14.9.02 ds@ursa.fi

1/2001

Hyvää kevättä

Kelit ovatkin melkoisten paukkupakkasten hellitettyä taas paranemassa ja tämä on näkynyt myös ilahduttavalla tavalla jaostolle saapuneiden havaintojen määrässä. Toinen upea asia on, että uusia havaitsijoita on tullut roppakaupalla mukaan toimintaan ja onpa muutama vanha pitkän linjan harrastajakin alkanut tekemään piirroksia. Kerta kaikkiaan hienoa aikaa olla mukana jaoston toiminnassa.

EDL

Jälleen on tullut se aika vuodesta, jolloin EDL kiikutetaan painoon (tai no, se menee kylläkin nykyään piuhoja pitkin ftp-siirtona, mutta sallittakoon pieni kielikuva vanhojen hyvien manuaalisten aikojen kunniaksi). Tällä kertaa luvassa on 28-sivuinen lehti, jossa on asiaa mm. Palomar-observatoriosta, Pöllösumusta ja Olympoksen viimeisimmistä uutisista.

Valitettavasti moni pitkään EDL:n jaoston vapaakappaleena saanut tulee huomaamaan, ettei lehteä enää tulekaan. Tämä johtuu radikaalisti uudistuneesta jaoston jäsenlistasta. Tietenkään listalta putoaminen ei ole mikään syy jäädä paitsi EDL:ää, sillä senhän voi tilata osoitteesta http://www.ursa.fi/ds. Kertokaahan saman tien tutuillekin lehdestämme.

Aion näillä näkymin saapua laitepäiville, joten ehkäpä tapaamme jo siellä. Mikäli paljon jaostolaisia tulee paikalle voisimme ehkä jopa suun-nitella jonkinlaista tapaamistakin. Eipä sitten muuta kuin hyviä havaintokelejä ja puheenvuoro Tuomakselle.

Riku Henriksson

Kohti kirkkaampaa kevättä

Ennätyshuonon loppusyksyn jälkeen ds-harrastajien onni näyttää vihdoin kääntyneen. Tammi- ja helmikuun aikana on ollut jonkin verran todella hyviä havaintosäitä, joista toivon jaostolaisten ottaneen kaiken irti. Viime UMin jälkeen minulle onkin tullut melko runsaasti piirroksia. Suurimmasta saapuneesta erästä vastasi jaoston aktiivihavaitsija Jaakko Saloranta, joka lähetti kolmattakymmentä erittäin hienoa Kanarian saarilla tekemäänsä havaintoa. Palstanpitäjän tosin täytyy nyt tunnustaa, ettei ole opiskelukiireidensä takia ehtinyt vielä kertaakaan teleskoopin ääreen koko talvena. Tämäkin asia pitäisi pikimmiten korjata.

Kevään tapahtumia

Laitepäivät järjestetään 23.-25. maaliskuuta Hollolan Laitilassa. Tapahtuma on keskittynyt havaintovälineisiin, tietokoneisiin, tähtiku-vaukseen ja kuvankäsittelyyn eli ds-harrasta-jallekin lienee mielenkiintoista ohjelmaa tarjolla. Tapahtuman aikana on tarkoitus myös havaita, mikäli säät vain sen sallivat. Jaoston läsnäo-losta tapahtumassa sen verran, että todennä-köisesti Riku ja minä olemme molemmat paikalla. Lisää tietoa laitepäivistä löytyy sivuilta http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/mtj/laitepaivat2001/.

Vielä Manskivestä

Palataanpa näin havainto-osuuden aluksi vielä tuohon ds-jaoston viime syyskuun tapaamiseen Manskiven toimintakeskuksessa Hollolassa. Jaakko Saloranta lähetti muiden havaintojensa mukana tapaamisessa piirtämänsä erittäin hienon kuvan Pohjois-Amerikka-sumusta. Havainto on syyskuun 23. ja 24. päivän väliseltä yöltä, jolloin rajamagnitudi kiipesi hetkittäin erittäin hyviin lukemiin, kuten kaikki paikalla olleet muistanevat. Jaakon piirros löytyy kuvasta 1 ja se on tehty 80 mm:n newton-teleskoopilla ja O-III-suodattimella. Putken polttoväli on ollut vain 400 mm, mikä on mahdollistanut yhdessä sopivan okulaariin kanssa melkein kolmen asteen kentän (2° 40'). Laaja kenttä on ollut ymmärrettävästi tarpeen, onhan sumulla kokoa arviolta kaksi astetta. Suurennusta havainnossa on ollut 20 x.

Jaakko kuvailee havaintoaan seuraavasti: "Valtava ja kaunis. Useita tummia juovia näkyvissä sumun N- ja W–osissa, yksi helposti erottuva myös keskellä. Kirkkainta aluetta Meksiko ja muutama kirkastuma N-osassa. Himmeämpiä ja suurempia alueita keskellä. Tähtiä keskellä." Havaintoaikaan RJM oli 6,5 magnitudia, seeing 3 ja TT 2.

Kuva 1. (vasemmalla) NGC 7000, piirros Jaakko Saloranta.
Kuva 2. (oikealla) M 8, piirros Jaakko Saloranta.

Etelän taivaan herkkuja

Kuten jo aiemmin tuli todettua, Jaakko Saloranta on tehnyt viime syksynä matkan Kanarian saarille kaukoputki mukanaan. Kohdepaikka oli Playa Del Ingles Gran Canarialla ja ajankohta lokakuun loppupuoli. Instrumenttina Jaakolla oli mukanaan samainen N80/400 –putki, jolla tuo äsken esitelty Pohjois-Amerikka-sumun havainto on tehty. Jaakko oli keskittynyt eteläisten Messierin kohteiden metsästämiseen, mutta olipa havaintokorteille muu-tama muukin kohde tarttunut. Niistä lisää tulevissa numeroissa. Mikäli aikoo saada kaikki 110 Messier-kohdetta havaittua, onkin oikein ajoitettu matka esimerkiksi juuri Kanarialle tarpeen, koska osa kohteista on liian matalalla näkyäkseen Suomesta.

Kuvassa 2 on Jaakon piirros Jousimiehessä sijaitsevasta emissio- ja heijastussumukompleksista M 8 eli Laguunisumusta. M 8 on niin kirkas, että sen voi nähdä paljain silmin. Arvioitu kokonaiskirkkaus sumulle on 5 magnitudia ja koko noin 80’ x 40’. Sumulla on monimutkainen rakenne, johon kuuluu mm. useita pimeitä sumuja sekä lähellä sumun keskustaa sijaitseva avonainen tähtijoukko NGC 6530. Koko sumun kirkkain osa on Tiimalasisumuksi kutsuttu alue, jonka vieressä sijaitsee Herschel 36 –niminen 9,5 magnitudin tähti. Kyseinen tähti on sikäli mielenkiintoinen, että se on yksi nuorimpia tunnettuja tähtiä – reilusti alle 10 000 vuotta vanha.

Jaakon havainto M 8:sta on tehty 23./24.10.2000 ja havaintovälineenä on ollut tuo edellä mainittu N80/400 varustettuna O-III-suodattimella. Suurennusta on käytetty 32x. Havainto-olosuhteet ovat olleet keskinkertaiset: RJM 5,2; seeing 3 ja TT 3. Jaakon kuvaus M 8:sta oli tällainen: "Kaksi kirkasta osaa, joista toisessa on NGC-avonainen ja toisessa kirkas tähti. Heikot ulko-osat näkyvissä."

Kuvassa 3 on toinen tähän UMiin poimimani havainto Jaakon etelänmatkalta. Kyseessä on taivaan kolmanneksi kirkkain pallomainen tähtijoukko M 22, joka sekin sijaitsee Jousimiehen tähtikuviossa. M 22:n kokonaiskirkkaus on 5,1 magnitudia ja siinä on peräti noin 500 000 tähteä. Kuten kirkkaudesta voi päätellä, näkyy tämäkin kohde helposti paljain silmin.

Jaakko on havainnut M 22:n samana iltana kuin edellisen Laguunisumunkin, joten myös olosuhteet ovat olleet samat. Tässä havainnossa on käytetty hieman enemmän suurennusta (64x) ja SkyGlow-suodatinta. Kuvaus kohteesta kuuluu: "Fantastinen. Yksittäisiä tähtiä näkyy helposti ilman suodatinta. Selvästi kirkkaampi ja suurempi kuin M 13. 80-kertaisella suurennuksella näkyi lähellä keskustaa tumma läikkä."

Kuva 3. (vasemmalla) M 22, piirros Jaakko Saloranta.
Kuva 4. (oikealla) M 36, piirros Jarmo Moilanen.

Muita havaintoja

Ds-jaosto sai jälleen yhden uuden havaitsijan, kun paremmin halojaoston vetäjänä tunnettu Jarmo Moilanen lähetti ensimmäisen tekemänsä ds-piirroksen. Kyseinen havainto on tehty M 36:sta, joka on yksi Ajomiehen kirkkaista avonaisista tähtijoukoista. Piirros löytyy kuvasta 4.

Jarmo on tehnyt havaintonsa 9./10.2.2001 Vaalan Somerikossa. Havaintoinstrumenttina hänellä on ollut 25 cm:n dobson-tyyppinen teleskooppi ja suurennusta 66x. Rajamagnitudi havainnon aikaan on ollut 5,4 ja seeing 3. Kyseisenä yönä oli täysikuu, mikä huononsi TT:n surkeaksi. Jarmo kuvailee kohdetta: "Joukon kirkkaimmat tähdet muodostavat väkäsen. Kaksi nättiä paria hallitsee 'kuviota'. Täysikuun vuoksi taustataivas vaalea, joten himmeät tähdet eivät näkyneet edes hehkuna. No, jostain se DS-havaitsijan urakin on aloitettava..."

Kuvassa 5 Topi Heinäsen havainto kahdesta Ison Karhun kirkkaasta galaksista M 81 ja M 82. Näistä M 81 on Sb-tyypin spiraaligalaksi ja M 82 erittäin mielenkiintoinen epäsäännöllinen galaksi, joka näyttää voimakkaasti vääristyneeltä. M 82:ssa on meneillään voimakas tähtien synty ja siinä räjähtää tavallista useammin supernovia. Galaksin epäillään häiriintyneen ohitettuaan menneisyydessä M 81:n lähietäisyydeltä.

Topin havainto on yöltä 20./21.1.2001 ja se on tehty Ruokolahdella. Havainto on tehty 20 cm :n teleskoopilla, ja 66-kertaisella suurennuksella molemmat galaksit on saatu mahdutettua samaan kuvaan. Havaintosää on ollut keskinkertainen, RJM 5,5 ja seeing sekä TT 3. Topin havaintokuvaus kuuluu seuraavasti: "M 82:ssa ei vöitä näkyvissä. M 81 piirteetön. Mahtuivat juuri ja juuri samaan kenttään."

Kuva 5. (vasemmalla) M 81 ja M 82, piirros Topi Heinänen.
Kuva 6. (oikealla) Cr 69, piirros Iiro Sairanen.

Esitellään palstan lopuksi vielä pari Iiro Sairasen piirrosta. Kuvassa 6 on Iiron havainto Orionissa sijaitsevasta avonaisesta joukosta Cr 69, joka on noin 20 tähden hyvin köyhä joukko tähden Lambda Ori ympärillä. Iiron piirros on joulukuulta, 25. ja 25. päivän väliseltä yöltä. Havaintopaikkana on ollut Imatran Lakasenpelto ja instrumenttina TAL-1. Kyseisen yön havainto-olosuhteet ovat olleet huonot. Rajamagnitudi paljain silmin on jäänyt 4,5:een, seeing on ollut 3 ja TT 4 eli Cr 69 on ollut juuri oikeanlainen kohde tuollaiselle kelille. Joukosta tuskin olisi irronnut sen enempää paremmissa oloissa.

Iiro on kirjoittanut kohteesta havaintoraportin: "Cr 69 on todella vaatimaton joukko Orionissa. Tähtiä siinä on vain noin 20. Joukon koko on 65', joten se ei oikein ole kaukoputkikohde. Minä havaitsin sitä 25mm okulaarilla, jolloin se mahtui helposti kokonaan näkökenttään. Cr 69 on toiselta nimeltään Lambda Orionin joukko. Lambda Ori onkin joukon kirkkain tähti, jonka ympärille oli levinnyt kourallinen himmeämpiä tähtiä. Hätäisesti katsottaessa Cr 69 ei näytä edes avonaiselta joukolta. Itse en sitä tunnis-taisi avonaiseksi, jos en tietäisi sen olevan sellainen."

Palstan viimeisenä havaintona olkoon Iiron piirros pallomaisesta tähtijoukosta NGC 2419, joka sijaitsee Ilveksen tähtikuviossa. Joukolla on kirkkautta 10,4 magnitudia ja sen koko on Sky Cataloguen mukaan 4,1'. Joukon kirkkainkin tähti on vain vaivaiset 17 magnitudia, joten yksittäisiä tähtiä ei harrastajaputkilla näy. Joukon Trumpler-luokka on 2.

Kuva 7. NGC 2419, piirros Iiro Sairanen.

Iiro on tehnyt kuvassa 7 näkyvän havaintonsa Joutsenossa 20.21.1.2001 ja havaintovälineenä on tälläkin kertaa ollut TAL-1. Nyt sää on ollut kohtalaisen hyvä: RJM yli 6, seeing 3-4 ja TT 2.

Havaintokertomuksessaan Iiro sanoo seuraavaa: "NGC 2419 on melko vaatimaton pallomaiseksi joukoksi. Suuren etäisyytensä takia siitä on mahdoton nähdä yksittäistä tähtiä, joista kirkkaimmatkin ovat 17 magnitudin luokkaa. Kohde näkyi pyöreänä sumuna, joka hävisi ilman selvää rajaa taustataivaaseen. Ydin näkyi selvästi muita osia kirkkaampana."

Siinä olikin palstan anti tällä kertaa. Muistakaa käyttää suotuisat säät hyödyksenne ja lähetelkää minulle havaintoja. Tehkää muuten havaintojen skannaaminen riittävän suurella resoluutiolla. Julkaisemisen kannalta olisi hyvä, jos resoluutio olisi vähintään 150 DPI. Kuvat kannattaa tallentaa harmaasävykuvina. Mikäli kuvatiedostosta on tulossa kovin iso, voi sävyjen määrää yleensä laskea kuvan siitä erityisemmin kärsimättä. Toki niitä havaintoja voi lähettää perinteisemminkin eli postin kautta. Kaikki jaostolle saapuvat piirrokset ovat hyvin tervetulleita.

Tuomas Savolainen

English summary

It seems that weather conditions here in Finland are getting better for a change. Several observers have sent me a lot of drawings since last issue of Ursa Minor. Most notable pile was sent by Jaakko Saloranta, who had made over twenty observations during his recent trip to Canary Islands. Altogether seven observations from four observers were presented this time.