[Yhdistys-l] Ursan tiedote: Perseidien tähdenlentoparvi saattaa yllättää runsaudellaan loppuviikosta

[Anne Liljeström]

Tähtitieteellinen yhdistys Ursan tiedote
10.8.2016
Heti vapaa julkaistavaksi

Tiedotteen verkkoversiossa on kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön:
https://www.ursa.fi/index.php?id=8382


Perseidien tähdenlentoparvi saattaa yllättää runsaudellaan
loppuviikostaPerseidien
tähdenlentoparvi on yksi vuoden näyttävimmistä. Tänä vuonna parven anti
saattaa yllättää runsaudellaan. Parasta tähdenlentojen havaintoaikaa ovat
yöt 11.-12. sekä 12.-13.8. Kasvava Kuu haittaa iltayöstä himmeimpien
tähdenlentojen näkymistä.

Perseidit aiheutuvat pölystä ja sorasta, jota komeetta Swift-Tuttle jättää
radalleen joka kierroksellaan Auringon ympäri. Jupiter on kulkenut
hiljattain tämän pölyvanan läpi, sekoittanut vanan materiaalia ja työntänyt
sen tavanomaista lähemmäs Maan rataa, mikä lisää ennusteiden mukaan
tähdenlentojen näkymistodennäköisyyttä tänä vuonna. Hyvissä, pilvettömissä
sääolosuhteissa ja kaukana kaupunkien valoista välillä klo 00.30-2.00
välillä huippuöinä 11.8.-12.8. sekä 12.8.-13.8. voidaan nähdä useita
kymmeniä tähdenlentoja tunnissa, ja mahdollisesti vieläkin enemmän.

Parven maksimi osuu tänä vuonna Suomessa valoisaan aikaan, mikä estää
runsaimman hetken näkymisen. Tänä vuonna myös kasvava Kuu peittää illalla
kaupunkien valojen lisäksi himmeimmät tähdenlennot näkyvistä. Kuu laskee
puolenyön jälkeen, minkä jälkeen havainto-olosuhteet paranevat. Koska
pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy Suomessa
käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Tähdenlentoja näkyy eniten aamuyöllä, mutta niitä voi nähdä heti pimeän
laskettua, mikäli taivas on selkeä. Parveen kuuluvia tähdenlentoja on
alkanut näkyä jo heinäkuun puolivälistä lähtien, ja niitä näkyy
harvakseltaan vielä muutama viikko aktiivisimman vaiheen jälkeenkin.

Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat
näyttää punertavilta. Muutamat parven meteoreista saattavat olla myös melko
kirkkaita. Parvi on saanut nimensä siitä, että sen meteorit näyttävät
tulevan Perseuksen tähtikuviosta. Perseuksen sijaintia ei kuitenkaan
tarvitse tietää, sillä tähdenlennot leviävät sieltä ympäri taivasta.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä
maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja
ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makaillessa tulee
nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlentoja näkyy
sitä enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä.
Toistuva ilmiö

Säännölliset meteoriparvet kuten Perseidit johtuvat komeetanydinten
murusista, joita ytimet jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri.
Mikäli maapallon rata risteää pölyvanan kanssa, osa tästä materiaalista
pääsee vuorovaikuttamaan Maan kanssa. Komeettapöly kuumenee ja hehkuu
ilmakehässä ja aiheuttaa valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi.
Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen
kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja. Perseideihin ei kuitenkaan yleensä
liity suurempia kappaleita, jotka voisivat pudota meteoriitteina Maan
pinnalle asti.

Perseidit, kuten muutkin yleisesti tunnetut meteoriparvet, aiheuttaa
tähdenlentoja vuosittain aina suunnilleen samaan aikaan. Elokuun taivaalle
tuovat tähdenlentoja myös kaksi muutakin parvea, Eteläiset delta-akvaridit
(12.7.-23.8.) sekä Kappa-cygnidit (3.-25.8.). Ne ovat kuitenkin
runsaudeltaan merkittävästi Perseidejä vaatimattomampia. Delta-akvaridien
aktiivisuusmaksimi oli jo heinäkuun lopulla, mutta muutamia niihin sekä
Kappa-cygnideihin kuuluvia meteoreja saattaa näkyä yön kuluessa. Myös
satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä
tahansa yönä.





 *Lisätietoja*

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010 (arkisin klo 9.30-16.30)
anne.liljestrom at ursa.fi