Jaakko Saloranta, 17.3.04 ds@ursa.fi

2/2004

Kevättä

Aloitetaan palsta parilla hieman tuoreemmalla havaitsijalla tällä kaudella. Ensimmäinen on Markku Nissinen, joka on ahkeroinut havaintoja Warkauden Kassiopeian Härkämäen tähtitornilta. Messier 78 / NGC 2068 on ollut syynissä aikaisemminkin, mutta nyt on tarjolla ainakin uutta tietoa ja itse kohde Nissisen havaitsemana. Markku kuvailee kohdetta seuraavasti: "Kaksi kirkasta tähtimäistä kohdetta ja sumumaista hohdetta niiden lähettyvillä. Sumualueessa erottui helposti vaaleampi kohta. 26 mm okulaari ja kääntöpeili." Pierre Méchain löysi kohteen 1780. M78 on tyypiltään heijastussumu ja sitä valaisee kaksi sumun sisällä olevaa 10 magnitudin tähteä. Visuaalisesti kohde muistuttaa epäilyttävästi komeettaa pienillä suurennoksilla. Vaikka sumu onkin enemmän kaukoputkikohde, sitä kannattaa yrittää nähdä kiikareilla pimeän taivaan alla. Putkella kuin putkella M78 on epäilyttävästi samannäköinen korkeintaan isompikokoinen suuremmilla kaukoputkilla. Sumun sisältä kannattaa etsiä himmeitä tähtiä, joita kohteesta löytyy runsaasti. Messier 78 läheltä löytyy myös useita himmeämpiä sumuja, joista kirkkaimmat ovat NGC 2064, -67 ja -71. Helpoin havaittava näistä on NGC 2071, joka on lähes yhtä kirkas kuin itse M78. Sumu löytyy 7 magnitudin tähden ympäriltä ja on kooltaan 4' x 3'. -64 ja -67 ovat molemmat hyvin himmeitä ja kooltaan jokseenkin pieniä, mutta ovat näkyvissä ainakin 20-senttisellä kaukoputkella. Helmikuussa 2004 J.W. McNeil oletettavasti löysi M78 lähettyviltä uuden sumun. Nyt on varmistunut, että löytynyt kohde on vain huomattavasti kirkkaampi kuin aikasemmin. Sumu on todennäköisesti hyvin nuori muodostumassa oleva kohde, joka on tällä hetkellä purkautumassa, joten tämä selittää kohteen äkillisen kirkastumisen. Kooltaan tämä ilmestys on melkoisen pieni 1.3' x 0.95', mutta on sen verran kirkas että oli parhaimmillaan näkyvissä ainakin 25-senttisellä kaukoputkella. Piirroksessa kaukoputkena on ollut 30-senttinen Catadioptric ja suurennoksena 116x. Taivaalla on ollut revontulia ja TT sekä Seeing 3. Piirros löytyy kuvasta 1.

Toinen uudempi tuttavuus on Mika Mäenpää, joka on havainnut Joulukuusijoukkoa, NGC 2264, C114/1000 kaukoputkella 50-kertaisella suurennoksella varustettuna. Tähtijoukko löytyy Yksisarvisesta ja on keskittynyt kirkkaan 4 magnitudin S Monocerotis tähden ympärille. Tähtiä joukossa on noin 40 kappaletta, mutta taustataivas on häkellyttävän rikastähtinen juuri tässä kohdassa taivasta. "Joulukuusi-muoto on hyvin huomiotaherättävä, lähinnä koska joukon keskuksessa ei ole tähtiä. Tämä joukko on kaunis jopa pienellä kaukoputkella. Luokittelisin kohteen III 3 p". Kuten Mikan kuvauksesta käy ilmi, avonaisen muoto on selvästi havaittavissa jo pienillä putkilla ja kohde näkyy myös paljain silmin. Joukon tähdet ovat suurimmaksi osaksi kirkkaita 7-9 magnitudin tähtiä ja ovat melko tiiviisti yhdessä. Jos itse avonainen tähtijoukko ei saa vipinää sukkiin, kannattaa kaukoputken okulaariin pujottaa O-III tai UHC suodin. Joukkoa peittää himmeä ja hyvin suurikokoinen (140.0' x 120.0') sumumassa, joka loistaa komeasti satojen tähtien seassa. Yleisesti koko alue luokitellaan NGC 2264, mutta ainakin itse sumulla on oma designaationsa: Sh2-273. Sumun näkemisessä auttaa enemmän pimeä taivas kuin kaukoputken koko. Suurennosta kannattaa tietysti käyttää mahdollisimman vähän johtuen kohteen koosta. Itse "Cone" löytyy joulukuusijoukosta etelään tummana lovena sumun laidassa. Hubblen muuttuva sumu - NGC 2261 löytyy Joulukuusijoukosta etelään. Myös tämä näyttää erehdyttävästi komeetalta sekä visuaalisesti että valokuvissa. Sumun kirkkaus vaihtelee tähden R Monocerotis mukaan, joka valaisee kohdetta. NGC 2261 oli ensimmäinen kohde, joka valokuvattiin Palomarin 5-metrin kaukoputkella. Alueelta löytyy myös useita himmeämpiä avonaisia joukkoja mm. Tr 5 ja NGC 2259. Havaintopaikkana on toiminut Turku ja piirros löytyy kuvasta 2. Sää ei ole ollut paras mahdollinen: "-11ºC, ei tuulta eikä kuuta mutta paljon valosaastetta". TT oli sentää 2 ja Seeing 3.

Pöllösumu löytyy Isosta Karhusta, Merak-tähdestä muutaman asteen itään. Kohteen luetteloarvot ovat seuraavat: magnitudi 12.0(p) ja koko 3,4' x 3,3'. Kohde on planetaariseksi siis varsin isokokoinen ja se kostautuu helposti havaittaessa. Vaikka kohteen visuaalinen kirkkaus on 9.9, se on todellisuudessa kuitenkin huomattavasti himmeämpi johtuen pienestä pintakirkkaudesta. Kiikareilla voi kohdetta yrittää nähdä, mutta vasta 10-senttisellä putkella kohde alkaa kunnolla näkyä. Kannattaa odottaa, että kohde on mahdollisimman korkealla taivaalla, kuten nyt keväällä, ja käyttää UHC tai O-III suodatinta, jotta M97 erottuisi paremmin taustataivaasta. "Silmät" näkyvät jo 15-senttisellä, mutta mielummin yli 20-senttisillä kaukoputkilla ja yli 100-kertaisella suurennoksella. Jos pöllön silmät eivät näy heti, kannattaa välillä katsoa helpompia kohteita ja palata takaisin myöhemmin, voit yllättyä kuinka paljon paremmin kohde näkyy. Keskustähti on myös mukavan haastavaa havaittavaa. Kirkkaudeksi ilmoitetaan yleensä noin 16 magnitudia mutta tähti on kirkkaampi, oikeasti ehkä noin 14 magnitudia. Himmeä 16 magnitudin galaksi MCG +9-19-14 löytyy heti pöllösumun eteläpuolelta. "Huono taivas tälle kohteelle mutta olin yllättynyt kuinka paljon yksityiskohtia pystyin näkemään. Molemmat silmät olivat helposti näkyvissä. Läntinen selkeämpi. Kaksi tähteä sumun seassa (yleensä 3 näkyvissä). Kirkkaampi on keskustähti" kertoilee Iiro kohteesta Newton 406/1830mm kaukoputken läpi havaittuna. Havainto-olosuhteet ovat olleet huonot Imatralla revontulien kera: TT:4, Seeing sentään hieman parempi 2. Suurennosta on ollu käytössä 244x ja suodattimena Deepsky. Lähistöltä löytyvä galaksi Messier 108 tarjoaa erikoisia yksityiskohtia yli 15-senttisille kaukoputkille. Piirros kuvassa 3.

Juha Ojanperä lähetti komean liudan piirroksia kevään piristykseksi. Tässä numerossa Juhalta on näytteillä uunituore piirros galaksista Messier 87 / NGC 4486 Coma-Virgo joukon sydämestä. Havaintovälineenä on toiminut Tal-1 kaukoputki, tarkemmin sanottuna N110/800mm ja havaintopaikkana Porin lähistöltä löytyvä Ulvila. Rajamagnitudi oli 6.0, TT ja Seeing 3. "Näkyi jo pienellä suurennuksena utuisena pallona. Suurempikaan suurennus ei tuonut mitään uutta esiin." kertoilee Juha 162-kertaisella suurennoksella. Vaikka Messier 87 sisältää materiaa 800 miljardin auringon verran ja on yksi massiivisimmista galakseista taivaalla, itse galaksi ei tarjoa visuaalisesti kovinkaan paljon katsottavaa. Kaukoputkella katsottuna kohde näyttää pyöreältä, joskus kuitenkin elliptiseltä sumulta, jossa on kirkkaampi ydin. Vaikka kohde ei aivan ensi silmäyksellä tarjoa paljoakaan yksityiskohtia niitä löytyy kuitenkin runsaasti, varsinkin ympäristöstä. Galaksin ympäriltä löytyy valtava määrä pienempiä ja himmeämpiä galakseja, joista 4 kuuluu NGC-luetteloon (NGC 4476, -78 -86a, -86b). Kaikki näistä NGC galakseista näkyvät vaivatta 20-senttisellä kaukoputkella ja miksei myös pienemmilläkin välineillä, kunhan vain muistaa käyttää runsaasti suurennosta, koska kohteet ovat kooltaan hyvin pieniä. Hyvin suurilla kaukoputkilla voi myös yrittää nähdä arvoituksellista materiasuihkua, joka suihkuaa galaksin ytimestä luoteeseen. Ainakin 30-senttisellä putkella kohde on nähty, tosin ainoastaan erittäin pimeän taivaan alta ja silloinkin kohde oli näkyvissä ainoastaan silloin tällöin. Normaalisti kohde kuitenkin vaatii yli 40-senttisen kaukoputken ja 300-400-kertaisen suurennoksen. Eikä siinä vielä kaikki, M87 voi yrittää nähdä tai lähinnä valokuvata pallomaisia. Kun omassa linnunradassamme näitä kohteita on vain muutamia satoja, Messier 87 sisältää useita tuhansia. Kirkkaudeltaan nämä pallomaiset ovat kuitenkin niin himmeitä, että valokuvatkin ovat harvassa. Katso piirros 4.

Jaakko Saloranta

English Summary

Spring is right behind the corner without snow and plenty of sun, I hope. Too bad here in Finland it means less observing by the minute. Be sure to cherish those few last moonless nights with your telescope and do not forget to draw those deep sky objects! We have two drawings from pretty new observers in this post. The first one is Markku Nissinen who has drawn Messier 78 for us. Also NGC 2264 by Mika Mäenpää from Turku. Iiro Sairanen has delighted us with several beautiful sketches from exotic objects - Messier 97 this time seen here. Juha Ojanperä has been very active with several detailed sketches from galaxies. Messier 87 here is made by Juha Ojanperä.