Kirjaudu tai rekisteröidy

Yhteystiedot

Tähtitieteellinen
yhdistys Ursa ry

Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
avoinna arkisin 9–16
puhelin 09 684 0400
ursa @ ursa.fi

Ota yhteyttä »
Tietoa Ursasta »

Kanavat

 Ilmakehän ilmiöt

Ilmakehässä näkyviä valoilmiöitä ei voi yleensä ennustaa kovin tarkasti. Tällä sivulla annetaan kuitenkin vinkkejä vuodenajalle tyypillisistä ilmakehän valoilmiöistä.

Helmiäispilvet

Joulukuun aikana näkyvät yleensä talven ensimmäiset helmiäispilvet. Voimakkaan läntisen ilmavirtauksen vallitessa kannattaa etenkin Pohjois-Suomen havaitsijoiden olla valppaana. 
» Lue lisää helmiäispilvistä

Halot

Haloja esiintyy kovilla pakkasilla lähellä maata olevassa jääsumussa. Tavallisin halomuoto on Auringosta tai yöllä keinovaloista ylöspäin suuntautuva pilari. Muita tyypillisiä muotoja ovat ns. sivuauringot ja 22° rengas. 
» Lue lisää haloilmiöistä

Revontulet

Revontulilla ja Auringon aktiivisuudella on selkeä yhteys. Maksimin aikaan aktiivisessa Auringossa on runsaasti pilkkuja eli tummia läiskiä. Auringon aktiivisuusjakson pituus on noin 11 vuotta. Edellinen aktiivisuusminimi saavutettiin vuonna 2008, jolloin Aurinko oli pitkiä aikoja vailla pilkkuja. Tuolloin revontulia nähtiin harvoin. Seuraavan minimin odotetaan sattuvan vuodelle 2020. Revontulia näkynee nyt eteläisessä Suomessa harvakseltaan, mutta Pohjois-Suomessa niitä näkyy edelleen säännöllisesti.

Yleensä revontulet loimuavat yleensä pohjoistaivaalla. Tavallisin muoto on vihertävä kaari. Parhaimmillaan revontulet voivat sykkiä koko taivaan alueella nopeasti liikkuen. Väritys on vihertävän lisäksi, sinistä, punaista, violettia ja jopa keltaista. Asutuskeskusten valaistuksen alta voi olla hankala huomata revontulia, minkä vuoksi niitä kannattaa väijyä paikassa, jossa valoja on vähän ja näkyvyys pohjoiseen on hyvä. 

» Lue lisää revontulista
» Avaruussääennuste (Ilmatieteen laitoksen palvelu)

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)