17.12.1999 Ursa

Ursan lehdistötiedote 17.12.1999

VAPAASTI TIEDOTUSVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖN

Planeetat loistavat joulun taivaalla

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan puhelimet ovat viime aikoina soineet vilkkaasti. Talvisella taivaalla näkyy nyt useita kirkkaita planeettoja. "Jupiter on kirkkain ja Saturnus on siitä vasempaan, vähän himmeämpi", kertoo toimistopäällikkö Sakari Lehtinen Ursasta. "Mutta Venus on selvästi kysytyin. Venus on aamutaivaan joulutähti ja loistaa kirkkaana kaakkoistaivaalla." Lehtisen mukaan yleisö ihmettelee Venusta aina sen näkyessä ilta- tai aamutaivaalla. "Tammikuu on vielä sesonkia, helmikuun alkupäivinä se on matalalla", arvioi Lehtinen.

Yksityiskohdat erottuvat kaukoputkella

Planeetat näkyvät taivaalla myös paljain silmin, mutta jo pienellä kaukoputkella tai kiikarilla voi erottaa yksityiskohtia. Jättiläisplaneetta Jupiterin neljä suurinta kuuta, Galilein kuut, näkyvät tavallisella kiikarilla pieninä valopisteinä planeetan sivuilla. Kaukoputkella tulevat näkyviin myös Jupiterin tummat pilvivyöt ja rengasplaneetta Saturnuksen renkaat. Lehtinen on katsellut molempia planeettoja myös itse: "Ne ovat näkyneet tänä syksynä erittäin hyvin. Ne ovat kaksi parasta planeettaa kaukoputkikohteina."

Paljain silmin Jupiter on helppo löytää. Se on Kuun jälkeen iltataivaan kirkkain kohde. Jupiter on joulukuun puolivälissä etelässä noin kello 20 ja laskee läntiseen horisonttiin aamuyöllä kello kolmen jälkeen. Rengasplaneetta Saturnus on Oinaan tähdistössä Jupiterin vasemmalla puolella. Molemmat planeetat loistavat iltataivaalla aina huhtikuuhun asti. Venuksen voi erottaa aamutaivaalta auringonnousun jälkeenkin vielä tammikuun loppuun saakka.

Joulun ajan tähdenlentoja

Jos jouluyö on selkeä ja taivaalla näkyy tähdenlento, voi se kuulua ursidien tähdenlentoparveen. Parven meteoreja voi nähdä 17.-26.12., mutta parven maksimi on aatonaattoa edeltävänä yönä. Tällöin taivaalla kiitää muutamia tähdenlentoja tunnissa. Kaikki parven tähdenlennot näyttävät tulevan taivaalla yhdestä säteilypisteestä, joka sijaitsee Pienen Karhun tähtikuviossa pohjoisella taivaalla. "Ursidit eivät ole erityisen aktiivinen parvi, mutta ne ovat hyvä syy katsella jouluyönä taivaalle", toteaa yhdistyksen sihteeri Ville Hinkkanen. "Koskaan ei voi varmuudella tietää, paljonko tähdenlentoja on tulossa. Vuonna 1994 ursidit yllättivät ja olivat tavallista aktiivisempia."

_____________________________________________________________________________
Lisätietoja: toimistopäällikkö Sakari Lehtinen, Ursa (09) 6840 4030, 050 521 1543, yhdistyksen sihteeri Ville Hinkkanen, Ursa (09) 6840 4010, 040 520 0979.

Miksi yötaivas on pimeä?

Yön pimeys
- maailmankaikkeuden arvoitus

Edward Harrison
Suomentanut Hannu Karttunen

ISBN 952-5329-00-3
Sid., 336 s. Hinta 195 mk

Ursan uutuuskirja kertoo maailmankaikkeuden arvoituksesta, joka on vaivannut tutkijoita viime aikoihin asti:

Yötaivas on pimeä. Tämän voi jokainen paljain silmin havaita, mutta taivaan mustuus on tähtitieteilijöille kuitenkin ollut ongelma. Mikäli maailmankaikkeus on ääretön ja täynnä tähtiä, yötaivaan pitäisi loistaa kauttaaltaan kirkkaana. Miksi yö on kuitenkin musta?

Edward Harrison tutkii Yön pimeydessä maailmankaikkeuden arvoituksen johtolankoja - ja esittää elegantin ratkaisunsa ongelmaan. Ratkaisu on yllättävän yksinkertainen ja maallikonkin ymmärrettävissä ilman syvällistä matematiikkaa. Yön pimeys on kosmologiaa, jossa avainasemassa ovat tiede ja ajattelu.

Edward Harrison on tunnettu kosmologi, mm. kosmologian oppikirjan Cosmology -kirjoittaja. Harrison on toiminut University of Massachusettsin tähtitieteen ja fysiikan professorina. Suomentaja Hannu Karttunen on vuoden 1998 Tieto-Finlandia-voittaja.

_________________________________________________

Kustantaja:		Ursa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry)
Yhteyshenkilö:   	Markku Sarimaa
Osoite:		        Raatimiehenkatu 3 A 2, 00140 Helsinki
Puhelin:		(09) 684 0400
Faksi:   		(09) 6840 4040
Sähköposti:		markku.sarimaa@ursa.fi

Ursan lehdistötiedotteet

[Etusivu] [Apua][Hakemisto][Uutta]