<div>
<blockquote class="gmail_quote" style="PADDING-LEFT: 1ex; MARGIN: 0px 0px 0px 0.8ex; BORDER-LEFT: #ccc 1px solid">&gt; liikkeestä radallaan. Kun tämä kulma on tiedossa, voidaan<br>&gt; se yhdistää tietoon taivaan pohjoisesta ja etelästä, jotka 
<br>&gt; taas on helppo määrittää seuraamalla auringon liikettä<br>&gt; kaukoputken näkökentässä. Tällä tavalla saa esimerkiksi<br>&gt; kaavapiirroksen avulla määritettyä, kummalle pallonpuoliskolle<br>&gt; kukin pilkku kuuluu. Tietoa tuon mainitun auringon ja taivaan 
<br>&gt; pohjois-eteläsuunnan välisen kulman kulloisestakin arvosta voi<br>&gt; löytää erilaisista taulukoista<br><br>Eikös tuo periaatteessa ole sitä, että katsotaan putkella,<br>jossa ei seurantaa ja seuranta on pysäytettynä, mihin suuntaan 
<br>Aurinko ja pilkun liikkuvat näkökentässä tai projisointi-<br>tasolla.&nbsp;&nbsp;Tästä saadaan suorana itä-länsisuunta.<br><br>-VeikkoM-</blockquote>
<div>&nbsp;</div>
<div>&nbsp;Sitäpä juuri. Jos joku harrastaa Auringon valokuvausta, saa saman suunnan vielä tarkemmin selville kaksoisvalotuksella ilman seurantaa. Tuota keinoa käytetään varsinkin pilkkuryhmien tarkkoje koordinaattien määrittämisessä. Aktiivisempaan aikaan saa myös projisoimalla hyvin selvästi esiin auringon kaltevuuden Maan/taivaan akselin suhteen, sillä auringon aktiivisuusvyöt ovat usein voimakkaasti kallellaan saatuun itä-länsisuuntaan verrattuna.
</div>
<div>&nbsp;</div>
<div>&nbsp; -Jyri</div></div>