Kirjaudu tai rekisteröidy

Kevään 2015 esitelmät

Esitelmät pidetään Helsingin Kruununhaassa Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) alakerran suuressa salissa 104. Esitykset alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Kaikki Ursan esitelmät ovat maksuttomia, ja niihin on vapaa pääsy myös Ursaan kuulumattomilla henkilöillä. Esitelmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Esitelmien järjestämistä tukee Opintotoiminnan keskusliiton OK-opintokeskus.

10.3. Tähtien synty

Kotigalaksimme Linnunrata koostuu pimeän aineen lisäksi tähtien elämän ja kuoleman kiertokulun eri vaiheista. Täysikasvuisten tähtien lisäksi Linnunradassa on vastasyntyneitä tähtiä sekä elämänsä ehtoopuolella sinnitteleviä punaisia jättiläisiä ja tähtijäänteitä, kuten neutronitähtiä, valkoisia kääpiöitä ja mustia aukkoja -- sekä kaasua ja pölyä, uusien tähtien syntymateriaalia.

Tähtien syntypaikat ovat yksi kuvauksellisimmista tähtivalokuvien aiheista. Niiden hehkuvat onkalot, tummat pilarit ja kaasusuihkut ovat vaikuttavan näköisiä, mutta mikä ne aiheuttaa? Miksi ne ovat juuri sen näköisiä kuin ovat? Mitä niissä todella tapahtuu?

Puhujana tähtitieteilijä, dosentti Mika Juvela Helsingin yliopistosta.

24.3. Planckin viimeinen sana

Euroopan avaruusjärjestön ESAn Planck-avaruusteleskooppi on mitannut alkuräjähdyksen jälkihehkun, niin sanotun kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn ominaisuuksia ennen näkemättömän tarkasti. Tämä universumin vanhin valo vastaa sellaisiin kysymyksiin kuten kuinka vanha maailmankaikkeus on, kuinka paljon siellä on ainetta ja energiaa sekä miten se kaareutuu. Planckin ensimmäiset kosmologiset tulokset julkistettiin keväällä2013, mutta lopullisia tuloksia saatiin odotella helmikuuhun 2015.

Mikä on Planckin viimeinen sana maailmankaikkeudesta? Löysikö se vahvistuksen merkeille kosmisen inflaation aikaisista gravitaatioaalloista, joita BICEP2-koe ennätti hehkuttaa havainneensa? Heikensikö vai vahvistiko se niin kutsuttua kosmologian standardimallia?

Puhujana teoreettinen fyysikko, Planck-tutkija Anna-Stiina Suur-Uski Helsingin yliopistosta.

Ursan sääntömääräinen kevätkokous pidetään esitelmän jälkeen samassa salissa.

7.4. Mitä tiedämme Venuksesta?

Euroopan avaruusjärjestön ESAn luotain Venus Express syöksyi suunnitellusti Venuksen kaasukehään joulukuussa, tutkittuaan planeettaa ensin yli yhdeksän vuoden ajan, suunnitellun kahden vuoden sijaan.

Luotaimen tarkoituksena oli tutkia muun muassa, miksi Venuksen kaasukehä pyörii planeetan ympäri hurjaa vauhtia, onko planeetan pinnalla ollut joskus vettä, ja onko siellä edelleen tektonista tai tulivuoritoimintaa. Miksi Venuksesta kehittyi niin erilainen paikka kuin Maasta, vaikka planeetat ovat liki saman kokoisia ja lähes samalla etäisyydellä Auringosta?

Puhujana kaasukehätutkija Riku Järvinen Ilmatieteen laitokselta.

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)