[Yhdistys-l] Ursan tiedote: Perseidien tähdenlennot koristavat jälleen yötaivasta ensi viikolla

[Anne Liljeström]

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n tiedote
5.8.2015
Heti vapaa julkaistavaksi

Tiedotteen verkkoversiossa on kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön:
https://www.ursa.fi/index.php?id=7149


*Perseidien tähdenlennot koristavat jälleen yötaivasta ensi viikolla*
*Perseidit kuuluu vuoden runsaimpiin tähdenlentoparviin. Perseidien
aktiivisin vaihe osuu ensi viikon torstaille, ja parasta havaintoaikaa on
yö 12.-13.8.*

Paras aika tähdenlentojen tarkkailuun on tänä vuonna yöllä 12.-13.8.
Tähdenlentoja näkyy eniten aamuyöllä, mutta niitä voi nähdä heti pimeän
laskettua, mikäli taivas on selkeä. Parveen kuuluvia tähdenlentoja on
alkanut näkyä jo heinäkuun puolivälistä lähtien, ja niitä riittää vielä
muutama viikko aktiivisimman vaiheen jälkeenkin. Niitä voi siis hyvin
tarkkailla myös kahden tulevan viikonlopun aikana ja kaikkina öinä ensi
viikolla.

Kaukana kaupungin valoista perseidejä voi nähdä runsaimmillaan 50–70
tunnissa. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä
näkyy Suomessa käytännössä vain Oulun eteläpuolella.

Perseideistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat
näyttää punertavilta. Muutamat parven meteoreista saattavat olla myös melko
kirkkaita. Parvi on saanut nimensä siitä, että sen meteorit näyttävät
tulevan Perseuksen tähtikuviosta. Perseuksen sijaintia ei kuitenkaan
tarvitse tietää, sillä tähdenlennot leviävät sieltä ympäri taivasta.
Horisonttiin ei kannata kuitenkaan tuijottaa, vaan katse on hyvä suunnata
suunnilleen taivaan laelle.

Tähdenlentoja on mukavinta havaita selällään, vaikkapa makuualustan päällä
maaten. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja
ennättää nähdä. Vaikka ilta olisi muuten leuto, maassa makaillessa tulee
nopeasti kylmä. Lämmin pukeutuminen siis kannattaa. Tähdenlenta näkyy sitä
enemmän, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän siellä on pilviä.
Murusia komeetan polulta

Perseidit aiheutuvat pölystä ja sorasta, jota komeetta Swift-Tuttle jättää
radalleen joka kierroksellaan Auringon ympäri. Maapallon kulkiessa
pölyvanan läpi osa tästä materiaalista osuu ilmakehään, kuumenee ja hehkuu,
ja aiheuttaa valoviiruja joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Perseidien
aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita
tähdenlentoja eli tulipalloja. Perseideihin ei kuitenkaan yleensä liity
suurempia kappaleita, jotka voisivat pudota meteoriitteina Maan pinnalle
asti.

Perseidit, kuten muutkin yleisesti tunnetut meteoriparvet, aiheuttaa
tähdenlentoja vuosittain aina suunnilleen samaan aikaan. Elokuun taivaalle
tuovat tähdenlentoja myös kaksi muutakin parvea, eteläiset delta-akvaridit
(12.7.-23.8.) sekä kappa-cygnidit (3.-25.8.). Ne ovat kuitenkin
runsaudeltaan paljon Perseidejä vaatimattomampia. Delta-akvaridien
aktiivisuusmaksimi oli jo heinäkuun lopulla, mutta muutamia niihin sekä
Kappa-cygnideihin kuuluvia meteoreja saattaa näkyä yön kuluessa. Myös
satunnaisia, mihinkään parveen kuulumattomia tähdenlentoja voi nähdä minä
tahansa yönä.


*Lisätietoja*

Anne Liljeström
tiedottaja, Ursa
09 6840 4010 (arkisin klo 9-16)
anne.liljestrom at ursa.fi
<javascript:_e(%7B%7D,'cvml','anne.liljestrom at ursa.fi');>



-- 
---
Anne Liljeström
Toiminta- ja tiedotussuunnittelija
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry
(09) 6840 4010 | http://www.ursa.fi/