[Yhdistys-l] Ursan tiedote (EMBARGO): Sisä-Suomen ensimmäinen jätinkirkko löytyi

[Anne Liljeström]

Ursan tiedote
12.9.2013

*** EMBARGO -- vapaa julkaistavaksi 13.9.2013 klo 0.00 ***

Tiedote ja kuvamateriaalia verkossa:
https://www.ursa.fi/palvelut/tiedotusvalineille/tiedotteet/2013/sisa-suomen-ensimmainen-jatinkirkko-loytyi.html


Sisä-Suomen ensimmäinen jätinkirkko löytyi

Pielisessä sijaitsevasta saaresta on löytynyt jätinkirkko. Näitä 
kivikauden tähtitieteellisiä muinaismuistomerkkejä tunnetaan Perämeren 
Suomen puoleiselta rannalta noin 50. Tämä on ensimmäinen kerta, kun 
jätinkirkko on löytynyt Pohjanmaan ulkopuolelta. Löytö antaa tärkeän 
vihjeen jätinkirkkojen käyttötarkoituksen selvittämiseksi.


Itä-Suomen jätinkirkko sijaitsee Pielisessä sijaitsevassa Isossa 
Mahosaaressa. Arkeoastronomiaan erikoistunut helsinkiläinen 
tähtitieteilijä Marianna Ridderstad vieraili paikalla heinäkuussa. 
Löydöstä raportoi ensimmäisenä Tähdet ja avaruus -lehti, jonka perjantaina 
ilmestyvässä numerossa on Ridderstadin kirjoittama artikkeli aiheesta.

Rakennelma on kooltaan 25 x 18 metriä metriä oleva kehävalli. Se on 
rakennettu punaisista kivistä useimpien pohjoispohjalaisten jätinkirkkojen 
tapaan. Rakennelmasta löytyi jätinkirkoille tyypillisiä ympäröiviä 
röykkiöitä, rakkakuoppia sekä keskuspainanne. Kehävallin akseli on 
suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnoususta kesäpäivänseisauksen 
auringonlaskuun. Paikalta löytyi myös merkkejä kivikautisesta leiristä.

"Ulkoisen tarkastelun perusteella kyseessä on aivan selvä jätinkirkko", 
Ridderstad vahvistaa. "Kehävallin korkeus rannasta, sijainti ja 
suuntaukset vastaavat täydellisesti tyypillistä jätinkirkkoa."

Jätinkirkot ovat suurikokoisia, ympyrän tai suorakaiteen muotoisia 
kiviaitauksia. Ne rakennettiin neoliittisella kivikaudella noin 3 000 - 1 
800 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Jätinkirkot yhdistetään 
myöhäiskivikautiseen Pöljän kulttuuriin. Pöljän kansa oli 
metsästäjä-keräilijöitä, joita asui Kotka-Vaasa -linjan pohjoispuolella 
aina Lapin eteläosiin saakka.

Jätinkirkkojen kivivalleissa on tyypillisesti 1-5 porttia. Ne on suunnattu 
Auringon suunnan mukaan kesä- ja talvipäiväntasauspäivinä. Näinä päivinä 
päivä on pisimmillään ja lyhimmillään. Samaan tapaan suunnattiin myös muun 
muassa Karnakin suuri temppelikompleksi Egyptissä sekä Englannin 
Stonehenge.


Kehien tarkka luonne on yhä arvoitus

Löytö antaa tärkeän vihjeen jätinkirkkojen käyttötarkoituksen 
selvittämiseksi. Aiemmat arkeoastronomiset tutkimukset viittaavat 
jätinkirkoilla olleen jonkinlainen yhteys rituaaleihin ja uskontoon. 
Rakennelmat saattavat liittyä myös kulttuurin murrokseen, kun maanviljelys 
alkoi saada alaa metsästäjä-keräilijäkulttuurissa. Jätinkirkkojen avulla 
voitiin saada kiintopisteitä vuoden kiertoon, mikä helpotti 
maanviljelystä.

Pöljän kulttuurin tärkein saaliseläin oli hylje, ja sillä saattoi siksi 
olla myös uskonnollista merkitystä. Koska Perämeren rannikon jätinkirkot 
on kaikki rakennettu meren rannalle, myös hylkeenpyynnin on arveltu 
liittyneen rakennelmiin jotenkin.

Hylkeitä oli jäänyt jääkauden jälkeen loukkuun myös suurimpiin 
sisäjärviin. Mikäli hylkeenmetsästys liittyi jätinkirkkoihin jotenkin, 
kivikehiä pitäisi olla myös suurten sisäjärvien rannoilla. Nyt todella 
näyttää siltä, että näin on.

"Pielisen jätinkirkko täydentää kuvaamme kivikauden kulttuurista", 
Ridderstad kuvailee. "Se osoittaa, että jätinkirkot liittyivät 
hyljestyksen tuomaan vaurauteen ja monumenttien taivassuuntauksiin 
kaikkialla Pöljän kulttuurin alueella, eivät ainoastaan Pohjanmaalla."

Lisätietoja

Marianna Ridderstad
marianna.ridderstad at pp.inet.fi
puh. 040 535 1570