10.11.1999 Ursa

Ursan lehdistötiedote 8.11.1999

VAPAASTI TIEDOTUSVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖN

Maapallo osuu leonidivirtaan 18. marraskuuta

Marraskuun 18. päivän aamuyölle kannattaa toivoa tähtikirkasta ilmaa. Maapallo lävistää tuolloin leonidien meteoriparven radan ja taivaalla nähdään poikkeuksellisen paljon tähdenlentoja eli meteoreja. Tähtitieteilijät pitävät myös mahdollisena, että yöllinen ilotulitus äityy hetkellisesti tähdenlento- eli meteorimyrskyksi. Meteorimyrskyt ovat erittäin harvinaisia ja vaikuttavia luonnonilmiöitä.

Pilvet todennäköisesti peittävät näkymän useimmilla paikkakunnilla

Koitti leonidien kaikkein upein maksimi tänä vuonna tai ei, harvinainen luonnonilmiö peittyy todennäköisesti useimmilla Suomen paikkakunnilla pilvien taakse. "Suomessa on marraskuussa aika pilviset ajat", vahvistaa ilmastotutkija Reijo Solantie Ilmatieteen laitokselta. "Ihan nyrkkituntumalta voisi sanoa että todennäköisyys että tähtitaivas näkyy on noin 10-20 prosenttia."

"Edes pienen meteorimyrskyn havaitseminen on onnenpotku, jota ei kaikille aktiivisillekaan harrastajille suoda kertaakaan koko elämän aikana", hehkuttaa tutkija Kauko Kauhanen Tähdet ja avaruus -lehden tuoreimmassa numerossa (6/99). "Uuden menetelmän avulla tähdenlentomyrskyjen huipentumisia saatetaan kyetä arvioimaan jopa viiden minuutin tarkkuudella. Mikäli tutkijat David Asher ja Robert McNaught ovat oikeassa, ensi marraskuisen tähtisateen maksimi koittaa 18. marraskuuta, kello 04.08 aamuyöllä Suomen aikaa."

Asher ja McNaught ovat tietokonemalleillaan päätyneet siihen, että vuonna 1999 maapallo kokee vain poikkeuksellisen komean tähdenlentosateen, ei aivan myrskyluokan aktiivisuutta. "Heidän ennusteensa mukaan vuonna 1999 meteorien lukumäärä voi kohota aamuyöllä 18. marraskuuta noin 20 kappaleeseen minuutissa eli 1200 tähdenlentoon tunnissa", kertoo Kauhanen. Asher ja McNaught arvioivat myös että kymmenien tuhansien tähdenlentojen päämyrsky iskeytyy maapalloon vasta vuonna 2001 tai 2002.

Huomattava osa muista meteoritutkijoista arvioi kuitenkin leonidien tämänkertaisen 33 vuoden jakson meteorimyrskyn osuvan nimenomaan vuodelle 1999. Myös NASA varautuu mittavaan leoniditulitukseen tänä vuonna. Yksikään sukkula ei lennä avaruuteen ennen kuin maapallo on läpäissyt leonidivirran. Avaruusjärjestöissä pelätään, että muutama yksittäinen satelliitti saattaa vaurioitua käyttökelvottomaksi noin 70 kilometriä sekunnissa kiitävien, hiekanjyvästen kokoisten leonidihiukkasten osumista.

Tähtiharrastajien toiveuni

"Viimeisten 200 vuoden aikana suuria meteorimyrskyjä on esiintynyt vain viisi kertaa", korostaa päätoimittaja Marko Pekkola Ursasta. "Viimeksi ilmiö koettiin vuonna 1966, jolloin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Tyynellä valtamerellä nähtiin kuinka taivas kirjaimellisesti täyttyi tuhansista tähdenlennoista. Esimerkiksi Kaliforniassa meteoreja paloi taivaalla noin 110 000 tunnissa."

Sadat tuhannet tähtitieteestä kiinnostuneet odottavatkin kautta maailman innokkaasti marraskuun 18. päivän aamuyötä. Tuolloin maapallo murtautunee joka tapauksessa suhteellisen tiheän leonidivirran osan lävitse. Ilmiön odotetaan tällä kertaa osuvan Euroopan ja Pohjois-Afrikan pituuspiireille. Jos ennuste pitää paikkansa, saatetaan näin ollen Suomessakin nähdä poikkeuksellisen komea tähdenlentonäytelmä tai jopa täysverinen tähdenlentomyrsky aamuyöllä 18. marraskuuta mikäli taivas on kirkas.

__________________________________________________________________________
Lisätietoja: Kauko Kauhanen, (08) 554 6123, Marko Pekkola, Ursa (09) 6840 4050, 050 368 7468.

Meteoriennusteiden epävarmuustekijät

"Meteorivirran tiheimmän osan sijainti avaruudessa saattaa poiketa paljonkin ennustetusta. Tämän vuoksi ilmiön terävin kärki eli mahdollinen myrskytason aktiivisuus voi helposti siirtyä joko Aasian tai Yhdysvaltojen pituuspiireille", varoittaa Pekkola. Jos Suomessa on selkeää, kannattaa harvinaista luonnonilmiötä tarkata taivaalta jo keskiyön jälkeen. "Ilmiön aktiivisuuden hyppäys myrskytasolle saattaa tapahtua milloin tahansa aamuyöllä 10-20 minuutissa ja itse hurjimman tähtitulituksen kesto voi olla vain puolesta tunnista tuntiin." Tutkijoiden mukaan selvästi todennäköisintä on kuitenkin, että maksimi ajoittuu aamuyölle klo 3 ja 6.30 väliselle ajalle.

Tähdenlentoparvien maksimien ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa ja ennustuksissa on usein huomattavia epätarkkuuksia. "Parven kannalta ajateltuna maapallo on mitätön läiskä avaruudessa ja tiheäkin meteorinauha voi mennä kohteliaasti ohi vilauttamatta häntäänsäkään", kuvailee Kauko Kauhanen.

Maasta käsin on mahdotonta seurata hiekanjyväsen kokoisten leonidipartikkelien kulkua avaruudessa. "Esimerkiksi vuosina 1899 ja 1933 leonidimyrsky ei saapunut lainkaan. Jälkikäteen tutkijat löysivät kuitenkin syyn näihin pettymyksiin. Jättiläisplaneetat Saturnus ja Jupiter olivat painovoimallaan siirtäneet parven rataa avaruudessa siten, että odotettuina päivinä maapallo vilahti niukasti parven ydinalueen ohitse", valottaa Pekkola.

Meteorimyrskyä odotettiin ensimmäisen kerran jo viime vuonna

"Ilmiön ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana eli viime vuonna maapallo ei vielä osunut leonidivirran ydinalueisiin", muistuttaa Pekkola. "Jo vuonna 1998 koettiin kuitenkin yksittäisten tulipallojen eli poikkeuksellisen kirkkaiden tähdenlentojen pommitus. Harvakseltaan tippuneiden tulipallojen sade näkyi komeasti muun muassa Atlantin valtameren, Euroopan ja läntisen Aasian kohdalla."

Suomessa tulipalloja nähtiin runsaasti aamuyöllä 17. marraskuuta 1998 niillä harvoilla paikkakunnilla, joilla oli osittain selkeää. Laimeimmatkin leonidiennusteet lupaavat tälle vuodelle kolme kertaa enemmän tähdenlentojen osumia maapalloon kuin viime vuonna.

Mikäli Suomi on jälleen leonidiyönä suurimmaksi osaksi pilvien peittämä, saattavat ainoastaan kaikkein kirkkaimpien tulipallojen loppuräjähdykset kajastaa ajoittaisina valonvälähdyksinä pilvipeitteen läpi. Innokkaimmille katselijoille Solantie suosittaakin marraskuussa matkustamista Välimeren suuntaan, eritoten Pohjois-Afrikkaan. Esimerkiksi Tunisiaan, Egyptiin ja Pyreneiden huipuille onkin matkustamassa myös suomalaisharrastajia.

__________________________________________________________________________
Lisätietoja: Kauko Kauhanen, (08) 554 6123, Marko Pekkola, Ursa (09) 6840 4050, 050 368 7468.

Ursan leonidisivu

Ursan lehdistötiedotteet

[Etusivu] [Apua][Hakemisto][Uutta]