Kirjaudu tai rekisteröidy

Ursa palkitsi uusien taivaanilmiöidet havaitsijat

Vuoden Stella Arcti -voittajat Marko Mikkilä ja Antti Henriksson. Kuva Ursa

23.3.2014

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry on tunnustanut Stella Arcti -palkinnoilla kansainvälisesti merkittäviä tähtiharrastajien tekemiä havaintoja. Säkyläläinen Antti Henriksson sekä Marko Mikkilä Nivalasta löysivät vuonna 2013 ennestään tuntemattomat haloilmiöt. Markku Nissinen, Esko Lyytinen ja Harry Lehto tekivät merkittävän havainnon komeetta 17P/Holmesin pölyvanasta.

Ursan merkittävintä tähtiharrastuksesta myönnettävää tunnustusta, Stella Arcti -palkintoa, on jaettu vuodesta 1988 lähtien. Palkinto myönnetään jopa kansainvälisellä tasolla merkittävistä tähtitieteellisistä havainnoista tai poikkeuksellisen asioituneesta tähtiharrastuksesta. Palkinnot jaettiin Inarissa, tähtitiedettä ja -harrastusta esittelevän yleisötapahtuma Tähtipäivien yhteydessä.

Viidestä palkinnosta kaksi jaettiin haloilmiöiden havaitsemisesta. Halot ovat valoilmiöitä, jotka syntyvät valon taittuessa ja heijastuessa ilmakehän jääkiteissä. Haloilmiöt ovat ulkoasultaan erilaisia renkaita, kaaria ja valoläiskiä. Kun taivaalla näkyy monta erilaista haloa, ilmiötä kutsutaan halonäytelmäksi. Erilaisia halojen päämuotoja tunnetaan tällä hetkellä noin 80 kappaletta.

Vuoden 2014 Stella Arcti -palkinto myönnettiin Antti Henrikssonille ennen täysin tuntemattoman haloilmiön havaitsemisesta. Kokenut luontokuvaaja oli nähnyt haloilmiöitä aiemmin vain ohimennen, muttei ollut kuvannut niitä koskaan. Henriksson oli palaamassa lomamatkalta Lapin tuntureilta ja ajamassa Kittilän ohi, kun taivaalle alkoi muodostua jatkuvasti kirkastuvia haloja. Halot aiheuttivat jääkiteet, joita paikallisten laskettelurinteiden lumettaminen nosti ilmaan. Henriksson pysähtyi valokuvaamaan niitä.

Kotiin palattuaan Henriksson latasi valokuvansa näkyviin Ursan havaintopalvelu Taivaanvahtiin. Haloasiantuntijat ryhtyivät analysoimaan kuvia, ja pian niistä paljastui kokonaan uusi halomuoto. Sittemmin pilarin zeniitinympäristön kaareksi nimetty halo tunnetaan löytäjänsä mukaan myös Henrikssonin kaarena. Henrikssonin löytämää halomuotoa ei tunnettu aiemmin edes teoreettisesti.

"Oli aivan mieletön tunne, kun asiantuntijat alkoivat puhua Taivaanvahdissa kokonaan uudesta halosta", Henriksson muistelee. "On mahtavaa saada tämä tunnustus juuri Inarissa. Olin käynyt täällä juuri edellisenä päivänä kun kuvasin Kittilän halot", hän kiitteli palkintopuheessaan.

Kokenut haloharrastaja Marko Mikkilä sai ikuistettua Nivalassa samoin täysin uuden haloilmiön heinäkuussa 2013. Mikkilä on palkittu jo aiemmin Stella Arcti -palkinnolla uuden haloilmiön löytämisestä. Hänet palkittiin siksi nyt Stella Arcti -kunniamaininnalla.

"Kuvaamani halonäytelmä näytti aivan tuikitavalliselta vielä valokuvatessa", Mikkilä kertoo. "Vasta kun tarkastelin kuvia tietokoneelta, huomasin niissä oudon piirteen. Luulin sitä ensin linssiheijastumaksi", hän nauraa.

Outo piirre paljastui uudeksi haloksi, joka tunnetaan nyt 32 asteen kaarena. "Kyllä tämä tuli aivan puskasta", Mikkilä toteaa. "Tämä osoittaa, että uuden halon voi löytää aivan kuka vain, missä tahansa ja milloin tahansa. On vain oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan."

Inarissa palkittiin poissaolevina myös Markku Nissinen (Kuvansi), Esko Lyytinen (Helsinki) sekä Harry Lehto (Kaarina) havainnoista, joita he tekivät komeetta 17P/Holmesin räjähdysmäisen purkauksen jälkeensä jättämästä pölyvanasta. Havainnoista löytyi aiemmin havaitsematon ilmiö, joka saa komeetasta irronneet kappaleet kerääntymään räjähdyspisteestä katsottuna vastakkaiselle puolelle aurinkoa. Tämä tunnetaan konvergenssi-ilmiönä. Aiemmin palkitut Nissinen ja Lyytinen sekä ammattitähtitieteilijä Harry Lehto saivat havainnostaan Stella Arcti -kunniamaininnan.

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Stella Arcti -palkitut tähtiharrastajat Marko Mikkilä (vasemmalla) ja Antti Henriksson. (Kuva Ursa) jpg

Kuva 2: Stella Arcti -palkinnon voittaja Antti Henriksson. (Kuva Ursa) jpg

Kuva 3: Stella Arcti -kunniamaininnan saaja Marko Mikkilä. (Kuva Ursa) jpg

Kuva 4: Antti Henrikssonin kuvaama halonäytelmä, josta löytyi myös uusi halomuoto. (Kuva Antti Henriksson)  jpg
Kuvan selitys: Antti Henrikssonin Kiteellä 18.10.2013 kuvaama halonäytelmä Kuun ympärillä. Uutta halomuotoa, pilarin zeniitinympäristön kaarta, ei voi nähdä kuvassa sen himmeyden vuoksi.

Kuva 5: Antti Henrikssonin kuvaama halonäytelmä. Haloasiantuntijoiden Marko Riikosen ja Nicolas Lefaudeuxin käsittelemä versio, jossa uusi halo saatiin näkyviin. (Kuva Antti Henriksson, Marko Riikonen ja Nicolas Lefaudeux)  png | jpg (uusi halo  merkitty)
Kuvan selitys: Henrikssonin löytämä himmeä uusi halomuoto saatiin alkuperäisestä kuvasta esiin kuvankäsittelyn avulla. Uusi halo, pilarin zeniitinympäristön kaari, näkyy kuvan yläreunan kirkkaan, ylösaukeavan kaaren (zeniitinympäristön kaaren) alalaidassa keskellä himmeänä, laveana osana.

Kuva 6: Marko Mikkilän kuvaama halonäytelmä, josta löytyi myös uusi halomuoto. (Kuva Marko Mikkilä) jpg
Kuvan selitys: Marko Mikkilän Nivalassa 8.7.2013 kuvaama halonäytelmä Auringon ympärillä.

Kuva 7: Marko Mikkilän kuvaama halonäytelmä, josta löytyi myös uusi halomuoto. (Kuva Marko Mikkilä)  jpg | jpg (uusi halo merkitty)
Kuvan selitys: Marko Mikkilän Nivalassa 8.7.2013 kuvaama halonäytelmä Auringon ympärillä kuvankäsittelyn jälkeen, jolloin himmeä 32 asteen kaari saatiin näkyviin.


Antti Henrikssonin alkuperäinen havainto Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdissa

Marko Mikkilän alkuperäinen havainto Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdissa

Lisätietoja (ma 24.3. alkaen)

Antti Henriksson
puh 050 304 3867
email henriksson.antti .at. gmail.com


Marko Mikkilä
email miggimake .at. gmail.com

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)