[yhdistys-l] Ursan lehdistötiedote: Keurusselkä ilmeisesti Suomen suurin meteoriittikraatteri

[Arja Hokkanen]

Ursan lehdistötiedote 22.1.2004
Vapaasti käytettäväksi heti

Uutiseen liittyvää kuvamateriaalia saatavilla verkosta:
http://www.ursa.fi/ursa/tiedotus/2004/tiedote_1-2004.html

---------

KEURUSSELKÄ OSOITTAUTUU TODENNÄKÖISESTI SUOMEN SUURIMMAKSI
METEORIITTIKRAATTERIKSI

Professori Lauri Pesosen mukaan Keurusselän meteoriittikraatteri
todennäköisesti osoittautuu Suomen suurimmaksi meteoriittikraatteriksi.
Professori Martti Lehtisen mukaan tapaus on suunnankääntäjä tuleville
kraatterietsinnöille Suomessa. Dosentti Karri Muinonen pitää tämän
kokoluokan törmäyksiä potentiaalisina globaalin tuhon aiheuttajina.

Suomen todennäköisesti vanhin meteoriittikraatteri on löytynyt Keuruun ja
Mäntän välimaastosta, kertoo perjantaina ilmestyvä Tähdet ja avaruus
-lehti. Kraatterin oletetaan syntyneen yli miljardi vuotta sitten.
Törmäysiskun yläikäraja on 1800 miljoonaa vuotta. "Suomi sijaitsi tuolloin
lähellä päiväntasaajaa ja maailma oli kivinen erämaa", kuvailee
geofysiikan professori Lauri Pesonen Helsingin yliopistosta.

Iskun aiheuttajaksi on arvioitavissa vähintään useiden satojen metrien
läpimittainen asteroidi tai komeetta. Se törmäsi maapalloon nykyisen
Keurusselän tienoilla. Vieraan taivaankappaleen osuma on tapahtunut
kosmisella nopeudella (noin 20-70 kilometriä sekunnissa) aiheuttaen
valtavaa hävitystä tuonaikaisessa maailmassa.

Kohteen löytäjät ovat harrastajageologi Satu Hietala ja tähtitieteen
harrastaja, Ursan jäsen Jarmo Moilanen. Satu Hietala huomasi
maastokäynnillään ensimmäiset pirstekartiot ja lähetti niistä näytteen
Moilaselle. Yhdessä Hietala ja Moilanen kartoittivat esiintymän laajuuden
huomaten että se on läpimitaltaan vähintään 9,5 kilometriä. Alue sijoittuu
Keurusselän itäisen päävesistön ja läntisen, kapeamman, vesistöreitin
välimaastoon. Myös Keurusselän saarilla on jäänteitä ammoisesta asteroidin
tai komeetan osumasta.

Koko maailmasta tunnetaan toistaiseksi vain noin 170 törmäyskraatteria. On
harvinaista, että alan harrastajat pystyvät löytämään ja kartoittamaan
tällaisen kohteen. Meteoriittikraatterit ovat tutkijoille ainutlaatuisia
avaimia maapallon muinaiseen historiaan, jokainen niistä on yksilöllinen
ja kertoo oman aikakautensa
katastrofeista.

Meteoriittikraatterina kohde on yhdestoista Suomesta löydetty. Yksikään
aiempi Suomen kraattereista ei todennäköisesti ole näin kulunut ja vanha:
itse kraatterin muodosta ei ole paljoakaan jäljellä, vaan kyseessä lienee
pitkälti muinaisen kraatterin pohjan tai sen keskuskohoaman jäänne.
Keurusselän alueella on Suomen oloissa ainutlaatuisen paljon niin
kutsuttuja pirstekartioita eli törmäysiskun kartiomaisiksi pinnoiksi
rikkomia kiviä ja kalliomuodostumia. Pirstekartioita on alueella
yltympäriinsä, pitkin rantoja, lukuisissa kalliopaljastumissa, jopa
kirjaimellisesti kivenheiton päässä Keurusselän monista eri kesämökeistä.

PESONEN: TODENNÄKÖISESTI SUOMEN SUURIN

Löydön ovat varmistaneet Hietalan ja Moilasen keräämistä näytteistä
tutkija Teemu Öhman Oulun yliopistosta sekä geologian professori Martti
Lehtinen ja geofysiikan professori Lauri Pesonen, molemmat Helsingin
yliopistosta.

"Nämä ovat Suomen edustavimpia pirstekartioita", arvioi näytteitä Pesonen.
Professori Pesosen mukaan tähän asti löydetty osa Keurusselän kraatterista
edustaa todennäköisesti muinaisen kraatterin keskuskohouman jäännettä.
Mikäli jatkotutkimukset osoittavat tämän todeksi, nousee koko kraatterin
läpimitta yli 20-kilometriseksi ja kyseessä on Suomen suurimman
meteoriittikraatterin jäänne. Tällöin myös törmänneen taivaankappaleen
läpimitta nousee kilometrin kokoluokkaan.

Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksen tutkijan Karri Muinosen mukaan
kyseessä on tällöin huomattava osuma. "Yli yhden kilometrin kokoisilla
kappaleilla alkaa olla mahdollisuuksia aiheuttaa maailmanlaajuisia
katastrofeja. Parin kilometrin kokoiset aiheuttavat sellaisen lähes
varmasti", toteaa dosentti Muinonen. "Sellaisen sattuessa nyt kohdalle
huomattava osa ihmiskunnasta menehtyisi, sillä väliaikaisten
ilmastovaikutusten vuoksi saatettaisiin menettää yhden vuoden viljasato.
Huomattava osa kehitysmaiden asukkaista yksinkertaisesti nääntyisi
nälkään."

TUTKIJOIDEN JOULULAHJA JA SUUNNANKÄÄNTÄJÄ

"Varsinainen joululahja tutkijoille", luonnehtii professori Lehtinen
Keurusselän löytöä. Lehtinen pitää Hietalan ja Moilasen löytöä
suunnankääntäjänä tuleville kraatterietsinnöille Suomessa. "Tämä osoittaa
että pirstekartioiden avulla voi löytää meteoriittikraatterin maastamme.
Jatkossa pirstekartioiden etsintään tulee kiinnittää aivan eri tavalla
huomiota. Se voi osoittautua helpommaksi tavaksi löytää Suomesta uusia
kraattereita kuin pyöreiden maastonmuotojen tutkiminen."

Löytäjät itse kertovat löydön vaiheista ja meteoriittikraatterien
metsästyksestä perjantaina ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä.


Lisätietoja:
Professori Lauri Pesonen. Puh. (09) 191 51017
Professori Martti Lehtinen. Puh. (09) 191 50833
Dosentti Karri Muinonen, Puh. (09) 1912 2941
Satu Hietala. Puh. 040 557 6667.
Jarmo Moilanen. Puh. 040 7756 268.

------------------------
Ursan lehdistötiedotelistalta voi poistua lähettämällä pyynnön osoitteeseen
ursa at ursa.fi






-- 
Ystävällisin terveisin,
Arja Hokkanen
---------------
Arja Hokkanen, suunnittelija
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry
Raatimiehenkatu 3 A 2
00140 Helsinki

puh. (09) 6840 4010
gsm. 040 7500 362
fax. 09-68404040

arja.hokkanen at ursa.fi
http://www.ursa.fi