Jaakko Saloranta, 23.2.05 ds@ursa.fi

1/2005

Hyvää uutta vuotta jaostolaisille ja tuhannet kiitokset Riku Henrikssonille esimerkillisestä toiminnasta jaoston vetäjänä! Toivottavasti Riku tullaan vielä näkemään mukana jaoston toiminnassa, nythän Rikullakin on mahdollisuus näyttää kyntensä tulevassa DS-tapaamisessa. Jos ei Riku vs Timo Karhula (lue epävirallinen Suomi vs Ruotsi) kuulosta kovalta niin mikä sitten! Tietystihän viime vuoden mestari Iiro Sairanen pääsee puolustamaan mestaruuttaan. Joka tapauksessa nyt itse asiaan.

EDL

Itse lehti on aineistoltaan valmis, ainoastaan lehden taitto puuttuu. Valitettavasti en omista tähän prosessiin tarvittavaa ohjelmistoa, saati sitten taitoa, joten ainakin jonkin aikaa lehti on vielä horroksessa. Tietysti jos jaostolaisista jollain on kokemusta ja intoa auttaa lehden painamisessa, apua otetaan mielihyvin vastaan!

T&A

Suomen syvän taivaan legenda – Risto Heikkilä on julkaissut listan tulevista palstoistaan Tähdet & Avaruus-lehteen. Mikäli joku haluaa etukäteen havaita kohteita, piirtää niitä korteille ja lähettää Ristolle niin nyt on hyvin aikaa vielä ennen kesää. Kohteiden kuvausten tulisi tietysti olla mahdollisimman yksityiskohtaisia ja monipuolisia. Tässä ovat aiheet:

· 1/2005: Tähtihyppelyä Yksisarvisessa

· 2/2005: Tähtihyppelyä läheltä kauas (Aurinkokunta, jossa Pluto kauimpana planeettana; lähimmät tähdet: Sirius, Barnardin tähti, kaukaisimmat: Deneb; Avoimet tähtijoukot, esim. M44 ja M67; Pallomaiset tähtijoukot: M3 ja NGC 2419, lähimmät galaksit: Andromedan galaksi ja M81 ja 82; galaksijoukoista Virgon galaksijoukko ja Coman joukko; kvasaareista 3C 273, PG 1634+706, Ton 618 ja ehkä valovoimaisin kaikista, etäinen, mutta vaikea S5 0014+18)

· 3/2005: Planetaaristen ja yleensä sumujen väreistä (Blue Snowball NGC 7662, Orionin suuri kaasusumu M42, IC 2118 etc. ?)

· 4/2005: Yksityiskohtien havaitseminen syvän taivaan kohteissa

· 5/2005: M32 ja M110

· 6/2005: Kolmion galaksi M33

· 7/2005: Orionin laiminlyödyt kohteet (Rigel - muuttuja?; Alnitak ja Mintaka ovat kaksoistähtiä; Iota Orionis kaunis kolminkertainen tähti, Sigma Orionis on nelikertainen tähti ja sen ympäristö, avoin tähtijoukko ja NGC 1980; NGC 1999; IC 426; McNeilin sumu?)

Haasteita tammikuulle

Tässä muutama kinkkinen kohde havaitsijoille väijyttäväksi tammikuussa. Jos joku havaitsee kyseisiä kohteita lähikuukausina annetuilla instrumenteilla, on toivottavaa, että niistä ilmoitetaan heti jaostoon ja niitä voidaan sitten esitellä tällä palstalla vähintäänkin tarkemmin :)

Kiikarit (7x50-15x70): NGC 2392
Pienet kaukoputket (10-15cm): Pk 198- 6.1 (Abell 12)

Keskisuuret kaukoputket (20-30cm): IC 443

Suuret kautkoputket (30cm-): Sh2-240 (Simeis 147)

Siinä kaikki tällä kertaa, nyt päästetään Juha irti esittelemään tiedän havaintojanne.

Jaakko Saloranta

Tervehdys!

Kulunut kausi on ollut havaintojen suhteen todella ilahduttava. Havaintoja on tehty ja laitettu DS-archiveen runsain määrin. Sään puolesta ei kyllä uskoisi, että elämme nyt tammikuuta, mutta kirkkaita ilmoja on riittänyt taas ihan mukavasti. Ja mikäs sen mukavampaa, kuin havaita kohteita 0-+5 asteen lämpötiloissa, jollaisia täällä Porin seudulla ainakin on ollut silloin tällöin. Vesisateet ovat syöneet vähäisenkin lumipeitteen pois ainakin täältä etelästä, joten ei ole kinoksiakaan heijastamassa valosaastetta taivaalle.

Jaostomme tehohavaitsija Iiro Sairanen on tehtaillut taas sangen mukavan määrän havaintoja, joista aionkin tämänkertaisen havaintokatsaukseni aloittaa.

Linnunratamme naapuri, Suuri Andromedan Galaksi, on samanlainen spiraaligalaksi kuin meidän Linnunratammekin. Eikä samanlaisuus suinkaan pääty spiraaleihin ja keskuspullistumaan, vaan myös Andromedan Galaksilla on ympärillään suuri parvi pallomaisia tähtijoukkoja, jotka ovat, niin uskomattomalta kuin se saattaa kuulostaakin, havaittavissa myös täältä Linnunradan perukoilta. Tosin niiden havaitsemiseen tarvitaan taitoa ja kohtalaisen valovoimainen kaukoputki sekä riittävän suuri suurennus, Iirolla 244x). Iiron kohdalla nämä ehdot täyttyvät, ja kun Iiro kerran joulukuun 3:n ja 4:n päivän välisenä yönä suuntasi 406/1830 newton- putkensa kohti Anrdomedan galaksin pallomaisia joukkoja G 64 & G 72, tuloksena syntyi kuvassa 1. (G 64 alimpana) oleva havainto.

Iiro ei ole havaintoa tehdessään päässyt nauttimaan tätä kirjoitettaessa vallitsevista leudoista ilmoista, vaan on joutunut kärvistelemään –15 asteen pakkasissa. Havainto-olosuhteet ovat muuten olleet kohtalaiset, seeing ja taustataivaan tummuus molemmat 3, mutta rajamagnitudi kuitenkin ihan kohtalaiset 6,2. Iiro kertoo havainnostaan seuraavaa: ”Kaksi M 31:n pallomaista joukkoa samassa kentässä. Molempien kohteiden kirkkaus on n. 15 magnitudia.” Siis todella himmeistä ja pienistä kohteista on kysymys, mutta mahdottomia nämäkään erikoisuudet eivät siis ole!

Äsken oli puhetta pallomaisista tähtijoukoista, joten nyt voisin kertoa hieman avonaisista joukoista, tarkalleen ottaen eräästä sellaisesta, jonka jaostomme aktiivi Toni Veikkolainen on havainnut (kuva 2.). Tämä avonainen, eli galaktinen joukko tunnetaan nimellä Stock 23(Stockin luettelon 23. Kohde) ja se on avonaiseksi joukoksi kovin vaatimaton, joukko on kooltaan 18´ ja siinä on 25 tähteä. Tämä joukko sijaitse Kirahvin eli Camelopardaliksen tähdistössä Perseuksesta pohjoiseen, joten sen paikka ei ole kovin vaikea löytää.

Toni on tehnyt havaintonsa kohtalaisissa olosuhteissa, taustataivaan tummuus 2, rajamagnitudi 5,66 mutta seeing on ollut 4. Lämpömittari on näyttänyt nollaa havaintoa tehtäessä. Havaintovälineenä Toni on käyttänyt 200/1000 newton putkea, ja suurennusta on ollut 200x.

Toni kertoo havainnostaan seuraavaa: ”Pieni jä köyhä avonainen joukko. Neljä huomattavan kirkasta tähteä muodostavat nelikulmion, jonka sisällä ei ole tähtiä. Tähtien väliset kirkkauserot ovat melko pieniä, kohde erottuu melko hyvin taustastaan muotonsa vuoksi.”

Stock 23 - Toni Veikkolainen

Sitten tähän väliin otan esille Belgialaisen Robin Geysin tekemän havainnon (kuva 3.) kaikkien tuntemasta Messier 57:sta, eli tutummin Lyyran rengassumusta. Lyyran rengassumu on nimensä mukaisesti renkaan muotoinen, ja se on tyypiltään planetaarinen sumu, jollaisia syntyy, kun Aurinkomme kaltaisen tähden viimeisessä elämänvaiheessa. Rengassumu näkyy rengasmaisena jo pienehköllä putkella, jollaisella Robinkin on havaintonsa tehnyt.

Havainto-olosuhteet Belgian Kapellenissa ovat olleet hieman toista luokkaa kuin yleensä täällä Suomessa. Rajamagnitudi on ollut 4,5 ja silti Robin kertoo "Yksi parhaimpia havaintojani M57:sta minun 11,4 senttisellä putkellani". Robin kertoo kuun haitanneen havaitsemista, mutta hän onnistui silti näkemään sumun rengasmaisena. Robin kertoo myös, ettei hän ole sitä koskaan ennen niin nähnytkään!

Robin on käyttänyt havaintovälineenä 114/900 newton putkea, jossa on ollut suurennusta 72 kertaa ja apuna vielä Orionin Skyglow – suodin.

Messier 57 - Robin Geys

Juha Ojanperä

English Summary

Hello, everybody! Weather has been unusually warm here in Finland, and now it is supposed to be winter, but it feels more like autumn or spring. People have done and upload very much observations in the deep-sky archive, and that is very delighting. It is also nice to receive observations from foreign observers and all observers and their observations around the world are very welcome to the deep-sky archive. Keep on observing and clear skies to you all!