Tulevat kirjat

Ursan uutuuksia 2019

Kirsi Lehto
Astrobiologia – Elämän edellytyksiä etsimässä
ilmestyy huhtikuussa

Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Maapallon elämä on saanut alkunsa jostakin pienestä ja heiveröisestä, yksittäisistä hyvin hauraista molekyyleistä. Luonnonvalinnan kautta elämä on kehittynyt loputtoman kestäväksi ja peräänantamattomaksi sinnittelijäksi, joka on säilynyt läpi mitä ankarimmista olosuhteista. Säilyneitä elämän linjoja ovat ne, jotka ovat pystyneet sopeutumaan suuriin ympäristön muutoksiin ja selviytyneet lajien välisessä kilpailussa.

Maapallon elämä on käynyt läpi useita pullonkauloja, joiden kautta on syntynyt kaikki eliökunnan monimuotoisuus, mukaan lukien yksi teknologinen ja kommunikoiva laji, ihminen. Elämää voi olla olemassa myös muualla, kenties oman aurinkokuntamme muilla kappaleilla tai kaukana muissa planeettakunnissa. Elämän synty vaatii sopivaa biokemiaa ja riittävästi energiaa ja aikaa. Millaista elämä voisi olla maapallon ulkopuolella? Mitä kaikkea pitääkään tapahtua, että elämää syntyy? Mitä vaaditaan, että elämä saa aikaan teknologisen, avaruutta valloittavan älykkään lajin?

Kirsi Lehto on väitellyt tohtoriksi Kalifornian yliopistossa Riversidessa vuonna 1989, minkä jälkeen hän on toiminut molekyylibiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa. Hän on mukana myös perusteilla olevassa Euroopan astrobiologian instituutin toiminnassa.

 

Pekka Teerikorpi
Kosmologian alkulähteillä – Tähtisumuja Einsteinin avaruudessa

”Maailmasta on aina kysytty asioita, joiden ihmettelystä mieli ei tahdo tulla kylläiseksi. 1900-luvun alussakin kysyttiin: Onko maailma äärellinen vai ääretön? Onko maailma ollut aina? Mitä kaikkea kaikkeus sisältää?”

Pekka Teerikorpi esittelee modernin kosmologian syntyä ja sen kehittymistä viime vuosisadalla. Sata vuotta sitten maailmassa ja tieteessä tapahtui suuria mullistuksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana Einstein, de Sitter ja Slipher julkaisivat uraauurtavia kosmologisia tuloksia ja muiden muassa Hubble, Friedmann ja Lundmark aloittivat uraansa.

Näiden tutkijoiden keskeiset julkaisut olivat irrallisia palasia kuvaan, joka ei vielä hahmottunut. Pian kuitenkin havainnot ja teoria alkoivat lähestyä samaa kohdetta, galaksien kansoittamaa avaruutta. Sen jälkeen kehitys on ollut valtaisaa, mutta kokonaiskuvassa on edelleen isoja pimeitä alueita. Kosmologian normaalitila on sellainen, että siinä avautuu yhä uusia arvoituksia.

Pekka Teerikorpi on kosmologian ja galaksien tutkija, joka on toiminut Tuorlan observatoriossa tutkijan ja professorin tehtävissä sekä akatemiatutkijana. Lukuisien tieteellisten artikkelien ja muiden kirjoitusten lisäksi Teerikorven kynänjälkeä on useissa yleistajuisissa teoksissa.