14.5.03 ds@ursa.fi

3/2003

Hektistä kesää

Kevät on jo hiljalleen kääntymässä kesään, mutta jaostossa senkun meno jatkuu yhtä hektisenä kuin talvellakin. Jaoston havaintoarkisto on täyttynyt melkoisella vauhdilla, nyt siellä on jo 1693 piirrosta. Myös jäsenmäärä on kasvanut, tällä hetkellä ollaan jo lähempänä 40 aktiivista jäsentä. Deep Sky tapaaminen on jälleen tulossa ja EDL saa lähiaikoina uudistuneet kotisivut. Saa nähdä kerkeääkö edes kaikkea saada valmiiksi ennenkuin syksy ja havaintokelit alkavat painaa päälle!

EDL

Uusin numero EDL:stä ilmestyi juuri Tähtipäiville, jossa se oli jaossa paikalla olleille tilaajille ja jaostolaisille. Muille lähetin sen heti Tähtipäivien perään, joten sen pitäisi olla kaikille jo tullut. Mikäli olet mielestäsi oikeutettu, tilauksen tai jaoston jäsenyyden myötä saamaan EDL:n niin ilmoittelehan, katson sitten mitä on tehtävissä tapauskohtaisesti. Tällä kertaa ylimääräisiä lehtiä ei juurikaan ole, joten toivotaan että kaikille kuitenkin riittää.

Seuraava EDL pitäisikin sitten tehdä hyvissä ajoin ennen kesän loppua, ajatuksenani on kuroa hieman aikataulua kiinni. Viime numero painettiin eri paikassa kuin aiemmin, nyt käytössä on Yliopistopaino Tampereella. Lehden hinta putosi aika rajusti, joten nyt irtonumero maksaa enää 2.5 euroa plus postikulut. Tilauksen hintaa en ole vielä päättänyt, mutta sen näkee kätevästi EDL:n uudistuneilta kotisivuilta osoitteesta http://edl.ermiksson.net. Sivuilta voi myös tilata varastosta löytyviä vanhoja numeroita sekä tietenkin jättää kestotilauksen, kannattaa siis tutustua sivuihin tarkemmin. Lähetelkääpä juttuja jo seuraavaan numeroon mahdollisimman pian että saadaan lehti painoon hyvissä ajoin. Juttuja tarvitaan runsaasti, oikeastaan mitään ei ole vielä valmiina!

Deep Sky tapaaminen 26-29.9.2003

Valitettavasti emme tänä vuonna pääse Hollolan jo legendaariseksi muodostuneen tähtitaivaan alle. Laitialan leirikeskus on nimittäin remontissa ja sen aikana valvoja asuu Manskivessä, joten sinnekään ei pääse. Muutaman paikan Tampereen lähistöltä tarkastettuani päädyin varaamaan Tuuhosen Leirikeskuksen Ruovedeltä. Paikka vaikuttaa sangen hyvältä havaitsemista ajatellen, valoja ei ole lähistöllä lainkaan lukuunottamatta aivan lähellä kulkevaa tietä, jossa on toivon mukaan erittäin harva liikenne. Tuuhonen sijaitsee noin 80 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://tapaaminen.ermiksson.net. Sivuilla voi myös ilmoittautua tapaamiseen, jonka pääpuhujana on tänä vuonna itse Risto Heikkilä. Tätä kirjoirettaessa ilmoittautuneita on vasta 11 henkeä, mutta tapaamiseen on vielä aikaa monta kuukautta. Isoja putkia on jälleen tulossa paikanpäälle, joten tule sinäkin! Tapaaminen on jaoston jäsenille maksuton, muilta peritään 15 euron osallistumismaksu paikanpäällä.

Havaintoarkisto

Jaoston uudehko havaintoarkisto osoitteessa http://www.deepsky-archive.com on kasvanut voimakkaasti ensimmäisten kuukausien toimintansa aikana. Tällä hetkellä rekisteröityneitä käyttäjiä on jo 42 ja piirroksia 1693. Kävijöitä sivuilla on ollut yli 2000. Kuka tahansa voi todellakin rekisteröityä ja lähettää arkistoon havaintojaan, joten kokeile ihmeessä. Huhtikuussa arkisto koki takaiskun kun palvelimen levy petti ja vähän alle kuukauden aikana lähetetyt havaintokuvaukset katosivat. Onneksi kuvat kuitenkin säilyivät ja käyttäjät ovatkin jo naputelleet tekstejä ilahduttavasti takaisin tietokantaan. Nykyään palvelimella on melko idioottivarma varmistustallennus, kaikki tiedot otetaan joka yö talteen toiselle palvelimelle, joten vastaavanlaista ei enää pitäisi päästä tapahtumaan.

Kesähavaintoja

Eipä tässä sitten sen kummempaa kuin että toivotan kaikille oikein hyvää kesää. Lähetelkäähän havaintoja arkistoon, ilailkaa EDL:ä ja kirjoitelkaa juttuja älkääkä unohtako kokeilla miten deep sky kohteet näkyvät keskellä kesää!

Riku Henriksson

Kun koolla on väliä

Messierin luettelosta numerolla 101 löytyvä galaksi on yksi koko pohjoisen taivaan kirkkaimpia galakseja. Ainoastaan Andromedan galaksi, Messier 33 ja Messier 81, ovat sitä kirkkaampia. Juuri magnitudinsa puolesta kohde voisi olla näkyvissä paljain silmin, tosin yhtään tällaista havaintoa ei ole ainakaan toistaiseksi tullut julkisuuteen. Ongelmana on kohteen tyyppi eli face-on spiraaligalaksi ja näin ollen myös lähes poikkeuksetta pieni pintakirkkaus. Iiro Sairanen on kuitenkin saanut M101 näkyviin omalla 40-senttisellä Dobsonillaan aivan uskomattomasti. Pakkasta on ollut huhtikuun 24. päivänä ilmassa ja taivaalla hieman revontulia. Iiron mahtava piirros löytyy heti ensimmäisestä piirroksesta. Kiikareilla kuin kiikareilla kohde näkyy isona, utuisena pallona. 10-senttisellä putkella rupeavat kohteen spiraalihaarat jo näkymään ja isommilla putkilla näkyy jo useita HII-alueita galaksin halosta ja ennen kaikkea väljät myötäpäivään kääntyvät spiraalit.
Iiro itse kuvailee kohdetta 146-kertaisella suurennoksella seuraavasti: “Uskomaton näky! Todella laajat ja avonaiset spiraalihaarat, joista erottui monia solmuja. Kirkkain solmu on NGC 5447, joka on noin 7' ytimestä länteen spiraalihaaran päässä. Toinen silmiin pistävä kirkastuma on NGC 5462, joka on ytimestä noin 6' itään, myöskin spiraalihaaran päässä. Lisäksi NGC 5458 ja NGC 5449 olivat selvästi havaittavissa”. Rajamagnitudi Joutsenon Aholassa on ollut 6.2, TT:3 ja Seeing: 1. Kuten Sairasen kuvauksesta käy ilmi Messier 101, joka tunnetaan täällä Suomessa myös nimellä Tuulimylly galaksi, sisältää useita NGC-luettelon kohteita galaksin alueella. Kokonaisuudessan tällaisia kohteita löytyy ainakin kymmenkunta. Suurin osa on juuri solmuja galaksin spiraaleissa ja osaa ei ainakaan MegaStarin mukaan ole edes olemassa. Galaksin lähettyviltä löytyy myös useita kirkkaita NGC-galakseja. M101 on vielä kaiken kukkuraksi räjähtänyt ainakin 3 supernovaa 1900-luvulla.

Iiro on havainnut huhtikuun aikana mm. useita Messier-luettelon galakseja Neitsyen suunnalta. Tässä toisessa Sairasen piirroksessa komeilee tämän UMI numeron jo toinen face-on spiraaligalaksi Messier 61. ”Spiraali näkyi jo 73-kertaisella suurennuksella. Paremmin kuitenkin 244-kertaisella. Pohjoisen haaran päässä kirkastuma. Tähtimäinen ydin” kuvailee kohdetta Iiro järeällä 16 tuumaisella putkellaan. Havainto on tehty 2. huhtikuuta, rajamagnitudin ollessa hieman yli 6. Galaksin löysi Barnabus Oriani toukokuussa 1779 ja näytti ilmeisesti kohdetta samalla Charles Messierille, joka havaitsi kohdetta itsenäisesti vain hieman yli viikkoa myöhemmin ja lisäsi sen luetteloonsa. Kirkkautta galaksilla on noin 10 magnitudin hujakoilla, joten kohde on juuri sopivaa havaittavaa pienemmillekin kaukoputkille. Pienillä kaukoputkilla näkyy juuri Iiron kuvailema tähtimäinen ydin ja pyöreä halo, joka häviää tasaisesti taustataivaaseen. 20-senttisellä kaukoputkella näkyvät jo galaksin spiraalihaarat, miksei myös pienemmilläkin kaukoputkilla. Vielä suuremmilla putkilla näkymä on varmasti mahtava, juuri sellainen kuten Iiro antaa ymmärtää. Messier 61 lähettyviltä löytyy myös muutama 12 magnitudin galaksia – NGC 4303 ja NGC 4292 – tarjoavat lisää katseltavaa havaitsijoille. Himmeämmät galaksit kuuluvatkin sitten MAC-luetteloon ja tarvitsevat lähes poikkeuksetta jo isoja putkia havaittavaksi.

Varmasti tunnetuin galaksiluettelo on Paul Hicksonin Catalogue of Compact Galaxy Groups. Luettelo sisältää 100 mielenkiintoista ja ennen kaikkea haastavaa galaksijoukkoa kaiken kokoisille kaukoputkille. Helpoimmat kohteet näkyvät jo 10-senttisellä kaukoputkella, vaikeammat tarvitsevat sitten jotain paljon paljon isompaa. Markus Tuukkanen on saanut käyttöönsä 63-senttisen Obsessionin ja saanut nauttia varmaan mahtavista näkymistä. Markuksen piirros (kuvassa 3) on tehty 302-kertaisella suurennoksella ja ainakin osalle meistä tutussa Räyskälässä 24/25.3.2003 kello 1.22.
Joukon komponenteista voidaan sanoa sen verran että kaikki ovat hyvin pieniä (korkeintaan muutaman kaariminuutin kokoisia) ja kirkkaudeltaan 14 ja 15 magnitudin välissä. Kirkkain galaksi ryhmässä on NGC 3753 (13.6 (v) mag, 1,7’ x 0,5’) ja himmein PGC 36010 (17.0 mag, 0,3’ x 0,2’), joka tunnetaan ehkä paremmin vain nimellä Hickson H. Vaikka Hickson 57 on jo havaittavissa 20-senttisellä putkella se pääsee vasta oikeuksiinsa isoilla putkilla. Eniten haastetta tuotaa juuri H-komponentti, joka ei näy vielä edes 45-senttisellä putkella. Tuukkanen kuvailee kohdetta seuraavasti: ”F-komponentilla oli tähtimäinen ydin. H-komponentti oli vaikein ja näkyi vain aika ajoin syrjäsilmällä. A, B, C ja D-komponentit olivat helppoja jopa suoraan katsottaessa”. Taivaan olosuhteet ovat myös Markusta suosineet RJM: 6.3, TT:2, Seeing: 2

Enigma ja kuun sirppi

Vesto Slipher oli ensimäinen tähtitieteilijä, joka havaitsi muun kuin oman galaksimme pyörimisliikkeen vuonna 1913 Lowell observatoriossa. Hän analysoi spektriä galaksista Messier 104 ja huomasi, että galaksin toinen puoli loittoni meistä samaan aikaan kun toinen puoli lähestyi meitä. Galaksi siis pyöri. Nimi Sombrero galaksi tulee Meksikolaisesta hatusta, jota kohde todella muistuttaakin. Komean piirroksen kohteesta jaostolle on lähettänyt Veli-Pekka Hentunen 30-senttisellä Meade kaukoputkella. Hentunen kuvailee kohdetta näin 117-kertaisella suurennoksella: ”Galaksin rakenne näkyi hyvin. Keskellä näkyi paksumpi kohta galaksissa ja tumma ekvaattorilla kulkeva pölyvana näkyi selvästi”. Havainnointi on tapahtunut hienoisissa revontulissa Härkämäellä, Kangaslammella. 28. Päivä maaliskuuta tehty piirros on saanut alleen vielä ihan hyvät olosuhteetkin, RJM: 5.9, TT: 3 ja Seeing: 2. Erikoiseksi Sombrero galaksin tekee sen tumma pölyjuova eli EDL. Mainittakaan vielä, että ainoastaan Centaurus A-galaksilla on helpommin erottuva pölyjuova. Kuten piirroksestakin näkyy, EDL ei kulje aivan galaksi keskeltä vaan ”muuttaa” galaksin pohjoisosan selvästi eteläistä suuremmaksi. Pölyvana näkyy pienilläkin kaukoputkilla, mutta vaati pimeää taivasta ja ennen kaikkea suurta suurennosta koska galaksi on todellisuudessa yllättävänkin pieni. Uusissa pitkään valotetuissa valokuvissa tosin näkyy galaksin ympärillä jättimäinen elliptinen halo, joka on kooltaan ainakin 2-kertaa galaksin kokoinen.

Jos Hicksonit ovat galaksikansalle haastavaa havaittavaa, niin löytyy myös planetaarisista innostuneille haastetta Abell-luettelosta. Kohteet ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta melkoisen haastavaa havaittavaa keskikokoisille putkille, mieluummin kuitenkin havaitsijoille, joilla on yli 20-senttinen kaukoputki ja ehdottomasti joko O-III tai UHC- suodin. Abell-luettelon on koonnut George Abell Palomar Sky Surveyn valokuvauslevyiltä 50-luvun puolivälissä ja se sisältää alkuperäisessä muodossaan 86 kohdetta. Todellinen määrä laskee tästä kuitenkin hieman, koska Abell 11, 32, 76, 85 ovat osoittautuneet joko virheiksi tai muiksi kohteiksi. Jotain häikkää on myös kohteissa Abell 9, 17 ja 64. Joka tapauksessa ainakin omien sanojensa mukaan Heinäsen Topi innostui Abell-luettelosta heti ensinäkemältään ja ensimmäinen havaittu kohde oli Abell 50 Lohokäärmeessä. Kuvaus kuuluu seuraavasti: “Himmeähkö, mutta silti kirkas Abell”, Topi kertoo ja jatkaa: “Se oli täysin pyöreä ja himmeä. Kohde hävisi taustataivaaseen ilman selviä reunoja. Näkyi myös ilman O-III suodatinta, mutta ei niin selvästi”. Kaukoputkena Topi on käyttäny 30-senttistä kaukoputkea ja 230-kertaista suurennosta. Erikoista Abell 50 on se, että se kuuluu ainoana lajissaan myös NGC-luetteloon. Kirkkautta kohteelta löytyy vaivaiset 13.4 (v) ja kokoa 30” eli mikään helppo kohde se ei ole. Yksityiskohdista mainittakoon, että planetaarisen keskus on toiselta puolelta hieman himmeämpi eli rengasmaisuutta saattaa olla näkyvissä isoilla putkilla ja ehkä rikkoutunutta rengasrakennetta eli paremmin sanottuna kuunsirppiä. Keskustähti on kuitenkin magnitudia 20.0 eli ei ole mikään kovin helppo havaittava visuaalisesti. Sumun reunalla on näkyvissä kirkkaampikin tähti eli arviolta noin 17 magnitudia. Topi on havainnut kohdetta Kuopiolassa Ruokolahdella. Rajamagnitudi on ollut hyvä: 6.4, TT ja Seeing molemmat kolme. Piirros löytyy kuvasta 5. Onnea Topille Abell-projektiin, toivotaan, että mies innostuu piirtämään lisää näitä haastavia kohteita jatkossakin!

Jaakko Saloranta

English Summary

The observing season here in Finland is once more over. Cygnus starparty is on it’s way in August, not to mention the most important meeting of the year - The Deep sky meeting - which will be held 26-28.9.2003 in Ruohovesi, 80km from Tampere. Risto Heikkilä and Timo Karhula will both be attending this meeting and neither one of them need any introduction, so don’t miss it! I’m also happy to announce that this season was extremely active – over 400 observations were sent to the section! I hope the same kind of enthusiasm will also continue in the next season. This time we have only observations made with large telescopes. The first two are made by Iiro Sairanen from Messier 101 and Messier 61. Picture 3 has the touch of Obsession in it, Hickson 57 by Markus Tuukkanen and the last two are made with the same Catadioptric 305/3050 telescope. The objects are Messier 104 by Veli-Pekka Hentunen and Topi Heinänen with the mysterious planetary nebula Abell 50. Vb, Vl summer to all!