Kirjaudu tai rekisteröidy

Auringon tarkkaileminen turvallisesti

Auringonpimennyksiä voi tarkkailla turvallisesti erityisten suojalasien avulla. Kuva Ursa

Aurinkoa, sen suunnalla tapahtuvia ilmiöitä (kuten Venuksen tai Merkuriuksen ylikulkuja) tai auringonpimennyksiä tarkkaillessa on muistettava, että Auringon säteily on haitaksi suojaamattomalle silmälle. Auringon infrapuna- eli lämpösäteily aiheuttaa vaurioita verkkokalvolla jo muutamassa sekunnissa. Näön heikkenemisen kuitenkin huomaa vasta muutaman tunnin kuluttua Auringon tarkkailusta. Mikäli Aurinkoa on tarkkailtu suojatta pitempään kuin joitakin sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita.

Ursasta saa pimennyksen katseluun tarkoitettuja laseja. Pahvikehyksisien lasien pisin sallittu yhtäjaksoinen katseluaika on 3 minuuttia kerrallaan. Tämän jälkeen on pidettävä vähintään 30 sekunnin tauko.

Yksi parhaista suojista on hitsarinlasi numero 14. Se läpäisee vain muutaman miljoonasosan näkyvästä valosta ja pari sadastuhannesosaa infrapunaisesta valosta. Myöskään tällä lasilla Aurinkoa ei tule tarkkailla pidempään kuin muutaman minuutin kerrallaan. Yleisölle on aikaisempina vuosina myyty myös hitsarinlaseja 9, 10 ja 11, jotka eivät täytä yllämainittuja vaatimuksia. Vaaleampien hitsaajanlasien käyttö päällekkäin ei ole turvallista, esim. kahden tummuudeltaan 8 olevan hitsaajanlasin yhteistummuus ei ole 16. Infrapunasäteilyltä voi suojautua esimerkiksi käyttämällä silmien edessä mustaksi valotettua ja kehitettyä vanhanaikaista hopeasuoloja sisältävää, kolmin kerroin taitettua mustavalkofilmiä. Hitsaajanlasien tai vanhanaikaisen mustavalkofilminkään kanssa Aurinkoa ei tule tarkkailla kuin muutaman minuutin ajan kerrallaan silmien kuumenemisen vuoksi.

Muita riittämättömiä ja silmälle vaarallisia suojia ovat mm. mustaksi valotetut ja kehitetyt värifilmit, uudenaikaiset mustavalkofilmit tai röntgenfilmit. Ne himmentävät auringon näkyvän valon, mutta päästävät lävitseen lähes kaiken lämpösäteilyn. Omatekoisina suojina käytettyjen CD- ja DVD-levyjen metallipitoisuus vaihtelee paljon ja on useimmiten riittämätön, eikä niitä ei voi turvallisesti käyttää auringonpimennyksen katselemiseen.

Mikäli käytössä on kaukoputki, okulaarista tulevan kuvan voi heijastaa levylle. Okulaarissa ei saa olla linssien kiinnitykseen käytettävää kittiä, sillä se sulaa kuumuudessa. Kaukoputken valmistajan ohjeet auringon tarkkailusta kannattaa myös lukea. Okulaariin ei saa katsoa, ellei kaukoputken eteen ole asetettu laadukasta suodinta tai suodatinkalvoa. Suodatinkalvolla voi suojata myös kiikarit. Halpojen kaukoputkien mukana saattaa tulla okulaariin ruuvattavia suotimia, mutta ne eivät yleensä ole turvallisia. Myös kitittömiä okulaareja käyttäessä kaukoputki on suunnattava muutaman minuutin katselun jälkeen pois Auringosta, sillä kaukoputken  muutkin osat lämpenevät pian vaarallisen kuumiksi.

Kuuta ja kuunpimennyksiä voi sen sijaan tarkkailla turvallisesti paljain silmin.

» Lue lisää Auringon kuvan heijastamisesta tasolle

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)