28.6.1999 Webmaster

Yliopiston almanakkatoimiston ja Ursan lehdistötiedote 3/99

VIESTIMEIN VAPAASEEN KÄYTTÖÖN

Keski-Eurooppa odottaa elokuun 11. päivää
Vuosituhannen viimeinen auringonpimennys

Elokuun 11. päivänä pyyhkäisee kuun varjo tiheään asutun Keski-Euroopan halki Englannista Turkkiin. Täydellisen pimennyksen näkee nyt ehkä useampi ihminen kuin mitään aikaisempaa pimennystä.

Täydellinen auringonpimennys on mahtava luonnonnäytelmä. Kuu sattuu radallaan auringon eteen, jolloin maanpinnalle laskeutuu pariksi minuutiksi yön pimeys.

Viimeksi täydellinen auringonpimennys tapahtui Euroopassa kesällä 1990, jolloin pimennysvyöhyke alkoi Suomesta ja jatkui itään päin. "Vaikka pimennys jäi meillä suurimmaksi osaksi pilvien taakse, silti pimeyden tullessa tunsi, miten valtavat voimat olivat liikkeellä. Pimeys laskeutui niin äkkiä ja sitten taas häipyi, kuin jättiläisen käden vetämänä", muistelee tuntojaan Suomen tuonaikainen herra Pimennys, Markus Hotakainen.

Täyteen buukattu

Tämänvuotinen pimennys sattuu parhaaseen loma-aikaan, elokuun 11. päivänä. Täydellisyysvyöhyke kulkee Etelä-Englannista Pohjois-Ranskan, Etelä-Saksan, Itävallan, Unkarin ja Romanian kautta Turkkiin ja jatkuu eteenpäin kohti Intiaa.

Euroopan majoitustilat pimennysvyöhykkeellä ovat jo kuukausia olleet täyteen buukattuja, kun tähtiharrastajat ja muut kiinnostuneet ryntäävät katsomaan harvinaista näytelmää. Leirintäalueidenkin odotetaan olevan tupaten täynnä kansaa.

Euroopan sää ei anna suuria takeita pimennyksen näkymisestä. Jos taivas on pilvessä, pimeyden kyllä huomaa, mutta muut pimennyksen upeat yksityiskohdat jäävät näkemättä. Näitä ovat "timanttisormusilmiö", kun auringon viimeiset säteet loistavat kuun pinnan rotkoista, tai auringon säteilykruunu, korona, jonka voi maanpinnalta nähdä vain täydellisen pimennyksen hetkellä.

Selkeän sään todennäköisyys on Englannissa vain parikymmentä prosenttia ja Ranskassa ja Saksassa vajaat 50 %. Tilanne paranee itää kohti, sillä Unkarissa ja Romaniassa pimennyksen näkymiseen on jo 60-65 prosentin mahdollisuus. Sää on vielä aurinkoisempaa Aasian puolella, mutta levottomat olot vähentävät turistien matkaintoa.

Unkari houkuttaa suomalaisia

Suomalaiset ovat valinneet kohteekseen Itä-Euroopan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa järjestää pimennysretken, jolle on jo ilmoittautunut lähes 50 henkeä. "Suuntaamme Unkariin Balaton-järven lähelle ja asumme hotellissa", kertoo Panu Ahjos Ursasta. Seurueella on käytössään bussi, jonka avulla voidaan etsiä viime hetkellä selkeää säätä.

Myös Markus Hotakainen on lähdössä Unkariin. "Vuodeksi 1990 tein pari vuotta työtä suomalaisten pimennystapahtumien järjestämisessä. Nyt aion nauttia pimennyksestä aivan yksityishenkilönä", myhäilee Hotakainen.

Jyväskylän Siriuksen tähtiharrastajaryhmä taas suuntaa Bulgariaan. Tähtiharrastajat vievät mukanaan kaukoputkia ja kameroita ja aikovat ottaa kaiken irti harvinaisesta tapahtumasta.

Täydellinen pimennys kestää Unkarissa ja Bulgariassa hieman yli kaksi minuuttia.

Suomessa osittainen pimennys

Jos ei halua matkustaa Keski-Eurooppaan, voi Suomessakin katsella samaa pimennystä, joskin vain osittaisena. Meillä kuu peittää auringon läpimitasta noin kaksi kolmasosaa, Etelä-Suomessa hieman enemmän, Pohjois-Suomessa vähemmän.

"Viimeksi yhtä syvä auringonpimennnys nähtiin meillä syksyllä 1996", todetaan Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta. Seuraavaa yhtä näyttävää osittaista auringonpimennystä saadaan odottaa vuoteen 2003 saakka.

Osittainen pimennys alkaa Suomessa elokuun 11. päivänä klo 12.40:n maissa. Pimennys on syvimmillään noin klo 13.50 ja päättyy tuntia myöhemmin.

Selkeän sään todennäköisyys on Etelä-Suomessa noin 35 %, Keski-Suomessa 30 % ja Pohjois-Suomessa vain runsaat 20 %, kerrotaan Ilmatieteen laitoksesta.

Kunnon suodatin avuksi

Auringonpimennystä niin meillä kuin Keski-Euroopassa voi katsoa turvallisimmin, kun heijastaa auringon kuvan kiikarin tai kaukoputken läpi valkoiselle paperille. Paljain silmin katsottaessa voi suodattimena käyttää hitsaajanlasia numero 14 tai 15, jonka voi ostaa rautakaupasta, tai kaksin- tai kolminkertaista valotettua ja kehitettyä mustavalkofilmiä.

Ilman apuvälineitä aurinkoa ei pidä katsoa, koska silmä voi vahingoittua. Turvallisia eivät ole myöskään värifilmi, pullonpohja, cd-levy tai noettu lasi, koska ne päästävät lävitseen liikaa infrapunasäteilyä.

______________
Lisätietoja:
Panu Ahjos, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, puh. 040 594 0489, panu.ahjos@ursa.fi
Heikki Oja, Yliopiston almanakkatoimisto, puh. (09) 19122942, heikki.oja@helsinki.fi

Tarkempia pilvisyysennusteita voi kysyä Ilmatieteen laitoksen sääpalvelunumerosta 0600-1-0600 (14,90 mk/min + ppm)

[Etusivu]  [Apua] [Hakemisto] [Uutta]