Kirjaudu tai rekisteröidy

Kevään 2013 esitelmät

Kuva F. Espenak / Nasa / GFSC

Kevään 2013 esitelmäkauden avaa 19.3. kevätkokousta edeltävä esitys galaksien kehityksestä.

Tämän jälkeen alkava tiivis esitelmäsarja pureutuu maapallon mullistuksiin. Onko seuraava supermanner jo muodostumassa? Elämmekö jääkaudella? Entä mitä tapahtuu, kun Maan magneettikenttä kääntyy ympäri?

Esitelmät pidetään Helsingin Kruununhaassa Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6). Esitykset alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Kaikki Ursan esitelmät ovat maksuttomia. Esitelmien järjestämistä tukee Opintotoiminnan keskusliiton OK-opintokeskus.

19.3. Galaksien synty ja kehitys

Alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeudessa oli vain pimeää ainetta ja kaasua. Ensimmäiset tähdet ja galaksit muodostuivat noin 200-300 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Millaisia ensimmäiset galaksit olivat ja miten ne muodostuivat? Entä miten niistä muodostui moderneja spiraaligalakseja ja jättimäisiä elliptisiä galakseja? Esitelmässä esitetään nykytietämyksemme galaksien synnystä ja kehityksestä maailmankaikkeuden alkuhetkistä nykypäivään käyttäen hyväksi uusimpia havaintotuloksia ja moderneja tietokonesimulaatioita.

Puhujana apulaisprofessori, tähtitieteilijä Peter Johansson.

26.3. Mantereet ja supermantereet

Maapallon kasvot ovat muuttuneet vuosimiljardien saatossa, kun mannerlaatat ovat liikkuneet planeettamme pinnalla muodostaen ajoittain valtavia supermantereita. Mikä saa laatat liikkumaan? Miten muinaisia mannerten liikkeitä ja supermantereiden muodostumisia voidaan jäljittää? Entä millainen on seuraava supermanner?

Puhujana kiinteän maan geofysiikan professori Lauri J. Pesonen.

2.4. : Jääkausien syyt, syklisyys ja tulevaisuus

Maapallolla on ollut useita suuria jääkausia. Nykyinen jääkausi alkoi pohjoisella pallonpuoliskolla viimeistään vajaat kolme miljoonaa vuotta sitten Grönlannin mannerjäätikön kasvaessa. Jääkauden aikana voidaan erottaa kylmien glasiaaliaikojen ja lämpimämpien interglasiaaliaikojen syklinen vaihtelu. Syklin syynä ovat maapallon kiertoradan muutoksiin liittyvät astronomiset tekijät, joiden vaikutuksen maapallon ilmastoon ensimmäisenä selvitti serbialainen geofyysikko Milutin Milankovitch. Milankovitchin  kehittämän astronomisen ilmastonvaihteluteorian perusteella voidaan laskea, koska maapallo seuraavan kerran siirtyy kylmään glasiaalivaiheeseen, jolloin pohjoisen pallonpuoliskon mannerjäätiköt alkavat jälleen kasvaa. Nykyisin ihminen kuitenkin muuttaa dramaattisesti ilmakehän koostumusta, joten tulevaisuuden jäätiköitymistä ei voi ennustaa pelkästään astronomisen ilmastonvaihteluteorian avulla.

Puhujana kvartäärigeologian professori Heikki Seppä.

9.4. Maan magneettikentän ihmeellisyyksiä: napaisuuskäännökset

Maan magneettikentän napaisuuskäännös on harvakseltaan tapahtuva ilmiö, joka sattui viimeksi noin 750 000 vuotta sitten. Nykymagneettikentässä on ominaisuuksia, jotka saattavat olla merkkinä alkavasta napaisuudenvaihtoprosessista. Napaisuuden muutos kestää tyypillisesti tuhansia vuosia. Elämälle maapallolla napaisuuskäännöksistä ei ole haittaa -- niitä on tapahtunut tuhansia kertoja pitkien geologisten kausien aikana maapallon menneisyydessä ilman tunnettuja haittavaikutuksia. Käännöstapahtuman kestäessä maapallon magneettikenttä heikkenee olennaisesti ja sen kenttäviivojen geometria poikkeaa merkittävästi nykyisestä rakenteesta.

Puhujana geofysiikan dosentti Heikki Nevanlinna (yhteydenotot aiheesta tervetulleita osoitteeseen heikki.nevanlinna[ät]gmail.com)

» Esitelmä pdf-muodossa

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)