Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Taivaan tapahtumat 2023

Keskitalven pilvisyys alkaa tilastollisesti hellittää helmikuussa. Samalla päivä alkaa pidentyä. Parhaat tähtiyöt koetaan huhtikuussa sekä syys-lokakuussa. Linnunrataa voi havaita pitkin pimeää kautta, mutta parhaimmillaan se on syystaivaalla.

Planeetoista Merkurius näyttäytyy taivaalla kahdesti kertaa, huhti- ja syyskuussa. Venus on havaittavissa hyvin ison osan vuotta. Mars oli joulukuussa oppositiossa ja näkyy alkuvuodesta edelleen hyvin iltataivaalla. Se himmenee ja pienenee näkyvistä, mutta on iltataivaalla kesään asti. Mars on kesän jälkeen näkymättömissä koko loppuvuoden. Jupiter on vuoden alussa iltataivaalla, katoaa sitten Auringon loisteeseen ja palaa aamutaivaalle keväällä ja alkaa olla taas nähtävissä paremmin loppukesästä. Loppuvuodesta Jupiter näkyy taas paremmin iltataivaalla. Saturnus on alkuvuodesta joko näkymättömissä tai hyvin matalalla taivaalla, ja tilanne paranee loppukesästä planeetan loistaessa iltataivaalla.

Auringon magneettinen aktiivisuus on lähtenyt odotettuun kasvuun sen magneettisen minimin jälkeen, ja revontulten määrä on elpymässä maan eteläosissa. Lapissa revontulia näkyy tasaisemmin kaikkina vuosina Auringon aktiivisuudesta riippumatta. Lapissa parasta revontuliseutua on Kilpisjärven ja Inarin korkeudella.

Vuoden näyttävimmät meteoriparvet ovat tammikuun kvadrantidit (maksimi 3.1.), elokuun perseidit (maksimi 13.8.) sekä joulukuun geminidit (maksimi 14.12.). Muitakin, vaisumpia meteoriparvia näkyy ympäri vuotta, minkä lisäksi jokaisena selkeänä yönä on pimeän taivaan alla mahdollista nähdä useita satunnaisia tähdenlentoja tunnissa.

Maapallolla nähdään vuonna 2023 neljä pimennystä.

Hybridiauringonpimennys nähdään 20.4. Intian valtamerellä, Australian luoteiskulmassa, Kaakkois-Aasiassa sekä Tyynellämerellä. Se ei näy Suomessa.

5.5. nähdään Kuun puolivarjopimennys manner-Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Tyynenmeren länsiosissa. Heikosti näkyvän puolivarjopimennyksen loppuhetket voi havaita eteläisimmästä Suomesta.

14.10. tapahtuva rengasmainen auringonpimennys näkyy Pohjois-, Etelä- ja Keski-Amerikassa. Se ei näy Suomessa.

28./29.10. tapahtuva osittainen kuunpimennys näkyy Pohjois-Amerikan koillisosissa, Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. Pimennys näkyy hyvin koko Suomessa.

» Taulukkotietoa taivaankappaleiden näkymisestä

Tähtikartta

Avaa uuteen ikkunaan

Taivaalla tänään

Tapahtumat

  • Kuu lähellä Plejadeja yöllä 29./30.1.
  • Merkurius suurimmassa läntisessä elongaatiossa
  • Kuu lähellä Marsia yöllä 30./31.1.
  • Kuu lähellä Aldebarania ja Plejadeja yöllä 30./31.1.

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 68 %
kasvava kuperakuu
ikä: 8 päivää
 

Taivaalla tammikuussa

Aurinko ja kuu Planeetat Tähtitaivas Pimennykset Kääpio- ja pikkuplaneetat, komeetat Meteorit Ilmakehän ilmiöt