Kirjaudu tai rekisteröidy

Yhteystiedot

Tähtitieteellinen
yhdistys Ursa ry /
Ilmakehän optiset ilmiöt

Yhteyshenkilö:
Juha Ojanperä
Vähä-Hämeenkatu 8a A 14
20500 Turku
puhelin 050 358 5963
ilmakeha ät ursa.fi

Muut vastuuaktiivit »

Kanavat

YouTube RSS

Jääkiteistä

Jääkideterminologiaa

c-akseli

 

Heksagonisen jääkiteen pää- eli c-akseli. Pääakseli on kohtisuorassa jääkiteen päätytahkoihin nähden. Yleensä sen voi sanoa olevan myös väliprisman sivutahkojen välisten särmien suuntainen.

Millerin indeksissä, joka on kristallografien tapa käsitellä jääkiteen (ja muidenkin mineraalikiteiden) sivutahkoja, c-akselia edustaan neljäs indeksi: { a1 a2 a3 c }.

a-akselit

 

Heksagonisen jääkiteen kolme a-akselia (a1, a2 ja a3). A-akselit ovat jääkiteen päätyjen suuntaiset ja ovat 120° kulmassa toisiinsa. Ne ovat myös kohtisuorassa kulmassa pääakseliin nähden.

Millerin indekseissä a-akselit vastaavat kolmesta ensimmäisestä indeksistä: { a1 a2 a3 c }.

päätytahkot

 

Heksagonisen eli kuusisivuisen jääkiteen päätytahkot. Päätytahkot ovat samansuuntaisia jääkiteen a-akselien kanssa ja kohtisuorassa kiteen c- eli pääakseliin nähden.

Päätytahko ilmaistaan Millerin indekseillä { 0 0 0 1 }.

sivutahkot


Heksagonisen jääkiteen kuusi sivutahkoa. Sivutahkot ovat c- eli pääakselin suuntaisia eivätkä leikkaa sitä. Jokainen sivutahko leikkaa puolestaan kahta a-akselia ja on yhdensuuntainen yhden a-akselin kanssa.

Millerin indekseissä sivutahkoista "ensimmäinen" merkitään muodossa { 1 0 -1 0 }, toinen { 0 1 -1 0 } jne.

keskiprisma


Keskiprisma
. Heksagonisen jääkiteen kuusisivuista "perusrunkoa" kutsutaan usein myös prismaksi ja varsinkin pyramidijääkiteistä puhuttaessa käytetään nimityksiä kuten väli- tai keskiprisma.

pyramidipäät


Heksagonisen jääkiteen pyramidipäät. Oheisessa kuvassa pyramidipäät ovat täysiä, mutta se on luonnossa harvinaista. Käytännössä pyramidipäät ovat yleensä katkaistuja, jolloin pyramidi päättyy päätytahkoon.  Pyramidipinnat leikkaavat aina kahta a-akselia ja c-akselia. Pyramidipäädyn huippukulma on yleensä 56.142°. Myös muista pyramidikulmista on saatu viime aikoina halohavainnoista vihjeitä.

Millerin indekseissä ns. "ensimmäinen" pyramidisivu on { 1 0 -1 1 }

Jääkiteiden päätyypit

heksagoninen jääkide


Heksagoninen eli kuusisivuinen jääkide
. Tämä on vesijään tyypillisin kiteytymismuoto ja siitä kutsutaan myös jää Ih:ksi. Heksagonisella jääkiteellä on kaksi kuusikulmaista päätytahkoa ja kuusi suorakaiteen muotoista sivutahkoa. Vierekkäisten sivutahkojen välinen kulma on 120°. Heksagonista jääkidettä kutsutaan myös prismaksi.

pyramidijääkide



Pyramidijääkide
. On niin ikään heksagoninen jääkide, mutta kiteen päädyissä, joko molemmissa tai vain toisessa on pyramidit. Pyramidien välissä voi olla pätkä keskiprismaa tai sitten se puuttuu. Pyramidipäiden synnyttämät halot ovat kaikki harvinaisia.

ellipsijääkide



Ellipsijääkide
eli loivakulmainen pyramidijääkide. Edelleen heksagonisesta jäästä on puhe. Nämä ovat erikoisia kiteitä, jotka synnyttävät elliptisiä haloja Auringon ja ala-auringon ympärille.

Millerin indekseissä tavanomaiset ensimmäisen järjestyksen indeksit eivät riitä. Esimerkiksi puhutaan indekseistä kuten: { 1 0 -1 20}.

kuutiojääkide



Kuutiojääkide eli oktaedrinen jääkide
. Kuutiojää eli jää Ic on käytännössä aivan eri mineraali kuin heksagoninen jää ja kuuluu eri kidejärjestelmään. Näiden epäillään vanhasti ainakin kerran aiheuttaneen haloja taivaalle. Esiintyvät vain erittäin alhaisissa lämpötiloissa.

Heksagonisen jääkiteen nimityksiä ja yhteydet haloseurueisiin

tasasuhteinen jääkide



Tasasuhteinen jääkide
on yhtä pitkä kuin leveäkin eli kiteen akselisuhde eli c- ja a-akselin pituuksien suhde (c/a) on suurin piirtein yksi. Perusoletuksissa tasasuhteisen jääkiteen oletetaan asettuvan ilmassa satunnaisesti eli on vastuussa rengasseurueesta. Käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen, sillä tasasuhteinenkin kide voi asennoitua hyvinkin vakaasti.

pylväsjääkide

 

 

Pylväsjääkiteen (eli pylvään) pituus on suurempi kuin leveys. Toisin sanoen akselisuhde (c/a) on suurempi kuin yksi. Perusoletuksissa pylväskiteen ajatellaan asettuvan ilmassa pääakseli vaakasuoraan. Harvinaisempi asento on ns. Parry-asento. Pylväskide on siten vastuussa sivuava- ja Parry-seurueen haloista.

laattajääkide

 

 

Laattajääkiteen (eli laatan) leveys on suurempi kuin pituus. Akselisuhde (c/a) on siis alle yhden. Perusoletuksissa laattakiteen ajatellaan asettuvan ilmassa päädyt horisonttaalisesti, kuin korkealta pudotettu paperiarkki. Laattajääkide on vastuussa sivuaurinkoseurueen haloista.

laattamainen pyramidijääkide

 

Laattamainen pyramidijääkide (eli laattapyramidi) on matala pyramidikide, jonka akselisuhde on alle yhden. Ohessa on keskiprismalla varustettu variaatio. Asennoituu samoin kuin laattajääkidekin. On vastuussa laattapyramidi- eli parheliaseurueen haloista.

katkaistu kaksoispyramidi ilman keskiprismaa

 

Katkaistu kaksoispyramidi ilman keskiprismaa. Pyramidikiteellä ei välttämättä ole keskiprismaa. Nämä voivat olla matalia laattamaisia pyramidikiteitä tai sitten pyramidit voivat olla kokonaisia jolloin voidaan puhua aidosta kaksoispyramidista. Asennoituminen riippuu suuresti pyramidien pituuksista. Voi olla vastuussa pyramidirengas-, parhelia- tai jopa pyramidisivuavaseurueen haloista.

yksinkertainen pyramidijääkide

 


Yksinkertainen pyramidijääkide
. Toisinaan pyramidikiteellä ei ole kuin yksi pyramidi. Nämä ovat ilmeisesti yllättävän yleisiä kidenäytteistä ja halohavainnoista päätellen. Asennoituu ilmeisen usein laattajääkiteen tavoin. On vastuussa muutamasta laattapyramidiseurueen haloista.

pylväspyramidi

 

Pylväspyramidi on pyramidikide, joka on pylväsmäisen pitkä eli akselisuhde (c/a) on yli yhden ja pyramidipäät ovat pitemmät kuin keksiprisma. Se on pylväsjääkiteen tavoin asennoituva pyramidikide, Keskiprismaa ei välttämättä tarvitse olla lainkaan, jos pyramidipäät ovat riittävän pitkät. Kidetyyppi on vastuussa pyramidisivuavaseurueen haloista ja kenties joskus myös pyramidirengasseurueen haloista.

pyramidipylväs

 

Pyramidipylväs. Tämä on pylväskide, jossa on lyhyet pyramidipäät. Pylväspyramidiin verrattuna pyramidipäät ovat lyhyemmät kuin keskiprisma eli pylväs (=keskiprisma) on kiteen hallitseva. Kide asennoituu pylväskiteen tavoin. Vastuussa ainakin pyramidisivuavaseurueen haloista ja vielä havaitsemattomista Parry-pyramidiseurueen haloista.

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)