Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Planeettageologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman käsittelee teksteissään aurinkokunnan kiinteäpintaisia kappaleita kokoon ja määritelmään katsomatta.

Tuoreimmat kirjoitukset

RSS
Ceres – soodaa, suolaa ja salmiakkia
1.3.2023, kirjoittaja Teemu Öhman

Ceres on Marsin ja Jupiterin kiertoratojen välissä olevan asteroidivyöhykkeen suurin kappale. Läpimitaltaan se on noin 940 km ja massaltaan se on yksin vastuussa yli kolmanneksesta koko asteroidivyöhykkeen massasta. Se on myös ensimmäinen, uudenvuodenpäivänä vuonna 1801 löydetty asteroidi. Myöhemmin 1800-luvun alkupuolella löydettyjen asteroidien tapaan sitä pidettiin pitkään planeettana. Planeettageologien silmissä se on sellainen nykyisinkin.

Aurinkokuntauutisia vähänkään pidempään seuranneet muistavat varmasti Dawn-luotaimen lähestymisen kohti Cerestä talvella 2015. Jo vuonna 2003 Hubble-avaruusteleskoopilla löydetty kirkas täplä muuttui Dawnin kuvissa alieniauton ajovaloiksi. Lopulta Dawnin asetuttua Cereksen kiertoradalle ”ajovalot” paljastuivat koko Cereksen kirkkaimmiksi kohdiksi. Ne kuuluvat edelleen Cereksen kiinnostavimpiin pinnanmuotoihin.

Hubble-avaruusteleskoopin kuvia Cereksestä vuodelta 2003. Nämä olivat tarkimmat kuvat Cereksestä ennen Dawnia. Kuva:...
Iltatähden lumiraja
27.2.2023, kirjoittaja Teemu Öhman
Perjantai kallossa

Antiikin Kreikan mytologiassa iltatähti eli Hesperos oli aamunkoiton jumalattaren Eoksen ja tähtien jumala Astraioksen poika. Myös aamutähti Fosforos eli Eosforos oli...

Ryppyinen Kuu
1.2.2023, kirjoittaja Teemu Öhman

Kuu on kuulu kraattereistaan. Niitä on etenkin vanhoilla ylängöillä. Kuun meriä eli huomattavasti nuorempia basalttitasankoja on usein pidetty piirteettöminä ja joidenkin erhettyneiden mielestä...

Europan kraatterit, aineen suuri kiertokulku ja elämä
27.1.2023, kirjoittaja Teemu Öhman

Europa on Galileo Galilein tammikuussa 1610 löytämästä neljästä Jupiteria kiertävästä valopisteestä vähäisin. Läpimitaltaan (3122 km) se on vain hieman omaa Kuutamme (3476 km) pienempi....

Europa – laattatektoniikkaa biljardipallolla?
31.12.2022, kirjoittaja Teemu Öhman

Pian auringonlaskun jälkeen Padovassa tammikuun seitsemäntenä päivänä vuonna 1610 Galileo Galilei (1564–1642) suuntasi vielä uudenkarhean kaukoputkensa kohti Jupiteria. Vain viitisen viikkoa...

Keurusselän viilausta
27.12.2022, kirjoittaja Teemu Öhman

Kahdellatoista törmäyskraatterillaan Suomi on pinta-alaan suhteutettuna maapallon kraatteroitunein maa. Kraattereista Keurusselkä on Suomen suurin. Törmäyskraatterin sijasta sitä tosin voi...