Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Tue ursaa

Yötaivas 28./29.8.2021

Mitä kaikkea yöllisellä taivaalla voi nähdä Tähtiharrastuspäivänä ja Suomen luonnon päivänä 28.8.2021? Tähtikuvioita, planeettoja, Kuun ja satelliitteja sekä tähdenlentoja! Riittävän pimeältä paikalta voit nähdä jopa kotigalaksimme Linnunradan sekä sen naapurin, Andromedan galaksin. Tältä sivulta löydät tähtikartan ja vinkit kohteiden etsimiseen.

Yötaivas näyttää upeimmalta, kun havaintopaikka on mahdollisimman pimeä. Jos et tunne lähiseudultasi hyviä pimeitä paikkoja, Taivaanvahdin havaintopaikkakartta voi auttaa. Koeta löytää paikka, jossa lähistöllä on mahdollisimman vähän katulamppuja.

Voimakas pilvipeite estää taivaan tarkkailun. Sääennusteen voit katsoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Aurinko laskee Etelä-Suomessa noin klo 20.30, tätä pohjoisemmassa hieman myöhemmin, Utsjoella klo 21.06, käsivarren Lapissa klo 21.30.

Taivas alkaa olla havaintojen kannalta riittävän pimeä noin kaksi tuntia auringonlaskun jälkeen, mutta jo hieman vaaleammaltakin taivaalta voi tarkkailla  Jupiteria ja kirkkaimpia tähtiä.


Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään Suomen luonnon päivän lisäksi valtakunnallista Tähtiharrastuspäivää. Tähtiharrastuspäivän ajankohdaksi on valittu hetki, jolloin illat alkavat vähitellen tummentua ja ihmiset etsivät syksyn alkaessa uusia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita.

Tähtiharrastuspäivänä Suomen tähtiyhdistykset kannustavat kaikkia katsomaan taivaalle ja kertomaan lähipiirille omasta tähtiharrastuksestaan. Jos taivas on jo tuttu, mikset veisi jonkun asiaan perehtymättömän öisen taivaan alle? Turvavälitkin on helppo pitää ulkona. Tai jaa harrastuskokemuksesi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #tähtiharrastuspäivä!

Voit myös katsoa Ursan tähtiopas Tuukka Perhoniemen virtuaalisen Tähtiretken tallenteen, jossa käydään läpi yön tähtitaivaan tapahtumat ja kerrotaan vinkkejä, miten kohteet voi löytää.

Lue lisää Tähtiharrastuspäivästä

Katso Tähtiharrastuspäivän virtuaalinen Tähtiretki

Tarkastele 28.8. yötaivasta Ursan tähtikartasta

Lataa Ursan maksuton tähtikartta kännykkääsi

 

Yön kohteet lyhyesti

Yön edetessä voi taivaalla voi nähdä erilaisia kohteita. Klikkaa itsesi alla olevista linkeistä lukemaan tarkemmin eri kohteista.

Iltayö (klo 20.30-23.30)
Saturnus ja Jupiter
Kesäkolmio ja Otava
tähdenlennot
satelliitit

Keskiyö (23.30-2.00)
Kuu
Saturnus
Jupiter

tähtikuviot
tähdenlennot
satelliitit
Linnunrata
Andromeda

Aamuyö (2.00-4.00)
tähtikuviot
eniten tähdenlentoja
satelliitit
Linnunrata
Andromeda

Palaa takaisin sivun yläosaan

Tähtikartta

Alla oleva tähtikartan näkymä näyttää etelätaivaan Helsingin Tähtitorninmäellä 28.8. klo 22. Voit pyörittää karttaa hiirellä tai mobiililaitteessa sormella, sekä vaihtaa kellonaikaa ja havaintopaikkaa kartan vasemman alakulman kuvakkeista. i-nappi antaa ohjeita kartan käyttöön. Voit myös avata kartan kokonaan uuteen välilehteen isompana kartan alta löytyvästä linkistä.

Kuu

Yllä olevat kuvat osoittavat Kuun vaiheen puolen yön aikaan. Oikeanpuolimmaisen kuvan avulla voi myös opetella tunnistamaan ja nimeämään Kuun mare-alueet ja näyttävimmät kraatterit. Kuvat saa klikattua auki uuteen ikkunaan tai välilehteen.

Kuun vaihe on 28./29.8. noin 64 % eli se on vähenevä kuperakuu. Seuraava uudenkuun hetki on 7.9. ja seuraava täysikuu on 21.9.

Kuu nousee Helsingissä klo 22.00, Oulussa klo 21.26. ja Utsjoella klo 20.28. Se on idän suunnalla puolilta öin ja kipuaa taivaalla korkeammalle ollen etelän suunnalla aamun sarastaessa.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Planeetat

Yöllä 28./29.8.2021 on Etelä-Suomen taivaalla nähtävissä paljain silmin yhteensä kaksi, periaatteessa jopa kolme planeettaa: Jupiter ja Saturnus löytyvät taivaalta iltayöstä lähtien. Kumpikin näyttää paljalla silmällä tähtimäiseltä.

Venus on periaatteessa horisontin yläpuolella Auringon laskettua, mutta se on hyvin matalalla ja vaalealla taivaalla, joten sen havaitsemiseen tarvittaisiin käytännössä kaukoputki.

Jupiter ja Saturnus nousevat illalla yhdessä kaakosta ja pysyttelevät varsin matalalla. Ne ovat suoraan etelässä ja korkeimmillaan taivaalla noin keskiyöllä. Mitä pohjoisemmassa ollaan, sitä matalammalla taivaalla ne näkyvät, ja Utsjoella ne ovat jo perin matalalla lähellä horisonttia. Kaksikosta Jupiter on kirkkaampi ja vasemmalla, ja Saturnus himmeämpi ja Jupiterista alaoikealle.

Kiikarilla voi jo havaita Jupiterin neljää suurinta kuuta ja kaukoputkella ne löytyvät hyvin. 28./29.8.2021 kolme neljästä sijaitsevat Jupiterin oikealla puolella ja muodostavat himmeän, kallellaan näkyvän väljän pistejonon planeetan vierelle. Jupiterista ulospäin kuut näkyvät tässä järjestyksessä: Europa, Ganymedes ja Kallisto. Io-kuu on kulkemassa Jupiterin editse eikä siksi erotu.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Kesäkolmio ja tähtikuviot

Suomen kesän vaalealla taivaalla erottuvat vain kirkkaimmat tähdet. Elokuun lopussa tulee etenkin eteläisessä Suomessa jo niin pimeää, että tähtikuvioita erottuu jo muutenkin, mutta taivaan tummuessa illalla Kesäkolmio tulee ensimmäisenä näkyviin.

Kesäkolmio ei ole varsinainen tähdistö, vaan se on kolmen tähdistön (Kotka, Joutsen ja Lyyra) kirkkaimpien tähtien muodostama kolmio. Se on suunnilleen etelässä iltakymmenen aikoihin kun se alkaa tulla näkyviin illan tummuessa.

Etelähorisonttia kohti osoittaa kolmion kärki, jonka tähti on Kotkan tähtikuvion Altair. Siitä ylöspäin oikealla on Lyyran Vega, ja vasemmalla Joutsenen Deneb.

Noin 45-60 minuuttia auringonlaskun jälkeen taivaalta alkaa erottua lisää tähtiä. Tutuimmista tähtikuvioista iltayön taivaalla ovat kauhamainen Otava (joka on osa Ison karhun tähtikuviota) korkealla luoteessa ja W-kirjaimen muotoinen Kassiopeia liki taivaanlaella idässä.

Aamuyöllä koillisen ja idän suunnalta alkaa nousta tutun näköisiä talvitaivaan tähdistöjä kuten Härkä, Kaksoset ja Orion.

Tähtikuvioiden tunnistamisessa voi käyttää apuna sivun yläosan tähtikarttaa, Ursan planisfääriä (jos sellainen löytyy) tai muuta tähtikarttaa.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Tähdenlennot

Maan ilmakehään saapuu jatkuvasti pientä aurinkokunnassa liitävää pölyä ja soraa. Jos ilmakehään putoava kappale on riittävän suuri ja osuu Maan yöpuolelle, se voidaan nähdä maasta käsin tähdenlentona. Tähdenlento eli meteori kestää tyypillisesti vajaan sekunnin, pisimmillään muutaman sekunnin. Satunnaisista suunnista saapuvia tähdenlentoja voidaan nähdä taivaalla joka yö noin 515 kappaletta tunnissa.

Toisinaan ilmakehään sattuu hieman suurempi kappale, ja sen aiheuttama tähdenlento on niin kirkas, että voidaan puhua jo tulipallosta. Tulipallo on kirkkaudeltaan samaa luokkaa tai kirkkaampi kuin planeetta Venus. Jos tulipallo vielä leimahtaa lopuksi, sitä kutsutaan bolidiksi.

Toisinaan voidaan nähdä myös enemmän tähdenlentoja, jotka näyttävät kaikki tulevan samasta ns. säteilypisteestä taivaalla. Tällöin puhutaan tähdenlentoparvista. Ne aiheuttavat Aurinkoa kiertävät komeetat, jotka jättävät radalleen pölyä ja murusia itsestään. Jos tällainen komeetan pölyvana risteää Maan radan kanssa, syntyy tähdenlentoparvi, johon kuuluvia tähdenlentoja nähdään aina samaan aikaan vuodesta. Yksi tunnetuimmista tähdenlentoparivsta on elokuun puolivälissä nähtävät perseidit.

Tällä hetkellä on aktiivisena hyvin heikko tähdenlentoparvi nimeltä aurigidit, jonka säteilypiste on Ajomiehen tähdistössä, sen kirkkaimman tähden Capellan lähellä. Parveen kuuluvia tähdenlentoja voi nähdä ehkä yhden, pari kappaletta tunnissa. Mikäli näet taivaalla tähdenlennon, ja saat jäljitettyä mielessäsi sen tulosuunnan taivaalla Ajomiehen tähdistöön, näit todennäköisesti aurigidin. Tänä vuonna aurigideilla ennustetaan kuitenkin olevan nopea, kymmenien meteorien aktiivisuushuippu puolen yön jälkeen 31.8./1.9.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Satelliitit

Satelliitit näkyvät taivaalla silmin nähden liikkuvina valopisteinä, jotka eivät kuitenkaan liiku niin nopeasti kuin tähdenlennot. Ne liikkuvat taivaan poikki tyypillisesti muutamassa minuutissa.

Satelliittien aurinkopaneeleista heijastuva auringonvalo tuo ne näkyviin. Satelliitteja voikin nähdä vain silloin, kun Aurinko ei ole kovin syvällä horisontin takana: muutoin satelliitit ja niiden aurinkopaneelit jäävät Maan varjoon. Tähän aikaan vuodesta satelliitteja kuitenkin näkyy läpi koko yön.

Satelliitit liikkuvat taivaalla eri nopeuksilla ja niiden kirkkaus vaihtelee. Niitä voi nähdä liikkumassa taivaan halki lähes missä suunnassa tahansa, mutta pääosin ne liikkuvat lännestä itään. Kaikki taivaalla tällä tapaa liikkuvat kappaleet eivät ole satelliitteja, vaan osa näistä valopisteistä on avaruusromua, esimerkiksi muinaisten kantorakettien jäämiä.

Ylitse lentänyttä satelliittia voi koettaa tunnistaa havaintoajan perusteella menemällä Heavens-above -sivuston kirkkaiden satelliittien sivulle ja merkitsemällä vaihtamalla havaintopaikaksi oma sijainti (oikea yläkulma). Kutakin satelliitin riviä klikkaamalla saa näkyviin tähtikartan, johon on merkitty kyseisen satelliitin rata tuona yönä. Myös sivuston käyttämän kielen voi vaihtaa suomeksi.

Kansainvälistä avaruusasema ISS:ää ei ole mahdollista havaita tänä yönä, mutta jo 31.8. se on jälleen havaittavissa eteläisestä Suomesta aamuöisin aina muutaman minuutin ajan kerrallaan.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Linnunrata

Mikäli havaintopaikalla ovat riittävän pimeää, sieltä voi koettaa nähdä myös kotigalaksimme Linnunradan. Linnunrata on kiekkomainen spiraaligalaksi, ja aurinkokunta sijaitsee sen kiekon sisällä. Voimme siis nähdä tämän kiekon ympäröivän meitä taivaalla. Pohjoiselta pallonpuoliskolta ei näy Linnunradan kirkkaimpien keskusalueiden suuntaan, mutta melko lähelle. Galaksin meistä katsottuna kirkkaimmat alueet ovat elokuun lopun iltana etelän ja lounaan suunnalla ja galaksin vyö kohoaa sieltä kohti taivaanlakea, kulkee sen kautta ja laskee himmeänä toiselle puolelle taivasta.

Linnunrata näyttää himmeästi hohtavalta vyöltä, ja himmeä hohde on peräisin galaksin kiekon sisältämistä tähdistä. Pimeillä paikoilla Linnunradasta voi erottaa tummempia alueita, jotka johtuvat kiekossa olevista suurista pölypilvistä. Niiden alueella tapahtuu vilkasta tähtien muodostumista.

Siinä missä Linnunrata on helppo nähdä kuuttomana yönä erämaassa, asutuilla alueilla katuvalojen lomasta sitä on mahdotonta nähdä. Kannattaa siis etsiä mahdollisimman pimeä havaintopaikka. Hyviä paikkoja on listattuna Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdin pimeiden paikkojen kartalle. Jos tiedät lisää hyviä, julkisia havaintopaikkoja, voit ilmoittaa ne kartalle!

Linnunrata on Suomesta katsottuna parhaimmillaan syksyllä, sillä se kohoaa korkealle taivaalla. Linnunrata kulkee taivaalla Kilven, Kotkan, Nuolen, Ketun, Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian ja Perseuksen tähdistöjen kautta. Jos taivaalta löytää Kesäkolmion muodon, sen kaksi tähteä, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair sijaitsevat Linnunradan kiekon alueella. Kassiopeian W-muodon tunnistaa myös moni.

Koska Kuu on noin puolikuu 28./29.8., se vaikeuttaa kirkkaudellaan Linnunradan havaitsemista.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Andromeda

Andromedan galaksi on tyypillisesti kaukaisin kohde, minkä taivaalla voi erottaa paljain silmin. Naapurigalaksimme sijaitsee noin kahden miljoonan valovuoden etäisyydellä, eli nyt näkemämme valo on lähtenyt sieltä liikkeelle samoihin aikoihin kun nykyihmisen kaukainen sukulainen Homo erectus eli pystyihminen alkoi hiippailla Afrikassa.

Galaksin löytämiseksi on ensin löydettävä Andromedan tähtikuvio. Sivun yläosassa oleva tähtikartta voi auttaa tässä. Andromeda on keskiyöllä korkealla idässä Samalla suunnalla oleva Kuu tekee kirkkaudellaan sen löytämisestä haastavampaa.

Andromeda näyttää hieman utuiselta peukalonjäljeltä taivaalla.

Koska Kuu on noin puolikuu 28./29.8., se vaikeuttaa kirkkaudellaan Andromedan havaitsemista.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

RSS Zeniitti

Tapahtumakalenteri

  • ei tapahtumia

RSS Avaruus.fi-foorumi