Kirjaudu tai rekisteröidy

Merkurius kulkee Auringon editse 11.11.

Merkuriuksen kulkureitti Auringon editse. Ylikulku alkaa klo 14.35 ja päättyy Auringon laskiessa, viimeistään klo 16.20 (Ahvenanmaalla). Merkurius ja Aurinko ovat kuvassa todellisessa mittakaavassa toistensa suhteen. Kuva Ursa / Veikko Mäkelä

6.11.2019

Maanantaina 11.11. tapahtuu verraten harvinainen taivaanilmiö, kun Merkurius kulkee radallaan Aurinkon editse. Ylikulku näkyy parhaiten maan eteläosissa, ja sen havaitsemiseen vaaditaan kaukoputki tai kiikarit sekä erityinen aurinkosuodin. Edellisen kerran Merkuriuksen ylikulkua voitiin havaita Suomesta toukokuussa 2016, ja seuraavan kerran tilaisuus toistuu vasta marraskuussa 2032.

Ylikulku alkaa klo 14.35. Aurinko on ylikulun alkaessa jo hyvin matalalla, ja se laskee kesken tapahtuman. Inarissa ja Utsjoella tapahtuma jää kokonaisuudessaan horisontin taakse, sillä Aurinko on ehtinyt jo laskea ylikulun alkaessa. Pisimpään tapahtumaa voi seurata Ahvenanmaalta, jossa Aurinko laskee klo 16.20. Helsingissä Aurinko laskee klo 16.00.

Merkurius kiertää Aurinkoa Maan radan sisäpuolella ja on Venuksen lisäksi aurinkokunnan ainoa planeetta, joka voi radallaan kulkeutua meistä katsottuna Auringon eteen. Ylikulku muistuttaa siis hieman auringonpimennystä, jossa Kuu kulkee Maasta katsottuna Auringon editse.

Merkurius on todelliselta kooltaan hiukan Kuuta suurempi. Sen rata on kuitenkin niin kaukana, että se näkyy Auringon hehkuvaa kiekkoa vasten hyvin pienenä pisteenä. Ilman suurentavia apuvälineitä Merkuriusta ei voi nähdä, ja sen kunnolliseen havaitsemiseen tarvitaankin vähintään 10x50 -kiikarit, mieluummin kaukoputki.

Marraskuu on vuoden pilvisintä aikaa, minkä lisäksi ylikulku tapahtuu lähellä horisonttia, jossa on usein pilviä. Tästä johtuen ylikulun näkyminen on epävarmaa. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa pyrkii järjestämään ylikulun seurantatapahtuman Kaivopuiston tähtitornilla, mutta sen toteutuminen varmistuu vasta lähempänä tapahtumaa sääennusteen tarkentuessa. Tornille on tällöin vapaa pääsy.

Auringon korkeus horisontista ylikulun aikana eri paikkakunnilla

Paikkakunta alussa Aurinko laskee klo
Maarianhamina 16.20
Turku 16.09
Helsinki 16.00
Hämeenlinna 15.57
Lahti 15.53
Vaasa 15.54
Jyväskylä 15.44
Oulu 15.23
Rovaniemi 15.09

Ylikulun näkyminen Suomessa. Aurinko on ylikulun aikaan hyvin matalalla koko maassa, ja Inarilla ja Utsjoella Aurinko on jo laskenut sen alkaessa. Kuva Ursa / Veikko Mäkelä

Säännöllisiä mutta harvinaisia

Merkuriuksen ylikulut tapahtuvat aina lähellä toukokuun 8. ja marraskuun 10. päivää. Näistä toukokuun ylikulut ovat näyttävämpiä, sillä planeetta näyttää silloin viidenneksen suuremmalta kuin marraskuussa. Toukokuussa Aurinko ja Merkurius ovat myös korkeammalla taivaalla, ja taivas on todennäköisemmin selkeä kuin marraskuussa.

Merkuriuksen ylikulkuja nähdään koko maapallolla reilut 10 kertaa vuosisadassa, mutta yksittäisellä paikkakunnalla ylikulku voidaan nähdä harvemmin kuin kerran vuosikymmenessä. Ne ovat siis silti merkittävästi yleisempiä kuin Venuksen ylikulut, joista edellinen nähtiin Suomessa kesäkuussa 2012 ja seuraava vasta 2247.

Ylikulkujen harvinaisuus johtuu samasta syystä kuin jokaisen uudenkuun aikana ei tapahdu auringonpimennystä. Kuten Kuun, myös Merkuriuksen rata on kallellaan Maan ratatasoon nähden, ja tyypillisesti planeetta kulkee meistä katsottuna joko Auringon ylä- tai alapuolelta.

Edellisen kerran Merkurius kulki Auringon editse Suomesta nähtynä toukokuussa 2016. Seuraavat Merkuriuksen ylikulut näkyvät Suomessa vuosina 2032 ja 2039, mutta ne ovat pienempiä marraskuisia ylikulkuja ja näkyvät joko matalalla tai eivät näy kokonaan. Seuraava toukokuinen ylikulku nähdään Suomesta vasta 7.5.2049.

Havaitse ylikulkua turvallisesti

Huom! Normaali ulkona oleileminen on ylikulun aikana yhtä vaaratonta kuin minä tahansa päivänä. Auringosta ei tule sen aikana tavallista enempää haitallista säteilyä. Varotoimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä, ellei erikseen tarkkaile Aurinkoa.

Aina kun Aurinkoa tarkkaillaan, olipa kyseessä sitten auringonpimennys, auringonpilkut tai planeetan ylikulku, päivätähteemme ei missään tapauksessa pidä katsoa suoraan. Aurinko säteilee infrapuna- eli lämpösäteilyä, joka vaurioittaa silmän verkkokalvoa jo muutamassa sekunnissa.

Silmän vaurioitumista ei huomaa heti, sillä sen sisällä ei ole tuntoaistia. Mikäli Aurinkoa on tarkkailtu suojatta pitempään kuin joitakin sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita. Suojaksi eivät käy aurinkolasit, DVD-levyt, noetut lasilevyt tai valotetut filmit.

Mikäli käytössä on kaukoputki tai kiikari, okulaarista tulevan kuvan voi heijastaa levylle. Kaukoputki on tällöin suunnattava muutaman minuutin katselun jälkeen pois Auringosta, sillä kaukoputken osat lämpenevät pian vaarallisen kuumiksi. Okulaariin ei pidä missään tapauksessa katsoa, ellei kaukoputken eteen ole asetettu laadukasta aurinkosuodatinta tai suodatinkalvoa. Halpojen kaukoputkien mukana saattaa tulla okulaariin ruuvattavia suotimia, mutta ne eivät yleensä ole turvallisia. Aurinkosuodin kannattaa kiinnittää kaukoputkeen huolella siten, ettei se vahingossa putoa maahan havaitsemisen aikana. Halpojen kaukoputkien mukana saattaa tulla okulaariin ruuvattavia suotimia, mutta ne eivät ole turvallisia.


Materiaalia tiedotusvälineiden vapaaseen käyttöön

Kuva 1. Ylikulun reitti Auringon editse pdf Kuva © Ursa / Veikko Mäkelä
Kuvan selitys: Ylikulun reitti Auringon editse. Kuvaan on merkitty ylikulun alku- ja loppuhetki sekä hetki jona Merkurius on lähinnä Auringon keskiosaa. Zeniitin eli taivaanlaen suunta on merkitty kuvaan nuolilla. Koska Aurinko näyttää kääntyvän vuorokauden mittaan, zeniitin suunta muuttuu hiukan. Merkurius ja Aurinko ovat kuvassa todellisessa mittakaavassa toistensa suhteen.

Kuva 2. Ylikulun näkyminen Suomessa pdf Kuva © Ursa / Veikko Mäkelä
Kuvan selitys: Ylikulun näkyminen Suomessa. Aurinko on matalalla koko maassa ylikulun aikana ja tapahtuma päättyy Suomessa kesken kaiken Auringon laskemiseen. Tapahtuma näkyy parhaiten Ahvenanmaalla, jossa Aurinko on ylikulun alkaessa 8° korkeudella. Inarissa ja Utsjoella ylikulkua ei voi havaita, sillä Aurinko on siellä koko ylikulun ajan horisontin alapuolella.

Linkkejä

Ohjeita Auringon havaitsemiseen turvallisesti

Auringon kuvan heijastaminen tasolle

Lisätietoja

Anne Liljeström, tiedottaja
puh. 09 6840 4010
sposti anne.liljestrom [ät] ursa.fi

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)