26.2.97 Webmaster

Ursan lehdistötiedote 1/97

Vapaasti tiedotusvälineitten käyttöön 26.2.1997

Kevään komeetta näkyy jo hyvin

 

Kevättalven odotetuin kohde, komeetta Hale-Bopp on juuri tulossa havaintojen kannalta parhaimpaan asemaansa tähtitaivaalla, kirjoittaa Kari Kuure uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä.

Lähimpänä meitä komeetta on 23.3., mutta silloinkin etäisyys on lähes 200 miljoonaa km. Lähinnä Aurinkoa komeetta on 1.4. Näinä aikoina komeetta näkyy parhaiten.

Komeetan löysivät amerikkalaiset tähtitieteen harrastajat Alan Hale ja Thomas Bopp jo heinäkuussa 1995. Erikoista tässä komeetassa on se, että se oli jo kaukana Auringosta ollessaan poikkeuksellisen kirkas, kerrotaan Ursan vuosikirjassa Tähdet 1997. Tämä saattaisi johtua siitä, että komeetta on ensimmäistä kertaa tulossa aurinkokunnan sisäosiin. Tällöin komeetassa on runsaasti helposti haihtuvaa ainetta, joka alkaa höyrystyä jo pienenkin lämpötilan nousun johdosta.

Hale-Boppin ydin on varsin kookas. Sen arvioidaan olevan läpimitaltaan 40 km, kun esim. Halleyn komeetan sydämen koko on vain kymmenkunta kilometria. Vuosi sitten taivaalla komeasti näkyneen komeetta Hyakutaken ydin oli vain parin kilometrin kokoinen, kirjoittaa dosentti Karri Muinonen Tähdet ja avaruus -lehdessä. Hän kertoo myös, että komeetat ovat aurinkokuntamme jäseniä aivan kuten planeetat ja asteroidit. Ne eroavat planeetoista epäkeskisten ratojen ja pienen kokonsa vuoksi.

Aurinkokuntamme uloimmaisessa osassa kaukana planeettojen ratojen ulkopuolella on valtava komeettavarasto, jota sanotaan Oortin pilveksi. Siellä arvioidaan olevan jopa biljoona komeetta, kirjoittaa dosentti Muinonen. Komeettapilven kokonaismassa lienee kuitenkin vain kymmenkunta Maan massaa.

Komeetat muodostuvat pääasiassa jäästä jota Aurinko haihduttaa synnyttäen komeetalle hunnun ja pyrstön. Näin komeetan sydän vähitellen pienenee ja voi lopulta kadota kokonaan.

Suomalaisetkin harrastajat ovat jo pitkään seuranneet komeetan tuloa. Sen kirkkauden nousu on seurannut varsin hyvin ennustetta, mutta pyrstö on vielä varsin vaatimaton päinvastoin kuin vuoden takaisella Hyakutakella. Komeetan lopullinen kirkkaus ja pyrstön pituus on aina arvoitus ja jännitys onkin tiivistymässä lähiviikkoina.

Komeetta Hale-Bopp on näkynyt tähän asti parhaiten aamutaivaalla. Se on jo niin kirkas, että ihmiset huomattuaan oudon utuiselta tähdeltä näyttävän kohteen taivaalla ovat soitelleet siitä Ursaan. Komeetta tulee yhä paremmin näkyviin myös iltataivaalla. Se on koko kevään klo 21 (normaaliaikaa) luoteessa ja näkyy parhaiten maalis-huhtikuun vaihteessa.

Lisätietoja: Dosentti Karri Muinonen, puh. (09) 19122941, tai Ursasta, puh. (09) 174048.


Taivas on kartan osoittamassa asennossa 10.3. klo 21 ja 25.3. klo 20. Komeetta Hale-Bopp on merkitty viidentoista päivän välein: h1 1.3., h2 16.3., h3 31.3., h4 15.4. ja h5 30.4. Planeetta Mars on merkitty paikassa M1 1.3. ja M2 1.4.

Pidä karttaa pääsi päällä siten, että ilmansuunnat sattuvat kohdalleen. Katkoviiva on ekliptika, jonka lähellä Kuu ja planeetat ovat. Kartta Hannu Karttunen/Ursa.


Komeetta Hale-Boppin paikka luoteishorisontissa Etelä-Suomessa 5.3. ja 10.3. noin kello 20.00. (Kartta Ursa).

Lisää karttoja Hale-Boppin näkymisestä Ursan Taivaalla tapahtuu -sivulla.


Tästä voit imuroida vapaasti julkaistavaksi kuvan komeetta Hale-Boppin ytimestä (n. 60 kt, avattuna n. 250 kt).

Kuvassa on komeetan ydin 3x3 kaariminuutin näkökentässä. Kuva on otettu Tuorlan 1,03 m teleskoopilla, joka on Suomen suurin. Aimo Sillanpää Tuorlan observatoriosta arvelee, että ytimestä on kuvanottohetkellä ollut juuri irtoamassa isohko palanen. Komeetalla ei ole terävää pyrstöä näkyvissä tässä mittakaavassa, vaan suihkua lähtee laajalla n. 270° alueella. Kuvassa pohjoinen on ylhäällä.

Kuvan yhteydessä on mainittava: Ursa/Tuorlan observatorio, Aimo Sillanpää, Leo Takalo ja Pekka Heinämäki.

Kuva otettiin 18.2.1997 klo 06:15.

 

 


[Etusivu]  [Apua][Hakemisto][Uutta]