Yöllä 29./30.8.2020 on Etelä-Suomen taivaalla nähtävissä paljain silmin yhteensä neljä planeettaa: Jupiter, Saturnus, Mars ja Venus. Ne kaikki näyttävät paljalla silmällä tähtimäisiltä. Venus on näistä huomiotaherättävän kirkas, Jupiter on myös melko kirkas. Suunnilleen Oulusta pohjoiseen mentäessä Jupiter ja Saturnus ovat joko todella matalalla tai eivät näy ollenkaan. Mars ja Venus kuitenkin nousevat myös pohjoisessa taivaalle.

Jupiter ja Saturnus nousevat illalla yhdessä kaakosta ja pysyttelevät varsin matalalla. Ne ovat suoraan etelässä ja korkeimmillaan taivaalla noin klo 23.30. Kaksikosta Jupiter on kirkkaampi ja oikealla, ja Saturnus himmeämpi ja vasemmalla. Ne voi löytää myös Kuun avulla: Kuu on Saturnuksesta hieman alavasemmalle.

Kiikarilla voi jo koettaa havaita Jupiterin neljää suurinta kuuta ja kaukoputkella ne löytyvät hyvin. 29./30.8.2020 ne sijaitsevat kaikki sattumalta Jupiterin vasemmalla puolella ja muodostavat himmeän, kallellaan näkyvän väljän pistejonon planeetan vierelle. Jupiterista ulospäin kuut näkyvät tässä järjestyksessä: Io, Ganymedes ja Europa aivan vierekkäin, Kallisto.

Mars nousee idästä noin klo 22 aikoihin ja nousee sieltä hiljalleen korkeammalle. Mars on väriltään hieman kuparinkarvainen.

Venus nousee ennen aamukahta koillisesta ja on näkyvissä vielä Auringon noustessa. Se näkyy kaukoputkella suunnilleen puolivenuksena.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Suomen kesän vaalealla taivaalla erottuvat vain kirkkaimmat tähdet. Elokuun lopussa tulee etenkin eteläisessä Suomessa jo niin pimeää, että tähtikuvioita erottuu jo muutenkin, mutta taivaan tummuessa illalla Kesäkolmio tulee ensimmäisenä näkyviin.

Kesäkolmio ei ole varsinainen tähdistö, vaan se on kolmen tähdistön (Kotka, Joutsen ja Lyyra) kirkkaimpien tähtien muodostama kolmio. Se on suunnilleen etelässä iltakymmenen aikoihin kun se alkaa tulla näkyviin illan tummuessa.

Etelähorisonttia kohti osoittaa kolmion kärki, jonka tähti on Kotkan tähtikuvion Altair. Siitä ylöspäin oikealla on Lyyran Vega, ja vasemmalla Joutsenen Deneb.

Noin 45-60 minuuttia auringonlaskun jälkeen taivaalta alkaa erottua lisää tähtiä. Tutuimmista tähtikuvioista iltayön taivaalla ovat kauhamainen Otava (joka on osa Ison karhun tähtikuviota) korkealla luoteessa ja W-kirjaimen muotoinen Kassiopeia liki taivaanlaella idässä.

Aamuyöllä koillisen ja idän suunnalta alkaa nousta tutun näköisiä talvitaivaan tähdistöjä kuten Härkä, Kaksoset ja Orion.

Tähtikuvioiden tunnistamisessa voi käyttää apuna sivun yläosan tähtikarttaa, Ursan planisfääriä (jos sellainen löytyy) tai muuta tähtikarttaa.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Mikäli havaintopaikalla ovat riittävän pimeää, sieltä voi koettaa nähdä myös kotigalaksimme Linnunradan. Linnunrata on kiekkomainen spiraaligalaksi, ja aurinkokunta sijaitsee sen kiekon sisällä. Voimme siis nähdä tämän kiekon ympäröivän meitä taivaalla. Pohjoiselta pallonpuoliskolta ei näy Linnunradan kirkkaimpien keskusalueiden suuntaan, mutta melko lähelle. Galaksin meistä katsottuna kirkkaimmat alueet ovat elokuun lopun iltana etelän ja lounaan suunnalla ja galaksin vyö kohoaa sieltä kohti taivaanlakea, kulkee sen kautta ja laskee himmeänä toiselle puolelle taivasta.

Linnunrata näyttää himmeästi hohtavalta vyöltä, ja himmeä hohde on peräisin galaksin kiekon sisältämistä tähdistä. Pimeillä paikoilla Linnunradasta voi erottaa tummempia alueita, jotka johtuvat kiekossa olevista suurista pölypilvistä. Niiden alueella tapahtuu vilkasta tähtien muodostumista.

Siinä missä Linnunrata on helppo nähdä kuuttomana yönä erämaassa, asutuilla alueilla katuvalojen lomasta sitä on mahdotonta nähdä. Kannattaa siis etsiä mahdollisimman pimeä havaintopaikka. Hyviä paikkoja on listattuna Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdin pimeiden paikkojen kartalle. Jos tiedät lisää hyviä, julkisia havaintopaikkoja, voit ilmoittaa ne kartalle!

Linnunrata on Suomesta katsottuna parhaimmillaan syksyllä, sillä se kohoaa korkealle taivaalla. Linnunrata kulkee taivaalla Kilven, Kotkan, Nuolen, Ketun, Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian ja Perseuksen tähdistöjen kautta. Jos taivaalta löytää Kesäkolmion muodon, sen kaksi tähteä, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair sijaitsevat Linnunradan kiekon alueella. Kassiopeian W-muodon tunnistaa myös moni.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta

Andromedan galaksi on tyypillisesti kaukaisin kohde, minkä taivaalla voi erottaa paljain silmin. Naapurigalaksimme sijaitsee noin kahden miljoonan valovuoden etäisyydellä, eli nyt näkemämme valo on lähtenyt sieltä liikkeelle samoihin aikoihin kun varhainen ihminen nousi takajaloilleen Afrikassa.

Sen löytämiseksi on ensin löydettävä Andromedan tähtikuvio. Sivun yläosassa oleva tähtikartta voi auttaa tässä. Andromeda on keskiyöllä korkealla idässä, lähes suoraan Mars-planeetasta ylöspäin.

Andromeda näyttää hieman sumuiselta peukalonjäljeltä taivaalla.

Palaa sivun yläosaan | Tähtikartta