Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Yötaivas 29./30.8.2020

Mitä kaikkea yöllisellä taivaalla voi nähdä Tähtiharrastuspäivänä ja Suomen luonnon päivänä 29.8.2020? Tähtikuvioita, neljä planeettaa, Kuun ja satelliitteja sekä tähdenlentoja! Tältä sivulta löydät tähtikartan ja vinkit kohteiden etsimiseen.

Yötaivas näyttää upeimmalta, kun havaintopaikka on mahdollisimman pimeä. Jos et tunne lähiseudultasi hyviä pimeitä paikkoja, Taivaanvahdin havaintopaikkakartta voi auttaa. Koeta löytää paikka, jossa lähistöllä on mahdollisimman vähän katulamppuja.

Voimakas pilvipeite estää taivaan tarkkailun. Sääennusteen voit katsoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Aurinko laskee Etelä-Suomessa noin klo 20.30, tätä pohjoisemmassa hieman myöhemmin, Utsjoella klo 21.06, käsivarren Lapissa klo 21.30.

Taivas alkaa olla havaintojen kannalta riittävän pimeä noin kaksi tuntia auringonlaskun jälkeen, mutta jo hieman vaaleammaltakin taivaalta voi tarkkailla Kuuta ja pian myös kirkkaimpia tähtiä ja planeettoja.


Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään Suomen luonnon päivän lisäksi valtakunnallista Tähtiharrastuspäivää. Tähtiharrastuspäivän ajankohdaksi on valittu hetki, jolloin illat alkavat vähitellen tummentua ja ihmiset etsivät syksyn alkaessa uusia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita.

Tähtiharrastuspäivänä Suomen tähtiyhdistykset kannustavat kaikkia katsomaan taivaalle ja kertomaan lähipiirille omasta tähtiharrastuksestaan. Jos taivas on jo tuttu, mikset veisi jonkun asiaan perehtymättömän öisen taivaan alle? Turvavälitkin on helppo pitää ulkona. Tai jaa harrastuskokemuksesi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #tähtiharrastuspäivä!

Lue lisää Tähtiharrastuspäivästä

 

Yön kohteet lyhyesti

Yön edetessä voi taivaalla voi nähdä erilaisia kohteita. Klikkaa itsesi alla olevista linkeistä lukemaan tarkemmin eri kohteista.

Iltayö (klo 20.30-23.30)
Kuu

Saturnus ja Jupiter
Kesäkolmio ja Otava
tähdenlennot
satelliitit

Keskiyö (23.30-2.00)
Kuu
Saturnus
Jupiter ja Mars

tähtikuviot
tähdenlennot
satelliitit
Linnunrata
Andromeda

Aamuyö (2.00-4.00)
Mars ja Venus

tähtikuviot
eniten tähdenlentoja
satelliitit
Linnunrata
Andromeda

Palaa takaisin sivun yläosaan

Tähtikartta

Alla oleva tähtikartan näkymä näyttää etelätaivaan Helsingin Tähtitorninmäellä 29.8. klo 22. Voit vaihtaa kellonaikaa ja havaintopaikkaa kartan vasemman alakulman kuvakkeista. i-nappi antaa ohjeita kartan käyttöön. Voit myös avata kartan kokonaan uuteen välilehteen isompana kartan alta löytyvästä linkistä.

Kuu

Yllä oleva kartta osoittaa Kuun vaiheen puolen yön aikaan. Sen avulla voi myös opetella tunnistamaan ja nimeämään Kuun mare-alueet. Kuvan saa klikattua auki uuteen ikkunaan tai välilehteen.

Kuun vaihe on 29./30.9. noin 89 % eli se on kasvava kuperakuu. Seuraava täysikuun hetki on 2.9. klo 8.22.

Kuu nousee Helsingissä klo 19.58 ja laskee klo 0.30. Oulussa Kuu nousee klo 21.15 eikä laske yön aikana. Utsjoella Kuu on horisontin alapuolella koko yön.
Kuu on etelässäkin hyvin matalalla koko yön ja nouseee korkeimmillaankin alle 6 asteen ja Oulussa alle yhden asteen korkeudelle horisontista.

Kuun nousu- ja laskuajat ja korkeus sekä Kuun vaihe tasatunnein kuvina

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Planeetat

Yöllä 29./30.8.2020 on Etelä-Suomen taivaalla nähtävissä paljain silmin yhteensä neljä planeettaa: Jupiter, Saturnus, Mars ja Venus. Ne kaikki näyttävät paljalla silmällä tähtimäisiltä. Venus on näistä huomiotaherättävän kirkas, Jupiter on myös melko kirkas. Suunnilleen Oulusta pohjoiseen mentäessä Jupiter ja Saturnus ovat joko todella matalalla tai eivät näy ollenkaan. Mars ja Venus kuitenkin nousevat myös pohjoisessa taivaalle.

Jupiter ja Saturnus nousevat illalla yhdessä kaakosta ja pysyttelevät varsin matalalla. Ne ovat suoraan etelässä ja korkeimmillaan taivaalla noin klo 23.30. Kaksikosta Jupiter on kirkkaampi ja oikealla, ja Saturnus himmeämpi ja vasemmalla. Ne voi löytää myös Kuun avulla: Kuu on Saturnuksesta hieman alavasemmalle.

Kiikarilla voi jo koettaa havaita Jupiterin neljää suurinta kuuta ja kaukoputkella ne löytyvät hyvin. 29./30.8.2020 ne sijaitsevat kaikki sattumalta Jupiterin vasemmalla puolella ja muodostavat himmeän, kallellaan näkyvän väljän pistejonon planeetan vierelle. Jupiterista ulospäin kuut näkyvät tässä järjestyksessä: Io, Ganymedes ja Europa aivan vierekkäin, Kallisto.

Mars nousee idästä noin klo 22 aikoihin ja nousee sieltä hiljalleen korkeammalle. Mars on väriltään hieman kuparinkarvainen.

Venus nousee ennen aamukahta koillisesta ja on näkyvissä vielä Auringon noustessa. Se näkyy kaukoputkella suunnilleen puolivenuksena.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Kesäkolmio ja tähtikuviot

Suomen kesän vaalealla taivaalla erottuvat vain kirkkaimmat tähdet. Elokuun lopussa tulee etenkin eteläisessä Suomessa jo niin pimeää, että tähtikuvioita erottuu jo muutenkin, mutta taivaan tummuessa illalla Kesäkolmio tulee ensimmäisenä näkyviin.

Kesäkolmio ei ole varsinainen tähdistö, vaan se on kolmen tähdistön (Kotka, Joutsen ja Lyyra) kirkkaimpien tähtien muodostama kolmio. Se on suunnilleen etelässä iltakymmenen aikoihin kun se alkaa tulla näkyviin illan tummuessa.

Etelähorisonttia kohti osoittaa kolmion kärki, jonka tähti on Kotkan tähtikuvion Altair. Siitä ylöspäin oikealla on Lyyran Vega, ja vasemmalla Joutsenen Deneb.

Noin 45-60 minuuttia auringonlaskun jälkeen taivaalta alkaa erottua lisää tähtiä. Tutuimmista tähtikuvioista iltayön taivaalla ovat kauhamainen Otava (joka on osa Ison karhun tähtikuviota) korkealla luoteessa ja W-kirjaimen muotoinen Kassiopeia liki taivaanlaella idässä.

Aamuyöllä koillisen ja idän suunnalta alkaa nousta tutun näköisiä talvitaivaan tähdistöjä kuten Härkä, Kaksoset ja Orion.

Tähtikuvioiden tunnistamisessa voi käyttää apuna sivun yläosan tähtikarttaa, Ursan planisfääriä (jos sellainen löytyy) tai muuta tähtikarttaa.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Tähdenlennot

Maan ilmakehään saapuu jatkuvasti pientä aurinkokunnassa liitävää pölyä ja soraa. Jos ilmakehään putoava kappale on riittävän suuri ja osuu Maan yöpuolelle, se voidaan nähdä maasta käsin tähdenlentona. Tähdenlento eli meteori kestää tyypillisesti vajaan sekunnin, pisimmillään muutaman sekunnin. Satunnaisista suunnista saapuvia tähdenlentoja voidaan nähdä taivaalla joka yö noin 515 kappaletta tunnissa.

Toisinaan ilmakehään sattuu hieman suurempi kappale, ja sen aiheuttama tähdenlento on niin kirkas, että voidaan puhua jo tulipallosta. Tulipallo on kirkkaudeltaan samaa luokkaa tai kirkkaampi kuin planeetta Venus. Jos tulipallo vielä leimahtaa lopuksi, sitä kutsutaan bolidiksi.

Toisinaan voidaan nähdä myös enemmän tähdenlentoja, jotka näyttävät kaikki tulevan samasta ns. säteilypisteestä taivaalla. Tällöin puhutaan tähdenlentoparvista. Ne aiheuttavat Aurinkoa kiertävät komeetat, jotka jättävät radalleen pölyä ja murusia itsestään. Jos tällainen komeetan pölyvana risteää Maan radan kanssa, syntyy tähdenlentoparvi, johon kuuluvia tähdenlentoja nähdään aina samaan aikaan vuodesta. Yksi tunnetuimmista tähdenlentoparivsta on elokuun puolivälissä nähtävät perseidit.

Tällä hetkellä on aktiivisena hyvin heikko tähdenlentoparvi nimeltä aurigidit, jonka säteilypiste on Ajomiehen tähdistössä. Siihen kuuluvia tähdenlentoja voi nähdä ehkä yhden, pari kappaletta tunnissa. Mikäli näet taivaalla tähdenlennon, ja saat jäljitettyä mielessäsi sen tulosuunnan taivaalla Ajomiehen tähdistöön, näit todennäköisesti aurigidin.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Satelliitit

Satelliitit näkyvät taivaalla silmin nähden liikkuvina valopisteinä, jotka eivät kuitenkaan liiku niin nopeasti kuin tähdenlennot. Ne liikkuvat taivaan poikki tyypillisesti muutamassa minuutissa. Niiden aurinkopaneeleista heijastuva auringonvalo tuo ne näkyviin. Satelliitit liikkuvat taivaalla eri nopeuksilla ja niiden kirkkaus vaihtelee. Niitä voi nähdä liikkumassa taivaan halki lähes missä suunnassa tahansa, mutta pääosin ne liikkuvat lännestä itään.

Kaikki taivaalla tällä tapaa liikkuvat kappaleet eivät ole satelliitteja, vaan osa näistä valopisteistä on avaruusromua, esimerkiksi muinaisten kantorakettien jäämiä.

Ylitse lentänyttä satelliittia voi koettaa tunnistaa havaintoajan perusteella menemällä Heavens-above -sivuston kirkkaiden satelliittien sivulle ja merkitsemällä vaihtamalla havaintopaikaksi oma sijainti (oikea yläkulma). Kutakin satelliitin riviä klikkaamalla saa näkyviin tähtikartan, johon on merkitty kyseisen satelliitin rata tuona yönä. Myös sivuston käyttämän kielen voi vaihtaa suomeksi.

Kansainvälistä avaruusasema ISS:ää ei ole mahdollista havaita tänä yönä.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Linnunrata

Mikäli havaintopaikalla ovat riittävän pimeää, sieltä voi koettaa nähdä myös kotigalaksimme Linnunradan. Linnunrata on kiekkomainen spiraaligalaksi, ja aurinkokunta sijaitsee sen kiekon sisällä. Voimme siis nähdä tämän kiekon ympäröivän meitä taivaalla. Pohjoiselta pallonpuoliskolta ei näy Linnunradan kirkkaimpien keskusalueiden suuntaan, mutta melko lähelle. Galaksin meistä katsottuna kirkkaimmat alueet ovat elokuun lopun iltana etelän ja lounaan suunnalla ja galaksin vyö kohoaa sieltä kohti taivaanlakea, kulkee sen kautta ja laskee himmeänä toiselle puolelle taivasta.

Linnunrata näyttää himmeästi hohtavalta vyöltä, ja himmeä hohde on peräisin galaksin kiekon sisältämistä tähdistä. Pimeillä paikoilla Linnunradasta voi erottaa tummempia alueita, jotka johtuvat kiekossa olevista suurista pölypilvistä. Niiden alueella tapahtuu vilkasta tähtien muodostumista.

Siinä missä Linnunrata on helppo nähdä kuuttomana yönä erämaassa, asutuilla alueilla katuvalojen lomasta sitä on mahdotonta nähdä. Kannattaa siis etsiä mahdollisimman pimeä havaintopaikka. Hyviä paikkoja on listattuna Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdin pimeiden paikkojen kartalle. Jos tiedät lisää hyviä, julkisia havaintopaikkoja, voit ilmoittaa ne kartalle!

Linnunrata on Suomesta katsottuna parhaimmillaan syksyllä, sillä se kohoaa korkealle taivaalla. Linnunrata kulkee taivaalla Kilven, Kotkan, Nuolen, Ketun, Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian ja Perseuksen tähdistöjen kautta. Jos taivaalta löytää Kesäkolmion muodon, sen kaksi tähteä, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair sijaitsevat Linnunradan kiekon alueella. Kassiopeian W-muodon tunnistaa myös moni.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Andromeda

Andromedan galaksi on tyypillisesti kaukaisin kohde, minkä taivaalla voi erottaa paljain silmin. Naapurigalaksimme sijaitsee noin kahden miljoonan valovuoden etäisyydellä, eli nyt näkemämme valo on lähtenyt sieltä liikkeelle samoihin aikoihin kun varhainen ihminen nousi takajaloilleen Afrikassa.

Sen löytämiseksi on ensin löydettävä Andromedan tähtikuvio. Sivun yläosassa oleva tähtikartta voi auttaa tässä. Andromeda on keskiyöllä korkealla idässä, lähes suoraan Mars-planeetasta ylöspäin.

Andromeda näyttää hieman sumuiselta peukalonjäljeltä taivaalla.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

RSS Zeniitti

Tapahtumakalenteri

  • ei tapahtumia

RSS Avaruus.fi-foorumi