmeä halo. NGC 3190 oli muodoltaan selvästi pitkulainen, ja syrjäsilmällä katsoen siinä näkyi tähtimäinen piste, joka ei sijainnut keskellä galaksia, vaan sen reunalla."
Hickson 44 - Rainer Kivistö

Kuten aikaisemmin mainitsin, esittelen teille tästä numerosta alkaen Toni Veikkolaisen kaksoistähtiä käsittelevän artikkelin, jonka olen sen pituuden vuoksi jakanut useaan osaan. Artikkeli jatkuu seuraavassa numerossa, mutta nyt päästetään Toni vauhtiin!

Pohjoisen taivaan kauneimmat kaksoistähdet, 0sa 1

Kaksin- ja moninkertaiset tähdet (Double and Multiple Stars, DM) ovat ehkä pimeiden sumujen ohella vähiten huomioituja syvän taivaan kohteita, eikä niitä tiukan määritelmän mukaan edes voida pitää DS-kohteina, sillä ne eivät ole pintakohteita. Kuitenkin jo paljain silmin ja kiikarilla voi nähdä useita kauniita tähtipareja, ja pienikin kaukoputki paljastaa niitä valosaasteisissakin olosuhteissa tuhansittain. Vaikka huomattava osa lähekkäin erottuvista tähdistä on optisia kaksoistähtiä, siis tähdet eivät kierrä yhteisen painopisteen ympäri, yli puolet kaikista tähdistä on fyysisen järjestelmän jäseniä. Tässä keskityn visuaalisiin kaksoistähtiin, joita DS-jaoston jäsenet ovat havainneet.

Juha Ojanperä


English Summary

Hello everybody! The last observing season has been very active, and the number of observations uploaded to ds-archive is 469! All this has done by 16 different observers. That is a great achievement! The summer season is beginning in Finland, and that means an observational break to all Finnish skygazers, because of the lightness of Finnish summer nights. But during this spring, our observers have sent again a lot of observations to our deep sky archive at www.deepsky-archive.com. Just keep on sending observations also in the next autumn!