Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Tähtitaivas - Marraskuu 2020

 Tähtitaivas

Marraskuu on vuoden pimeimpiä kuukausia, sillä yö ei joulukuulle mentäessä pitene enää kovinkaan paljon. Etelä-Suomessa pimeää aikaa on kuun alussa noin 12 tuntia ja lopussa 14 tuntia. Pohjois-Suomessa pimeän kesto on loppukuusta vielä pari tuntia pidempi. Vaikka aikaa riittäisi tähtien tarkkailuun, marraskuu on valitettavasti säätilastojen perusteella vuoden pilvisimpiä kuukausia.

Koko maassa on jo alkuillasta riittävän pimeää tähtitaivaan tarkkailuun. Suoraan etelässä ei siihen aikaan ole erityisen merkittäviä tähtikuvioita. Kesäkolmio on kiertynyt lounaaseen, mutta on vielä korkealla. Kaakon ja idän suunnalla Pegasus ja Andromeda ovat kohoamassa kohti eteläistä taivasta. Itäkoillisessa Härän Aldebaran ja Hyadien tähtijoukko ovat jo nousseet taivaanrannan takaa. Aldebaranista yläoikealle löytyy Plejadien tähtijoukko. Ajomiehen tähdistö ja Capella-tähti näkyvät koillisessa. Otava on pohjoisluoteessa noin 30 asteen korkeudella ja Karhunvartijan Arcturus on laskemassa luoteeseen.

Iltayöstä aivan taivaan laella näkyy Kassiopeian w-kirjaimen muotoinen kuvio. Sen itäpuolelta löytyvät Perseus ja Ajomies. Perseuksen Mirfak-tähden ympärillä erottuu muutaman kymmenen tähden tihentymä, Alfa Persein joukko. Kassiopeian ja Perseuksen välimaastossa on myös ututäplä, joka kiikarilla ja erityisesti kaukoputkella erottuu kahdeksi tähtijoukoksi. Pari tunnetaan nimellä Kaksoistähtijoukko.

Taivaan poikki idästä länteen kulkeva Linnunrata erottuu pimeällä havaintopaikalla. Kirkkaimmat Suomessa näkyvät alueet Joutsenessa ovat jo laskeneet liian matalalle näkyäkseen kunnolla. Talven kirkkaat tähdistöt – Orion, Härkä, Kaksoset ja Pieni koira – ovat ilmaantuneet itäiselle ja kaakkoiselle taivaalle. Ison koiran Sirius nousee vasta puolenyön tienoilla.

Aamulla tähtitaivaan asento vastaa keväistä iltayön taivasta. Talven kirkkaat tähtikuviot ovat jo kiertyneet länteen. Orion on laskemassa länsilounaaseen ja Sirius on matalalla lounaassa. Leijona on etelässä ja siitä ylöspäin aivan taivaanlaella näkyy Iso karhu. Karhunvartijan Arcturus löytyy itäkaakosta ja Neitsyen Spica matalalta kaakosta.

Härän tähtijoukot: Plejadit ja Hyadit

Marraskuussa pimeän tultua on itätaivaalla kaksi paljain silmin näkyvää tähtijoukkoa; Plejadit ja Hyadit. Keskiyöllä nämä Härän tähdistön joukot ovat korkealla etelän suunnalla. Koska ne näkyvät hyvin paljain silmin, ovat ne suhteellisen lähellä; Plejadit 410 ja Hyadit 130 valovuoden päässä. Plejadeihin kuuluu noin 100 ja Hyadeihin noin 150 tähteä. Molemmat näkyvät mukavasti myös kiikarilla.

Plejadit muistuttavat jonkin verran Otavaa, minkä vuoksi sitä on virheellisesti kutsuttu Pikku Otavaksi. Otavan seitsemän tähden sijasta Plejadeissa erottuu vaivatta kuitenkin vain 6 tähteä. Plejadeilla on myös suomen kielinen nimi Seulaset. Vanhan kansan suussa sillä on monia nimiä mm. Lapin Otava, Paukkusen tasku, Kakaravasu, Koiran pennut ja Rykelmätähti.

Hyadien tähtijoukon alueella on Härän tähdistön kirkkain tähti Aldebaran, mutta se ei kuulu joukkoon, vaan on meidän ja tähtijoukon välissä. Aldebaranin etäisyys on 65 valovuotta. Osa Hyadien tähdistä ja Aldebaran muodostavat V-kirjamen muotoisen kuvion.