24.6.1998 Seppo Linnaluoto

Ursan lehdistötiedote 4/98

Vapaasti tiedotusvälineitten käyttöön 23.6.1998

Onko mustia aukkoja?

Monia tieteestä kiinnostuneita ja muitakin ihmisiä kiinnostavat aineellisen olevaisuuden perimmäiset kysymykset. Näihin on kuulunut parin-kolmenkymmenen vuoden ajan kysymys mustien aukkojen olemassaolosta.

Itse mustien aukkojen idea on jo parin vuosisadan takaa. Uusin Tähdet ja avaruus -lehti kertoo, että John Mitchell päätteli jo v. 1783, ettei tarpeeksi massiiviselta pallolta edes valo pääse pakenemaan. Itse asiaan päästiin Albert Einsteinin luotua vuonna 1916 yleisen suhteellisuusteorian ja Karl Schwarzildin löydettyä samana vuonna mustien aukkojen "tapahtumahorisontin". Mustat aukot jäivät kuitenkin vuosikymmeniksi teoreettisiksi kummajaisiksi, joiden olemassaoloon ei juuri kukaan uskonut. Periaatteessahan mustia aukkoja ei edes pysty havaitsemaan, sillä ne eivät säteile.

Mustat aukot putkahtivat reaalimaailmaan 1960-luvulla tehtyjen havaintojen myötä. 1967 löydettiin pulsarit, jotka tulkittiin pyöriviksi neutronitähdiksi. Niissä kokonainen tähden jäännös on puristuneena muutaman kilometrin kokoiseksi palloksi, jonka tiheys on suunnilleen miljardi tonnia kuutiosentissä.

Jo vuonna 1963 oli löydetty kvasaarit, jotka olivat pitkään täydellinen arvoitus tähtitieteilijöille. Niissä nimittäin suunnilleen aurinkokunnan kokoisella alueella tuotetaan energiaa enemmän kuin normaalissa linnunratajärjestelmässä eli galaksissa. Loppujen lopuksi päädyttiin siihen, että kvasaarin tarvitsema energiamäärä voitiin tuottaa vain jättiläismäisessä mustassa aukossa, joka saa ympäristöstään runsaasti uutta ainetta.

Toisaalta tiedettiin, että tähtien kehityksen lopputuloksena voivat olla valkoiset kääpiöt, neutronitähdet ja mustat aukot. Valkoisia kääpiöitä oli havaittu jo vuosisadan alkuvuosikymmenistä lähtien ja nyt myös neutronitähtiä. Jos neutronitähtiä on havaittu, niin varmaan tähdistä syntyneitä mustia aukkojakin on.

Tähdet ja avaruus -lehdessä avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on valmis koska tahansa lyömään vetoa sen puolesta, että maailmankaikkeus on pullollaan mustia aukkoja. Niitä tarvitaan havaintoja selittämään. Samaa mieltä on myös tohtori Kari Enqvist Teoreettisen fysiikan laitokselta Helsingistä. Hänen mukaansa suoria havaintoja mustista aukoista ei voi olla, mutta epäsuoria havaintoja on kyllä tehty.

___________________
Toimitukselle lisätietoja: Prof. Esko Valtaoja, puh. 02-2744251, dos. Kari Enqvist, puh. 09-1918438, tai dos. Raimo Keskinen, puh. 09-1918451. Tähdet ja avaruus 4/98.


Tähtitiede tiedotusvälineissä

Tähtitieteilijät ovat kohtuullisen tyytyväisiä suomalaisten tiedotusvälineiden tieteellisten kirjoitusten tasoon, kerrotaan viimeksi ilmestyneessä Tähdet ja avaruus -lehdessä. Kiitosta saavat etenkin Helsingin Sanomat ja Radio Ylen Ykkösen tiedetoimitus. Poliitikkojen tieteen tuntemus sen sijaan arvioidaan varsin likelle nollaa. Tähtitieteilijöille tiede on iloinen asia, vaikka se vaatiikin pitkäjänteistä uurastusta.

Suurin osa sanomalehtien tiedejutuista käsittelee lääketiedettä ja ympäristökysymyksiä. Mutta myös tähtitiede on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professorin Esko Valtaojan mukaan varsin hyvin esillä: - Taivaan ilmiöistä näyttää olevan helppo rakentaa näyttäviä ja kiinnostavia juttuja toisin kuin esimerkiksi fysiikasta.

Tähdet ja avaruus -lehdessä haastatellut tähtitieteen tutkijat ovat kaikki olleet usein toimittajien haastattelemina asiantuntijoina. He ovat myös jotakuinkin tyytyväisiä näin syntyneisiin juttuihin ja ohjelmiin. - Jotkut tutkijat etsivät itseään koskevista jutuista virheitä suurennuslasilla, mutta tavallisen lehdenlukijan kannalta asiaa ajatellen perusasiat ovat yleensä varsin hyvin esillä, Valtaoja pohdiskelee.

Helsingin yliopiston almanakkatoimiston päällikkö, dosentti Heikki Oja oli rakentamassa Ursan julkaisuohjelmaa 1970-luvulla. Eräänä kirjojen julkaisemisen motiivina oli tuolloin humpuukin vastustaminen. - Nyt asenteeni on tässä suhteessa muuttunut. Vastustamisella ei voiteta mitään. On tehtävä mielenkiintoisia ja myönteisiä juttuja, jotka on kirjoitettu vähintään yhtä hyvin kuin parhaat humpuukijutut, Oja pohdiskelee.

- Ihmisille on helpompi myydä mielikuvia, unelmia ja pelkoja kuin tietoa. Mutta kyllä tieteestäkin voi kirjoittaa kiinnostavasti. Se vaatii vain paneutumista ja taitoa, pohtii dosentti Jouko Raitala Oulun yliopistosta.

Kokemukset päättäjistä vaihtelevat tutkijoiden keskuudessa. Esko Valtaojan mielestä päättäjien asenne on täysin onneton. - Ehkä tässä on vieraannuttu puolin ja toisin. Yliopistossa ei ymmärretä kaikkia päättäjien reunaehtoja eikä byrokratia tunne tutkijoiden arkipäivää, pohdiskelee Jouko Raitala.

___________________
Toimitukselle lisätietoja: Prof. Esko Valtaoja, puh. 02-2744251, dos. Heikki Oja, puh. 09-19122942, dos. Jouko Raitala, puh. 08-5531945. Tähdet ja avaruus 4/98.


[Etusivu]  [Apua] [Hakemisto] [Uutta]