Jaakko Saloranta, 23.3.05 ds@ursa.fi

2/2005

Kevättä!

Mukavaa kevättä kaikille lukijoille. Maaliskuussa ovat tähdetkin päässeet näyttäytymään pitkän pilvisen jakson jälkeen. Valitettavasti lämpötilat ovat olleet myös hyvin alhaisia, joten nautinnolliset havaintosessiot ovat varmasti jääneet melko vähäisiksi. Nyt on kuitenkin taas aika ottaa kaikki irti viimeisistä pimeistä öistä ennen pakollista kesätaukoa, joten havaitkaa, piirtäkää ja nauttikaa tähtitaivaasta täysin rinnoin.

Postituslista

Jaostoltahan löytyy tällainenkin kummastus ihan harrastelijoiden iloksi. Nyt olisi tarkoitus saada kyseiselle listalle jonkinlaista toimintaa, koska hiljaiseloa on jatkunut lähes yhtä kauan kuin jaksan muistaa. Eli tuskin löytyy parempaa paikkaa kysyä asioita toisilta havaitsijoilta ja Suomen johtavilta ds-konkareilta. Jos itse näit viime yönä jotain joka jäi mietityttämään tai ilta oli erinomainen havaintojen kannalta, kerro siitä ihmeessä muillekin. Siis kysymykset, havaintoraportit jne. ovat siis tervetulleita! Lisätietoja ja liittymisohjeet löytyvät osoitteesta http://www.ursa.fi/ds/maillist.htm

Havaintoarkisto

Rikun aloittamalla ja ylläpitämällä jaoston havaintoarkistolla menee hienosti. Havaintoja on kertynyt jo lähes 2700 kappaletta ja käyntejä yli 14000! Rekisteröityneitä käyttäjiä löytyy hieman alle sata, joten todella hyvällä mallilla ollaan. Toivotaan että 3000 havainnon raja menee rikki vielä tänä vuonna, siihenhän jokainen havaitsija voi osaltaan vaikuttaa osoitteessa http://www.deepsky-archive.com/

Haasteita maaliskuulle

Jälleen kerran on tarjolla haastavaa pikku puuhaa havaitsijoille, välineistä riippumatta.

Kiikarit (7x50-): NGC 3628
Pienet kaukoputket (10-15cm): NGC 2419
Keskisuuret kaukoputket (20-30cm): Hickson 57 (Copeland's Septet)
Suuret kaukoputket (30cm-): Hickson 84

Sitten päästään taas nauttimaan jaostolaisten piirroksista, ole hyvä Juha.

Jaakko Saloranta

Kevään alkua!

Ilmojen haltiat ovat taas olleet suosiollisia jaostomme havaitsijoille, ja havaintoja onkin saapunut jaostolle taas ilahduttavat määrät. Keväinen tähtitaivas on tätä kirjoittaessa vielä parhaimmillaan, Leijona, Neitsyt ja Bereniken hiukset sekä monet muut tähdistöt hallitsevat taivasta ja niiden lukuisat kohteet ovat valmiina havaittaviksi. Tässä kevättalven kuluessa olemme saaneet jaostoomme yhden uuden havaitsijan, mikä on todella hieno asia. Eli nyt kaikki niin uudet kuin vanhatkin jaostolaiset, nauttikaamme näistä jäljellä olevista pimeistä öistä ja havaitkaamme taas ahkerasti ennen kesän valoisia öitä.

Olipa Kerran sumu ja tähtijoukko...

Jaostomme uusin havaitsija, Tomi Malmström on ilahduttanut jaostoamme lähettämälle runsaat määrät havaintoja Deep Sky archiveen, josta poimin esille tällä kertaa Tomin havainnon kuuluisasta sumu ja tähtijoukkoyhdistelmästä, NGC-luettelon kohteesta numero 2237, joka paremmin tunnetaan Rosette-sumuna, joka löytyy Yksisarvisen tähdistöstä. Kyseessä on siis tähtijoukko, jota ympäröi sumu, tai vaikka sumu, jonka sisällä on tähtijoukko, ihan miten vain. Joka tapauksessa tähtijoukko, NGC 2244 (tai 2239, molemmat tarkoittavat samaa kohdetta), on näistä kahdesta helpompi. Joukko näkyy jo pienellä putkella, mutta sumun havaitsemiseen vaaditaan jo hieman isompi putki, vaikkapa 254/1200 mm Newton, jollaista Tomi on havaintoa tehdessään käyttänyt. Tällaisellakin laitteella sumu on vielä vaikea. O-III suodatin auttaa sumun näkymisessä jonkin verran. Tomilla tosin ei tällaista ollut käytössään, mutta Tomi on tehnyt havaintonsa ihan hyvissä olosuhteissa, rajamagnitudi on ollut 6,5, taustataivaan tummuus ja seeing ovat olleet 2. Pakkastakaan ei Turun Littoisissa Tomin havaintopaikalla ollut enempää kuin -9,3 astetta. Tomi on tehnyt havaintonsa 6/7.3.2005 klo 19.56. Havaintoa tehdessä on syytä käyttää pientä suurennusta, jotta saadaan mahdollisimman laaja näkökenttä, sillä kohde on todella iso, halkaisijaltaan 23 kaariminuuttia. Tomilla on ollut havaintovälineessään 48x suurennus, jolla saa jo riittävän ison näkökentän tätä kohdetta varten. Tomi kertoo havaintoselostuksessaan sumun olleen vaikeasti erottuvissa, mutta siinä oli näkynyt joitakin tummempia ja kirkkaampia kohtia, ja että samassa kentässä olleet tähdet vaikeuttivat vielä havaitsemista.

Messierin moka

Seuraava havainto onkin sitten vanhan tuttumme, jaostoaktiivi Toni Veikkolaisen käsialaa. Kyseessä on kuuluisa Messierin moka, Lohikäärmeen tähdistön M 102, eli kaksoishavainto M 101, todellisuudessa Messier havaitsi galaksin, joka nykypäivänä tunnetaan NGC luettelon numerona 5866. Niinpä, sattuu sitä paremmissakin piireissä ;) Kyseessä on siis linssimäinen galaksi, jonka kirkkaus on 11,1, mutta pintakirkkaus vain 14,1. Galaksi näkyy meille päin sivusta, eli edge-on asennosta. Kohde näkynee pienemmälläkin putkella, mutta Toni on havaintoa Järvenpään Kyrölässä tehdessään käyttänyt 200/1000 mm Newton putkea. Suurennusta on ollut 50x, mutta olosuhteet eivät ole olleet kovinkaan mahtavat, rajamagnitudi 5,4, seeing 4 ja taustataivaan tummuus 3. Taivas on ollut täysin pilvetön, eikä kuukaan haitannut. Järvenpään kaupungin aiheuttaman valosaasteen haittoja vähentääkseen Toni on käyttänyt valosaastesuodinta. Toni kertoo, että galaksi oli helppo erottaa syrjäsilmää käyttäen, ja että galaksi on pituussuunnassa kaksi kertaa niin pitkä kuin se on paksu. Toni on tehnyt havaintonsa 1/2.3.2005 klo 20.58.

NGC 5866 - Toni Veikkolainen

Tähtien lastenkoti

Tämän Linnunratapalstan kolmas esiteltävä kohde on kaikille tuttu, sillä se on yksi ensimmäisiä kohteita, mitä aloitteleva Deep-Sky harrastaja yleensä havaitsee. Kyseessä on Orionin tähdistön tunnetuin kohde, tähtien lastenkoti, Messier 42. Tähtien lastenkoti nimitys ei ole turha, sillä sumussa syntyy jatkuvasi uusia tähtiä, ja näistä neljä kirkkainta on mahdollista nähdä myös pienellä kaukoputkella. Kyseessä ovat siis Trapetsin tähdet. M 42 tunnetaan myös Orionin suurena sumuna, eikä suotta, sillä on kokoa 90x60 kaariminuuttia, ja isolla kaukoputkella sumu on todella tyrmäävä näky. Umi:n KPK- eli kuu-planeetat ja komeetat jaoston palstalta tuttu Jerry Jantunen on lähettänyt jaostolle havainnon Orionin suuresta sumusta. Havainto on tehty 11/12.2.2005 klo 22.30. Havaintovälineenä on toiminut 76/600 mm linssiputki, ja suurennusta on ollut 67x. Jerry on havainnut tätä tähtien lastenkotia melkoisen huonoissa olosuhteissa, taustataivaan tummuus on ollut 5 ja rajamagnitudi 4,7. Jerry on tehnyt havaintonsa keskellä Helsinkiä, mikä selittää huonot havainto-olosuhteet. Jerry kertoo havainnostaan seuraavaa: ”Orionin sumu on kaunis vaikka keskellä runsasta valosaastetta havaittuna. Sumun hienoimmat uloimmat osat näkyivät hieman paremmin UHC-suodatinta apuna käyttäen, muuten näkymä oli parempi ilman suodatinta. Trapetsin itä- ja eteläpuolella näkyi joitakin sumulaikkuja, ja kirkkaampien ja himmeämpien sumualueiden välinen raja on suorakulmion muotoinen. Suurin osa M 43:sta on keskittynyt tähden ympärille, mutta sumusta pistää esiin pieni uloke koillisen suuntaan.”

Messier 42 - Jerry Jantunen

Toinen vaihtoehto

Siinä missä suurin osa havaitsijoistamme on palellut täällä pohjolan perukoilla kaukoputkiensa ääressä, on jaostomme aktiivi, havaintotehtailija Iiro Sairanen paennut paukkupakkasia etelän lämpöön, Espanjan Kanarian saarille. Kanarian saarten tumman taivaan alla Iiro onkin tehtaillut taas vaikuttavan määrän havaintoja, ja niistä kaikista ajattelin tässä esitellä muutaman.

Ensimmäiseksi esittelen Peräkeulan tähdistössä sijaitsevan sumun, NGC 2467, joka on valitettavasti niin alhaalla, että se ei näy Suomesta. Kyseessä on jälleen sumu+ tähtijoukko yhdistelmä, tosin tässä tapauksessa molemmilla on sama NGC- numero. Tämä sumu on samanlainen tähtien lastenkoti kuin Orionin suuri sumu, tosin tämä on paljon pienempi kuin Orionin sumu, nimittäin tällä sumulla on kokoa 8x7 kaariminuuttia. Sumulla on kirkkautta 9,7 magnitudia. Iiro on havainnut tätä sumua hyvissä olosuhteissa, sillä rajamagnitudi on ollut 6,4 ja taustataivaan tummuus 2. Seeing on ollut 3, ja havaintoa tehdessä lämpötilakin on ollut mukavasti 10 astetta plussan puolella. Havaintovälineenä Iirolla on ollut 110/805 mm Newton- teleskooppi, suurennusta on ollut UHC- suodin. Iiro on tehnyt havaintonsa tammi- helmikuun vaihteessa 31/1.2.2005 klo 00.10. Iiro kuvailee havaintoaan seuraavaan tapaan: ”Hyvin helppo ja kirkas sumu, jo 20x suurennoksella. 107x suurennoksella UHC-suodattimen kanssa sumu näkyy isona, kirkkaana ja pyöreänä kohteena, joka on halkaisijaltaan n. 10 kaariminuuttia. Kirkkaimmassa sumussa on näkyvissä kirkkaampi kaaren muotoinen alue. Kirkkaimman sumun pohjoispuolella näkyi vielä kolme pienempää sumuläikkää.”

NGC 2467 - Iiro Sairanen

Otetaan tähän loppuun vielä toinen Iiron etelän tuliainen. Tämä toinen esiteltävä tuliainen on Iiron havainto massiivisesta Seyfertin galaksista NGC 253. Seyfertin galaksilla tarkoitetaan sellaista galaksia, jolla on kirkas ydin, ja sen spektriviivoissa esiintyy emissioviivoja. Tällaisten galaksien ydin muistuttaa kvasaareja, mutta ne ovat heikkovaloisempia. Nämä galaksit ovat saaneet nimensä Carl K. Seyfertin mukaan, joka vuonna 1943 huomasi näiden galaksien spektriviivoissa olevat emissioviivat. Näillä galakseilla sanotaan olevan pekuliaarinen (peculiar=omituinen, outo)spektri. Tunnetuin Seyfertin galaksi on Valaan tähdistössä majaileva M 77. NGC 253 kuuluu Kuvanveistäjän galaksiryhmään, johon tämän lisäksi kuuluvat mm. NGC 55, NGC NGC 247 ja NGC 300. Tämä NGC 253 sijaitsee eteläisellä taivaalla kuvanveistäjän tähdistössä, jonka ylimmät osat hädin tuskin voivat Suomen eteläisimmistä osista näkyä. Valitettavasti tämäkin mahtava kohde jää meidän pohjoisten havaitsijoidemme ulottumattomiin. Tämä galaksi on helppo löytää, se on iso (26 x 6 kaariminuuttia) ja se on valovoimainen, sen kirkkaus on 7 - ja pintakirkkauskin 12 magnitudia. Iiro on havainnut tämän vaikuttavan galaksin 110/805 mm Newton putkella, ja suurennusta on ollut 107 x. Olosuhteet ovat olleet hyvät, rajamagnitudi 6, seeing ja taustataivas kohtalaiset 3. Iiro on tehnyt tämän havainnon Roque Bentaigassa, eli havaintopaikka oli eri kuin edellisen kohteen kohdalla. Tämän havainnon Iiro teki 1/2.2.2005 klo 20.35. Iiro kertoo havainnostaan tähän tapaan: ”Valtava galaksi Kuvanveistäjässä. Galaksi on huomattavan pitkulainen lounas- koillis- suunnassa. Jonkinlaista rakennetta oli näkyvissä ytimen vieressä syrjäsilmällä.” Lisäksi Iiro kertoo nähneensä keskellä galaksia kirkkaan pisteen, jonka hän epäilee olevan joko galaksin ydin tai tähti.

NGC 253 - Iiro Sairanen

Juha Ojanperä

English Summary

Right now when I am writing this Linnunrata column, the winter sky is at its best. The observers of our Deep Sky section have done and sent lots of observation to our Deep Sky archive, www.deepsky-archieve.com . Also to our delight, we have received many observations from a new observer, Tomi Malmström. Our active observer, Iiro Sairanen has visited Spain and has done a great amount of fine observations. Our section has also an e-mail list, which has been very silent for ages. It would be nice to restart discussion there. That’s all for now, enjoy the rest of this observing season!