|
Jaakko Saloranta, 28.1.04 ds@ursa.fi
1/2004
Keskitalvea
Kovin on ollut kylmää ja pimeää ja ankeaa,
mutta havaintoja on kuitenkin arkistoon tippunut tasaiseen tahtiin,
mikä merkitsee vain yhtä asiaa: havaitsijat ovat putkineen
ulkona pakkasessa ja jälkeä syntyy! Hienoa! Selkeät
kelit ovat olleet vähän vähemmistöä
viime aikoina, mutta ilmeisesti kumminkin jonkun verran on selkeää
ollut koskapa havaintoja tosiaan on tippunut. EDL
Lehti on periaatteessa materiaaliltaan valmiina, nyt kun yksi
vuosikerta taas skipattiin kokonaan. Uusien sivujen kautta on
myös löytynyt uusia tilaajia, mikä on erityisen
mukavaa huomata. Uusi numero ilmestyy lähiaikoina ja sehän
tulee olemaan siis 1/04. Lähetelkääpä juttuja
seuraavaan numeroon, jonka olisi sitten tarkoitus ilmestyä
vuoden toisella puoliskolla.
Ursa Minor
Jälleen on tullut se aika, että Ursa Minorin ilmaiskappaleiden
saajat punnitaan suuressa puntarissa. Tällä kertaa
se onkin epätavallisen helppoa kun suurin osa listalle
pääsevistä löytyy suoraan deep sky archiven
tietokannasta. Tarkoitus on nyt pudottaa pois ne, jotka eivät
viime vuoden aikana lähettäneet havaintoja. Listalle
on myös tullu paljon uusia henkilöitä, joten
eiköhän se määrä pysy taas samassa
eli siellä 30 kieppeillä. Jälleen kerran, mikäli
tunnet unohtuneesi listalta niin pistähän tietoa tännepäin,
katsotaan mikä on tilanne.
Eipä tässä sen kummempia tällä kerralla.
Tapahtumia ei ole ollut paljon, joten annankin saman tien puheenvuoron
Jaakolle, joka valottanee havaintojen tilaa jaostossa tällä
hetkellä. Hyviä havaintokelejä kaikille, älkääkä
missään tapauksessa unohtako lähettää
niitä havaintojanne jaostolle, tavalla tai toiselle :)
Riku Henriksson
Avoin tähtijoukko Messier 37 on yksi Ajomiehen kirkkaimista
syvän taivaan kohteista. Sen naapurit, M38 ja M36 ovat
huomattavasti pienempiä, köyhempiä ja niissä
on huomattavasti vähemmän tähtiä. Tähtijoukosta
löytyy 150 tähteä, jotka ovat 12.5 magnitudia
tai kirkkaampia. Esimerkiksi M36 löytyy vain 60 tähteä.
Todellinen tähtien lukumäärän on jopa
500 kappaletta. Trumplerin luokitus on I 1 r tai I 2 r. Useiden
harrastajien mielestä kohde on myös yksi pohjoisen
tähtitaivaan kauniimmista avonaisista joukoista. Vähänkin
pimeämmän taivaan alta kohde näkyy myös
helposti paljain silmin, utuisena pallona. Huonommissa olosuhteissa
riittää jo kaukoputken etsin tai pienet kiikarit,
jolla kohde voi ruveta jo näyttämään rakeiselta.
Kaukoputki kuitenkin paljastaa kohteen todellisen kauneuden:
Kymmenittäin tähtiä on pakkautunut 20' kokoisella
alueella ja joukosta näkyy myös punertavia tähtiä.
Sami Rask on havainnut kohdetta onnistuneesti täysikuusta
huolimatta. Olosuhteet ovat olleet arvattavastikin huonot
(RJM 4.5), mutta Sami on saanut kuitenkin kohteesta hyvin
tähtiä näkyviin Tal-1 kaukoputkellaan. "Melko
mukava avonainen tähtijoukko, jossa tähdet tiivisti
pakkautuneet keskustaan päin. Useita kaksoistähtiä
ja tähtijonoja. Suuria eroja tähtien kirkkauksissa.
Keskellä selkeä tähtijono." kuuluu Samin
kuvaus Espoon Matinkylästä havaittuna. Suurennosta
piirroksessa on 54. Ainakin parikymmen senttisellä kaukoputkella
kannattaa kohdetta tutkia ja tarkastella tarkemminkin: selvä
tummajuova näkyy kohteen keskellä ja itse kohde
näyttää selvästi kolmiomaiselta. 9 magnitudin
tähti joukon keskellä on myös hyvin huomiota
herättävä. Koska tähdet ovat pakkautuneet
joukossa melko tiheästi, kannattaa suurennosta käyttää
runsaasti. M37 lähettyvillä ei ole montaakaan mielenkiintoista
kohdetta, ainoastaan avonainen tähtijoukko King 8 on
mainitsemisen arvoinen. Kohde on himmeä 12 magnitudin
tähtijoukko, reippaan asteen pohjoiseen. Kirkkaimmat
tähdet ovat 13.5 magnitudia, sopiva kohde siis ainakin
20-senttisille putkille.
Messier 74 / NGC 628 on yksi Messierin-luettelon haastavimmista
kohteista, ellei jopa haastavin. Nippelitietona mainittakoon
että M74 on yksi ensimmäisistä galakseista,
jossa Lord Rosse näki spiraalirakenteen 1800-luvun puolivälissä.
Kohde löytyy reilun asteen päästä 3 magnitudin
tähdestä Eta Psc itään. Galaksin strategiset
mitat ovat 12' x 12' ja magnitudi 9.4, mutta pintakirkkaus
on pieni: vain 14.4 magnitudia. Tyypiltään tämä
kohde on Sc ja kuuluu pieneen fyysiseen galaksiryhmään,
johon kuuluu NGC 660, UGC 891, UGC 1176, UGC 1195 ja UGCA
20. Toni Veikkolainen on onnistunut metsästämään
tämän haastavan galaksin Kyrölästä
20-senttisellä kaukoputkellaan 20/21.12.2003. "Näkyi
ainoastaan utuisena läikkänä ilman yksityiskohtia.
Näkyi vain ajoittain syrjäsilmällä pienen
pintakirkkauden takia." Suurennosta on ollut 50 ja taivaan
olosuhteet kohtalaiset: RJM: 5.8, Seeing ja BB 2. Kuten Tonin
kuvauksesta käy ilmi, galaksi on vaikea havaita valosaasteiselta
taivaalta. Pimeän taivaan alta kohde näkyy jo kiikareilla
ja pienelläkin kaukoputkella voi tunnistaa jo että
kohde on galaksi tai sitten ei. NGC-luettelon kuvauksessa
kohde on luokiteltu pallomaiseksi joukoksi, johtuen varmasti
useista galaksin halossa näkyvistä etualan tähdistä.
10-senttisellä kaukoputkella galaksin ydin on terävä
ja sitä ympäröivä halo näyttää
jälkiä mottlingista. 20-senttisellä kaukoputkella
voi nähdä galaksin himmeät spiraalihaarat ja
suuremmilla kaukoputkilla voi tutkiskella kohteen HII-alueita.
Ennen kaikkea olosuhteet tulevat olla erittäin hyvät,
jotta galaksista näkyisi hyvin yksityiskohtia. 2000-luvulla
M74 on räjähtäny myös kaksi supernovaa:
Supernova 2002ap ja Supernova 2003gd. Vuoden 2002 supernova
oli tarkemmin sanottuna hypernova ja oli kirkkaimmillaan 12.3
magnitudia. 2003gd löysi visuaalisesti Bob Evans Australian
aamutaivaalta. Löytöhetkellä kohde oli jo himmenemään
päin ja oli kirkkaudeltaan 13.2 magnitudia.
Galaksipari NGC 2276 ja NGC 2300 sopii suomalaisille havaitsijoille
kuin nyrkki silmään. Kohde löytyy nimittäin
Pohjantähdestä vain 4 astetta pohjoiseen, kuitenkin
Kefeuksen puolella. Sijainti taivaalla aiheuttaa kuitenkin
pientä tuskanhikeä varsinkin Dobson-tyyppisten kaukoputken
omistajille, koska kohde on ikävä etsiä näkökenttään.
Parivaljakon kirkkaampi jäsen NGC 2300 on magnitudiltaan
11 ja kokoa löytyy 3,2' x 2,7'. NGC 2276 on vain hieman
himmeämpi ja pienempi, mutta omaa pienen pintakirkkauden.
Juuri kokonaiskirkkautensa takia molemmat galaksit näkyvät
jo alle 10-senttisellä kaukoputkellakin. Suuremmilla
kaukoputkilla voi yrittää joitain yksityiskohtia,
varsinkin galaksista 2276. "Kaunis galaksipari. NGC 2300
in kirkkaampi kuin NGC 2276 ja on pyöreä galaksi
kirkkaalla ytimellä. NGC 2276 on ainoastaan himmeä
ovaali sumu ilman kirkastumia ja on näkyvissä ainoastaan
syrjäsilmällä." Kuvailee näkymää
Iiro Sairanen Imatralta. Olosuhteet Lakasenpellolla ovat olleet
huonot: RJM vain 5 ja Seeing sekä TT 4. Kaukoputkena
on käytetty järeää 40-senttistä Dobsonia
ja 244-kertaista suurennosta. Valokuvista paljastuu NGC 2276
hyvin erikoinen rakenne. Minkä kokoinen kaukoputki tarvitaan
että pystytään näkemään jotain
samanlaista? Lähettyviltä löytyy myös
useita hyvin himmeitä galakseja.
Koska Messier 42 - Orionin suuri kaasusumu on esitelty palstalla
jo allekirjoittaneenkin aikana läpikotaisesti, laitan
tähän muutaman komean piirroksen kohteesta ilman
suurempia löpinöitä.
Ensimmäinen on tullut Mikko Olkkoselta ja piirros on
tehty Newton 200/1000mm kaukoputkella ja suurennosta on ollut
huimat 400! Mikon kuvaus kohteesta on seuraava: "Usein
orion näkyy säikeisenä mutta nyt sumu muistutti
pumpulimaisia kumpupilvipalleroita. Sumu näkyi ukkospilven
muotoisena. "alasimen" yläreuna selvärajainen
ja suora poislukien kirkkaan tähden kohdalla jossa kohouma.
Runsaasti kirkkaampia ja himmeämpiä alueita joista
kolme selkeästi muuta sumua kirkkaampia. sumun reunassa
lahtia, joista neljä isompaa näkyi hyvin. 2 erillistä
himmeämpää saareketta sumun vasemmalla puolella.
Trapetsista näkyi 4 tähteä, joista C kirkkain
ja B himmein. Okulaari: vixen 2.5. suodatin: orion ultrablock.".
Rajamagnitudi oli 5.0, TT ja Seeing 3. Piirroksen aikana oli
yli puolikuu.
Toinen piirros on palstalla uusi havaitsija Jari Juutilainen,
joka on piirtänyt samaisen kohteen, mutta isommalla kaukoputkella:
305/3048mm. Havaintopaikkana toimi Kangaslampi, täysikuulla.
"Sumu oli hyvin himmeä johtuen täysikuusta.
Silti yksi "siipi" helposti näkyvissä."
Suurennosta piirroksessa oli 152x.
Jaakko Saloranta
English Summary
Because there is no time to waste, we will move on to the
observations right a way. Long story short, Messier 37 in
the first drawing, made by Sami Rask from Espoo. Messier 74
in the second picture is drawn by Toni Veikkolainen and the
galaxy pair, NGC 2300 & 2276, observed by Iiro Sairanen.
There also is two pictures from Messier 42, made by two different
observers and two different telescopes.
|