[Yhdistys-l] Ursan tiedote: ISON-komeetta näkyy hämärätaivaalla aamulla ja iltapäivällä

[Anne Liljeström]

Ursan tiedote 15.11.2013
Heti vapaa julkaistavaksi

Tiedotteen verkkoversiossa lisämateriaalia:
https://www.ursa.fi/index.php?id=5583


ISON-komeetta näkyy hämärätaivaalla aamulla ja iltapäivällä

Pyrstötähti C/2012 S1 (ISON) saattaa olla havaittavissa paljain silmin 
taivaalla marraskuun lopulla. Ellei komeetta hajoa ohittaessaan Auringon 
28.11., se on parhaiten havaittavissa 29.11.-2.12.

Kun ISON löydettiin syksyllä 2012, komeetan ennustettiin näkyvän taivaalla 
mahdollisesti erittäin kirkkaana sen ohitettua Auringon marraskuussa 2013. 
ISONin ennakoitiin näkyvän paljain silmin jopa päivätaivaalla. Komeetan 
kirkastuminen on jäänyt jonkin verran toivottua vaatimattomammaksi, mutta 
se saattaa olla havaittavissa paljain silmin ainakin aamutaivaalla ennen 
lähiohitustaan Auringon kanssa.

Koska ISONin ytimen rakenne on hyvin huonosti tunnettu, sen 
selviämismahdollisuuksia on vaikea arvioida. Komeetta saattaa hajota jo 
ennen Auringon ohitusta tai ohituksen yhteydessä. Vaikka ISON selviäisi 
ohituksesta, sen tulevaa kirkkautta on lähes mahdotonta arvoida. Ursa 
seuraa jatkossa komeetan tilannetta omalla seurantasivulla 
(http://www.ursa.fi/ISON).


ISON näkyy hämärätaivaalla aamulla ja iltapäivällä

Mikäli ISON selviää ohituksestaan Auringon kanssa, se on kirkkaimmillaan 
aamulla 29.11. Komeetta on tällöin edelleen lähellä Aurinkoa, ja on siksi 
nähtävissä vain hämärällä taivaalla. Valoisa taustataivas vaikeuttaa 
komeetan erottamista.

Paras hetki pyrstötähden tarkkailuun on auringonnousua edeltävässä 
hämärässä tai pian auringonlaskun jälkeen, kun Aurinko on horisontin 
takana. ISON laskee iltapäivisin nopeasti horisontin taakse, ja Auringon 
noustua se ei erotu valoisalta taivaalta. Mahdollisuus havaita komeettaa 
on siis rajattu lyhyisiin tuokioihin. Komeetta on taivaalla korkeammalla 
aamuisin kuin iltapäivisin. Kun ISON etääntyy Auringosta, se siirtyy 
pimeämmälle taivaalle. Se on tällöin näkyvissä pidemmän aikaa, mutta 
samalla sen kirkkaus laskee.

Komeetan kirkkaus näyttää jäävän jonkin verran alunperin tehdyistä 
ennusteista, joten paras väline sen havaitsemiseen kuun vaihteessa ovat 
kiikarit. Kaukoputkea ei kannata käyttää, ennen kuin joulukuu on edennyt 
pidemmälle, ja komeetta pyrstöineen mahtuu teleskoopin näkökenttään.

Parhailta havaintopaikoilta on hyvä näkyvyys horisonttiin. Tällaisia 
paikkoja ovat vaikkapa järvien rannat ja kukkuloiden huiput. Aurinko 
nousee kuun vaihteessa kaakosta ja laskee lounaan suuntaan. 
Marras-joulukuu ovat etenkin etelärannikolla keskimäärin hyvin pilvistä 
aikaa, joten sää saattaa häiritä havaintoja.


ISON saapuu kaukaa

ISON on kulkenut aurinkokunnan sisäosiin lähes valovuoden mittaisen 
matkan. Se on kotoisin jäisten kappaleiden muodostamasta Oortin pilvestä, 
joka ympäröi aurinkokuntaa. Oortin pilvestä kotoisin olevia komeettoja 
kutsutaan pitkäperiodisiksi komeetoiksi, ja niiden kiertoaika Auringon 
ympäri voi kestää sadoista miljooniin vuosiin. Osa Oortin pilven 
komeetoista, kuten ISON, vierailee aurinkokunnan sisäosissa vain kerran, 
ja ajautuu lopulta ulos aurinkokunnasta.

Pyrstötähdet eli komeetat ovat jäästä, pölystä ja kivestä muodostuneita 
aurinkokunnan kappaleita. Niiden koko vaihtelee kymmenistä metreistä 
kilometreihin. ISONin ytimen halkaisijaksi on arvioitu 0,4 -- 4 
kilometriä.

Komeetan ajautuessa radallaan lähemmäs Aurinkoa se lämpenee, ja sen jäät 
alkavat kaasuuntua. Tällöin komeetan ytimen ympärille muodostuu kaasusta 
ja pölystä harsomainen kaasukehä, koma.

Auringon säteilypaine ja hiukkasvirta puhaltavat koman aineen 
kaksiosaiseksi pyrstöksi. Pölyn muodostama pyrstö näkyy kuvissa usein 
keltaisena ja kaareutuvana, ja se osoittaa suunnilleen komeetan 
tulosuuntaan. Auringon hiukkassäteilyn ionisoima kaasu muodostaa 
sinertävän plasmapyrstön, joka osoittaa aina poispäin Auringosta. Myös 
ISONilla on havaittu olevan kaksi pyrstöä.

ISON ohittaa Auringon pinnan alle Auringon halkaisijan päästä. Auringon 
hyvin läheltä ohittavia komeettoja kutsutaan auringonhipojiksi. 
Lähitähtemme painovoima laittaa komeetan rakenteen lujille ohituksen 
yhteydessä. Koska ISONin ytimen tarkkaa kokoa ja koostumusta ei tunneta 
tarkasti, sen kohtaloa on erittäin vaikeaa ennustaa.

ISON on viettänyt noin 4,5 miljardia vuotta syväjäässä muodostumisensa 
jälkeen, ja se edustaa kaikkein vanhimpia aurinkokuntamme kappaleita. 
Tästä syystä myös tutkijat seuraavat sen lähiohitusta mielenkiinnolla. 
ISONin ytimen odotetaan höyrystyvän voimakkaasti sen kulkiessa Auringon 
läheltä. Höyrystyneen aineen kemiallinen koostumus voidaan selvittää. 
Tutkijat odottavat oppivansa ISONin avulla lisää komeettojen 
koostumuksesta ja rakenteesta.


Lisätietoja

Anne Liljeström
Ursan tiedottaja
puh. 09 6840 4010
anne.liljestrom at ursa.fi
Tavoitettavissa ma-pe klo 9-16