[kuuplan-l] Kuunpimennys lähestyy

Veikko Makela veikko.makela at ursa.fi
To Marras 6 23:37:33 EET 2003


Ensi viikonloppuna sunnuntaiaamuyöllä on sitten tämän
vuoden ainoa kuunpimennys, täydellinen sellainen.
Vaikka säätila on epävarma, kannattaa havaintoja
tehdä vaikka pienestäkin pilviaukosta tai ohuen
sumupilviverho läpi, jos Kuu suinkin näkyy.

Muistin virkistämiseksi tärkeät luvut:

Puolivarjopiemnnys alkaa  0.15
Ensimmäinen kontakti      1.32  (Kuu alkaa mennä täysvarjoon)
Toinen kontakti           3.06  (Kuu kokonaan täysvarjossa)
Pimennys syvimmillään     3.19
Kolmas kontakti           3.31  (Kuu alkaa poistua täysvarjosta)
Neljäs kontakti           5.05  (Kuu kokonaan pois täysvarjosta)
Puolivarjopimennys loppuu 6.22


Havainto-ohjelmat:

1. Ajoitukset

   1a.  Kontaktien ajanhetket

   1b.  Kraatteriajoitukset
        - havaitaan, kun kohde alkaa peittyä, varjo keskellä kohdetta
          ja varjo on kokonaan peittänyt (ja kääntäen)  -->
          Nämä luviut muistiin + keksiarvo
        - ALPO suosituskohteet:
          1. Grimaldi
          2. Aristarchus
          3. Kepler
          4. Copernicus
          5. Pytheas
          6. Timocharis
          7. Tycho
          8. Plato
          9. Aristoteles
          10. Eudoxus
          11. Manilius
          12. Menelaus
          13. Plinius
          14. Taruntius
          15. Proclus
          16. Gassendi
          17. Birt
          18. Abulfeda E
          19. Nicolai A
          20. Stevinus A
          21. Billy
          22. Campanus
          23. Dionysius
          24. Goclenius
          25. Langrenus



2. Puolivarjo

   - näkyykö?  Missä vaiheessa pimennystä?
   - Kuun väritys puolivarjossa?



3. Kuun väritys pimennyksen edetessä

   - piirroksia säännöllisin väliajoin, jossa värivyöhykkeiden
     sijainti ja värisävyt
   - huomaa erityisesti pimennyksen maksimi, jolloin Kuun alareunan
     pitäisi olla selvästi vaaleampi



4. Kuun kirkkaus pimennyksen edetessä

   - Kuun magnitudi koko pimennyksen aikana, puolivarjovaiheet
     mukaan lukien
   - Havaintoja voi tehdä 5-15 minuutin välein

   - Menetelmiä:
     (a) suora vertaaminen paljain silmin tai kiikarilla
      . paljain silmin "katsotaan kieroon", niin että vertailutähdet
        näyttävät levymäisiltä (voimakkaasti likinäköiset, voivat
        havaita ilman silmälaseja
      . epätarkennetulla kiikarilla

     (b) kuperan peilin menetelmä
      . kupera peili tai muu kupera heijastava pinta kelpaa
      . verrataan heijastunutta Kuun kirkkautta paljain silmin
        suoraan katsottavaan vertailutähteen
      . kalibroidaan kirkkaus vertaamalla täysikuuta (pimentymätöntä)
        yhteen vertailutähteen, kun nämä ovat yhtä kirkkaat, mitataan
        heijastimen ja silmän etäisyys
      . pyritään pimennyksen aikana etsimään se etäisyys, jossa pimen-
        tynyt Kuu on yhtä kirkas käytetyn vertailutähden kanssa
      . laskuesimerkki:

        juuri ennen pimennyksen alkua pinnasta heijastunut Kuu ja
        Jupiter suoraan katsottuna näyttävät yhtäkirkkailta 2,54 m:n
        etäisyydellä heijastimesta:

        Täydenkuun magnitudi  m(Kuu) = -12,7
        Jupiterin kirkkaus    m(Jup) = -2,1
        DeltaM = m(Kuu) - m(Jup) = -12,7 - -2,1 = -10,6
        K = DeltaM + 5 log 254 = -10,6 + 5 x 2,40 = 1,4

        Maksimivaiheessa Kuu näyttää heijastuneena yhtä kirkkaalta
        kuin Jupiter 35 cm:n päästä

        DeltaM2 = K - 5 log 35 = 1,4 - 5 x 1,54 = -6,3
        m(pim Kuu) = m(Kuu) - DeltaM2 = -12,7 - -6,3 = -6,4

        Eli Kuun kirkkaus on -6,4

        Laskut kannattaa tehdä jälkikäteen, kentällä mittaa vain etäisyydet

     (c) käännetyn kiikarin menetelmä
      . katsellaan Kuuta kiikari käännettynä väärin päin ja toisella
        silmällä katsellaan suoraan vertailutähti (siis kiikarin ohi)
      . tavallisimmille kiikareiden suurennuksille on määritelty himmennys-
        kertoimet (F):

        6x  =  4,20 mag
        7x  =  4,54 mag
        8x  =  4,83 mag
        9x  =  5,08 mag
        10x =  5,31 mag
        11x =  5,52 mag
        12x =  5,71 mag
        16x =  6,33 mag

        muille suurennuksille voidaan laskea kaavalla F = 5 log P + 0,31
        jossa P on suurennus
      . Esimerkki

        Pimentynyt Kuu näyttää olevan yhtä kirkas kuin 1,3 magnitudin tähti
        10x -kiikarilla. Kuun kirkkaus on

        M(pim.Kuu) = M(tähti) - F(10x) = 1,3 mag - 5,31 mag = -4,0 mag

      (d) Kahden identtisen kaukoputken menetelmä
       . kaksi samanlaista putkea
       . toinen suunnattu tarkkana Kuuhun ja toinen epätarkkana
vertailutähtiin
         (tähden kuva yhtä suuri kuin Kuun kiekko)
       . tehdään näiden avulla vertailua

       Vertailutähtiä:

       Jupiter    -1,9
       Sirius     -1,4
       Saturnus   -0,5
       Arcturus   -0,1
       Vega        0,0
       Capella     0,1
       Rigel       0,2
       Procyon     0,4
       Aldebaran  ~0,9
       Pollux      1,2
       Deneb       1,3
       Regulus     1,4
       Castor      1,6
       Bellatrix   1,6
       Elnath      1,7  (Beta Tau)
       Mirfak      1,8  (Alfa Per)
       Menkalinan  1,9  (Beta Aur)
       Hamal       2,0  (Alfa Ari)
       Alamak      2,1  (Gamma And)

       Periaatteessa vertailussa pitäisi ottaa huomioon myös ilmakehän
       ekstinktio, varsinkin jos Kuun ja vertailutähden korkeusero on suuri.


5. Danjonin luku

   - kuvaa pimennyksen tummuutta
   - arvioidaan pimennyksen syvimmässä vaiheessa
   - asteikko

     0 - varjo hyvin tumma, Kuu miltei näkymätön
     1 - varjo tumma, väri harmaa tai rusehtava, yksityiskohtia ei juuri
         erotu pinnalta
     2 - varjo tummanpunainen tai ruosteenvärinen, varjon keskellä tumma
         laikku, reuna melko kirkas
     3 - varjo tiilenpunainen, reunavyöhyke kirkas ja kellertävä
     4 - varjo kirkas orannsinpunainen tai kuparinvärinen, reuna-
         vyöhyke hyvin kirkas ja sinertävä

   - puolikkaita arvoja saa käyttää



Tarkempaa tietoa näistä ja muistakin havainto-ohjelmista löytyy sivulta:
http://www.lpl.arizona.edu/~rhill/alpo/eclstuff/observeeclipses.htm



Enemmän tietoa listasta Kuuplan-l