Kirjaudu tai rekisteröidy

Yhteystiedot

Tähtitieteellinen
yhdistys Ursa ry

Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
avoinna arkisin 9–16
puhelin 09 684 0400
ursa @ ursa.fi

Ota yhteyttä »
Tietoa Ursasta »

Kanavat

Tähtitaivas - Syyskuu 2018

 Tähtitaivas

Syyskuussa kannattaa hakeutua mahdollisimman pimeään paikkaan ja katsoa Linnunrataa, joka kulkee taivaan lakipisteen poikki. Huonommissakin oloissa Linnunradan suunnan saa selville Joutsenen tähdistöstä, joka näyttää lentävän pitkin Linnunrataa. Linnunradan vyössä on mm. kirkas W:n muotoinen Kassiopeia ja Perseus.

Illan pimettyä etelässä näkyvät "Kesäkolmioon" kuuluvat kolme kirkasta tähteä. Korkealla oikealla on Lyyran tähdistön Vega, vasemmalla Joutsenen Deneb ja selvästi alempana Kotkan Altair. Karhunvartijan Arcturus näkyy lännessä, Otava luoteessa ja Ajomiehen Capella koillisessa. 

Pimeiden paikkojen etsimisessä voi auttaa Taivaanvahdin uusi kartta, johon kerätään Suomen parhaita havaintopaikkoja 24.8.2018 alkaen. Jos tiedät omalta paikkakunnaltasi tai muualta hyviä havaintopaikkoja, jaathan ne Taivaanvahdissa!

Taivaanvahdin pimeiden paikkojen kartta (toimii 24.8. alkaen)

Taivaanvahdin pimeiden paikkojen raportointilomake (toimii 24.8. alkaen)

Lue lisää Ursan Tuhannen tähden paikka -kampanjasta

Andromedan kaukainen galaksi

Kiintoisimpia syystaivaan kohteita on Andromedan galaksi. Monelle ensi kertaa kaukoputkea käyttävälle tämä kuten useimmat muutkin galaksit tuottavat kuitenkin pettymyksen, sillä galaksista näkyy vain sen kirkkain keskusosa himmeänä sumutäplänä. Galaksin valo koostuu yli 100 miljardin tähden loisteesta. Andromedan galaksi näkyy pimeällä maaseudun taivaalla paljain silminkin, mutta sen sijainti on silti hyvä tarkistaa tähtikartasta ja etsiä se ensin kiikarilla. Galaksi on yksi kaukaisimmista paljain silmin näkyvistä kohteista. Andromeda on Linnunratamme lähigalakseista suurin ja näkyy sen vuoksi parhaiten. Etäisyyttä on liki 3 miljoonaa valovuotta, joten Andromedan galaksista silmäämme saapuva valo on lähtenyt matkaan 3 miljoonaa vuotta sitten. Tuohon aikaan ihmisen esi-isät oleilivat Afrikan savanneilla.

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)