Cygnus 2013: Aurinkoa ja kaivosretkeilyä

31.7.2013 klo 00.51, kirjoittaja
Kategoriat: Tapahtumat

Cygnus 2013Vuoden 2013 Cygnus-kesätapaaminen järjestettiin Vihdin Ojakkalassa leiri- ja kurssikeskus Enä-Sepässä. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Ursa ja Kirkkonummen Komeetta.

Cygnusten osallistujamäärät ovat taas kasvussa, sillä Cygnus 2013 keräsi 155 kävijää, jolla se kohoaa suurimpien Cygnus-tapahtumien joukkoon.

Pääosin sää oli aurinkoinen, jopa helteinen. Perjantaina saatiin kuitenkin jonkun verran ukkossadetta niskaan. Yöt olivat melko selkeitä jotain yläpilviä lukuunottamatta. Aurinko oli vahvasti muutenkin esillä päivätähden kuvaamisen ja havaitsemisen muodossa.

Ohjelma oli vahvasti esitelmäpainoittainen. Ammattiesitelmöitsijäksi oli saatu Kirsi Lehto Turun yliopistosta. Hän kertoi astrobiologian uusista tiekartoista. Jaostorasteja ei ollut tänä vuonna, sen sijaan kahtena päivänä työskenneltiin erityisissä minityöpajoissa.

Torstaista oli tehty erityinen retkipäivä, vaikka ekskursioita Cygnuksilla onkin jo muutamana aiempana vuonnakin tehty. Retkikohteena oli nyt Tytyrin kaivosmuseo, jossa vieraili yli 25 Cygnuksen osanottajaa. Retkikäytäntö jatkunee tulevillakin Cygnuksilla.

Tähtipäivien jäätyä tänä vuonna ilman järjestäjää Stella Arcti -palkinnot jaettiin Cygnuksen lauantai-illan ohjelmassa erityisen illallistarjoilun jälkeen. Tästä lisää erillisessä uutisessa.

Ks. myös
Cygnus 2013 -historiasivut 


Supernova galaksissa M74

29.7.2013 klo 16.15, kirjoittaja
Kategoriat: Muuttuvat tähdet , Syvä taivas

Kalojen tähdistössä sijaitsevasta M74-galaksista on löydetty supernova 25.7.  Kohteen koordinaatit ovat

rekt.  1 h 36 min 48,16 s
dekl. +15° 45′ 31,0″

Kohteen sijainti galaksin ytimestä on 93″ E 135″ S.  Supernovan on tunnus on SN 2013ej ja kirkkaus noin 12 magnitudia.

 


Ursa Minor 4/2013: Komeetta Holmesin pölyvana

25.7.2013 klo 01.00, kirjoittaja
Kategoriat: Ursa Minor

Ursa Minor 4/2013 -lehti ilmestyi heinäkuun lopulla. Kannessa on Hubble-kuva Abell 1689 -galaksijoukosta. Taka- ja sisäkansissa oli harrastajakuvia.

Lehden aiheita:

  • Komeetta Holmesin pälyvanan havaitseminen
  • Loppukesä asteroideja
  • Kelikalenteri
  • ATV 4 avaruusasemalla

Ursa Minor vuodeksi 2013

Ursa Minor -lehti voi taas tilata ensi vuodeksi. Hinta on 16 e (Ursan jäseniltä) ja 22 e (muilta). Vuodessa ilmestyy kuusi toinen kuukausi julkaistavaa numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilaaja saa alkuvuoden numerot kerralla. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html


Ursa Minor 3/2013: Halohuhtikuu ja talven säät

5.6.2013 klo 21.55, kirjoittaja
Kategoriat: Ursa Minor

Ursa Minor 3/2013 -lehti ilmestyi kesäkuun alussa. Kannessa on taiteilijan näkemys Kepler 62f-planeetasta. Takakannessa on V.–P. Käkösen ottama kuva supernova SN2013am:stä M65-galaksissa.

Lehden aiheita:

  • Halohuhtikuun yhteenveto
  • Loppuvuoden meteoriparvet
  • Pikkuplaneettojen tähdenpeittoja
  • Talven säät Helsingissä
  • Taikonautit avaruuteen

Ursa Minor vuodeksi 2013

Ursa Minor -lehteä voi tilata täksi vuodeksi. Hinta on 16 e (Ursan jäseniltä) ja 22 e (muilta). Vuodessa ilmestyy kuusi toinen kuukausi julkaistavaa numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilaaja saa alkuvuoden numerot kerralla. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html


Geostationaariset tekokuut jälleen näkyviin

9.10.2011 klo 10.14, kirjoittaja
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Geostationaarisia satelliitteja on mahdollista havaita lokakuun niiden ratatasot (ekvaattorin taso) ovat kohtisuoraan Aurinkoa kohti. Leveyspiiristä riippuen suoran auringonvalon aiheuttamia heijastuksia voi olla mahdollista havaita näissä satelliitteissa. Heijastumiset näkyvät satelliitin kirkastumisena.

Suomen leveyspiireillä paras havaintoaika on kolmisen viikkoa syyspäiväntasauksen jälkeen, 12.10. Aiemmat havaintoikkunat ovat kuitenkin opettaneet, että kirkastumisjakso on varsin laaja. Kannattaa siis kyttätä geoja jo viikkoa ennen ja viikko maksimin jälkeen. Havaitsemiseen mainio apuväline on esimerkiksi Heavensat-ohjelma.

Eteläisestä Suomesta katsoen geostationaariset satelliitit ovat noin
deklinaation -8° tasossa nauhana. Auringon laskettua Maan varjo liikkuu peittäen geostationaarisen toisensa jälkeen kirkastumisajanjakson aikana. Kirkkaimmillaan satelliitti on juuri ennen varjoon menoa tai juuri sen jälkeen. Tällöin satelliitti voi muutamaksi minuutiksi kirkastua jopa paljain silmin nähtäväksi, kirkkauteen 3-4 magnitudia.

Teksti: Antti Kuosmanen


Cygnus onnistui yli odotusten

26.7.2011 klo 02.40, kirjoittaja
Kategoriat: Tapahtumat , Yleiset jaostouutiset

Cygnus-2011 kesätapaaminen Jokioisilla onnistui yli odotusten. Tapahtumaan oltiin varsin tyytyväisiä, vaikka se jouduttiinkin kasamaan varsin lyhyessä aikataulussa alkuperäisen paikan peruunnuttua vasta huhtikuulla.

Kaiken kaikkiaan Cygnus keräsi noin 115 osanottajaa, joka on hyvä tulos, kun ottaa huomioon, että tapahtuman ilmoittautuminen ja verkkosivut avattiin vasta kesäkuussa.

Tämänkertaisen kesätapaamisen erityispiirteenä olivat vierailukohteet. Sekä Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatorio, että Uranuksen oma torni olivat noin kilometrin etäisyydellä tapahtumapaikoista. Uranuksen uudella tornilla vierailtiin kahteenkin otteeseen, torstaina ja perjantai-iltana.

Cygnuksen ohjelma sisälsi sekä perinteisiä että uusia elementtejä. Jälkimmäisiin voidaan laskea jaostojen ja yhdistysten pitämät pikaesitelmät perjantaina sekä jaostorastit lauantaiaamupäivässä. Esitelmissä puolestaan jaosto- ja harrastusasioiden lisäksi kuultiin avaruustekniikkaakin valmistavan DA Design Electronicsin esittely, pohdintaa Kaalin meteoriitin ja Kalevalan yhteyksistä sekä matkakertomus Himalajalle.

Jaostoista ja harrastusryhmistä kolmea lukuunottamatta kaikki muut osallistuivat Cygnukseen ainakin jollain työpanoksella.

Ohjelma kiinnosti osanottajia, sillä lähes jokaisessa esityksessä oli runsaasti kuulijoita. Myös hyvin ilmastoitu viileä esitystila varmaan houkutteli pois kuuman kosteasta ulkoilmasta.

Cygnuslaisia harmitti hiukan majoitus- ja toimintapisteiden välimatkat. ”Niihin tottui yllättävän nopeasti”, todettiin kuitenkin loppukeskustelussa. Merkittävimpiä puutteita olivat uimarannan ja yhteisen grillipaikan puuttuminen. Tälläiset toki oli, mutta vähän liian kaukana tapahtumapaikoista.

Sää oli pääosin hieno, joskin ajoittain varsin kuuma ja kostea. Sateelta ei kuitenkaan välttytty. Ukkoskuurot kastelivat tapahtuma-aluetta moneen otteeseen. Myrskybongareille tapahtumajakso oli kuitenkin tuloksekas.

Ks. Cygnuksen historiasivut

Yhteiskuva: Jorma Koski


Haukka ja Vuorinen jaostotoimikuntaan

26.7.2011 klo 02.21, kirjoittaja
Kategoriat: Yleiset jaostouutiset

Cygnus 2011 -tapahtumassa valittiin jälleen uusia jäseniä jaostojen yhteisiä asioita koordinoivaan jaostojen yhteistyöelimeen.

Erovuorossa olleiden Martti Muinosen ja Mika Aarnion tilalle valittiin Harri Haukka Espoosta sekä Samuli Vuorinen Helsingistä. Harri on aiemminkin ollut toimikunnasta ja on mm. havaintotorniverkon tiedottaja. Samuli on uusia jaostotoiminta-aktiiveja.

Jaostotoimikunnassa jatkavat edellisten lisäksi vielä seuraavan vuoden Marja Wallin ja Juha Ojanperä.

Jaostotoimikunta koordinoi jaostojen yhteisiä asioita, mm. Cygnus-tapaamisia, tukee jaostonvetäjiä toiminnassaan sekä tekee ehdotuksen Stella Arcti -palkittaviksi harrastajiksi.


Ursa Minor 1/2011: Auringonpimennys

5.2.2011 klo 10.28, kirjoittaja
Kategoriat: Ursa Minor

Ursa Minorin vuoden ensimmäinen numero 1/2011 ilmestyi helmikuun alussa 44-sivuisena lukupakettina.

Lehden pääteemana oli tammikuun 4. päivän osittainen aurtingonpimennys, joka näkyy kansien ja sisäkansien kuvatarjonnassa. Näistä kannessa on Jorma Mäntylän Tampereen Ursan tähtitornilla ottama kuva. Teemaa edustaa myös Panu Lahtisen mielenkiintoinen juttu pimennyksen valaistuksen mittaamisesta.

Sisäkansien kuviin oli päässyt myös joulukuun 21. päivän kuunpimennys, joka näkyi Suomessa huonosti.

Lehden muita aiheita:

  • Jupiterin ekvaattorivyö palautuu
  • (596) Scheila – törmäys vai komeetta
  • Celestia-laajennus Educatioanl Activities
  • Muuttujaharrastuksen tulevaisuus
  • Epsilon Aurigae: Pimennys päättymässä
  • Geminidit ja kvadrantidit
  • Tähdenpeittolehti uudistui
  • Lohikäärmeen syvän taivaan kohteita
  • Avaruuden rahtialukset liikkeellä

Ursa Minor vuodeksi 2011

Ursa Minor -lehti on tilattavissa ensi vuodeksikin hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuodessa ilmestyy kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html

Aktiivisimmat jaostoja avustaneet harrastajat saavat lehden jälleen ensi vuodeksi ilmaiseksi. Ilmaisvuosikiertojen saajat on julkaistu Ursa Minorin numerossa 6/2010 julkistetussa www-osoitteessa.


Lämmin sää helli ilmakehätapaamista

18.5.2010 klo 22.34, kirjoittaja
Kategoriat: Ilmakehän optiset ilmiöt

Ilmakehäharrastajat kokoontuivat 14.-16.5.2010 neljän vuoden tauon jälkeen jälleen yhteiseen tapaamiseen. Edellisen kerran Artjärvellä oltiin kansainvälisissä tunnelmissa, tällä kertaa ihan kotimaisin voimin.

Valitettavat poisjäännit verottivat osanottajamäärää, joka jäi vain 14:ään. Se ei kuitenkaan haitannut lämminhenkistä ja innostunutta ilmapiiriä. Tapaamisessa kuultiin useita kiinnostavia esityksiä ja vapaammalla ajalla tarinaa harrastuksesta riitti ja lämpimässä säässä päästiin myös hiukan katselmaan taivasta sekä istumaan grillinuotion ääressä.

Ohjelman sisältö oli halopainotteista, mutta viikonlopun aikana toki kuultiin myös yöpilvistä ja kameratekniikasta sekä puhuttiin hiukan myös verkkoasioista.

Jatkossa kokoonnutaan todennäköisesti vähän useammin, kenties jopa vuosittain.

Ks. myös


Kuupimennys näkyi vaihtelevissa olosuhteissa

2.1.2010 klo 17.39, kirjoittaja
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat , Sää ja havainto-olosuhteet

Uudenvuodenaaton 31.12.2009 osittainen kuunpimennys onnistuttiin näkemään laajoilla alueilla eteläistä Suomea huonoista sääennusteista huolimatta. Tapahtumaa havaittiin ja kuvattiin rakettien räiskeessä lähes kaikkialla pilviverhon läpi.

Pimennys näkyi selvästi. Varjo näytti tummalta ja myös Maan puolivarjo täysvarjon ympärillä oli selvästi näkyvissä, mikä loi vaikutelmaa oletettua suuremmasta varjosta ja sen epäterävyydestä. Puolivarjo havaittiin parhaimmillaan yli puoli tuntia ennen ja jälkeen osittaisen vaiheen.

On epäselvää, missä määrin täysvarjon tummuus on todellista pimennyksen tummuutta, ja mikä on Kuun valoisan osan ja varjon välille syntyvän voimakkaan kontrastin sekä pilviverhon vaikutusta. Varjon punertavan värisävyn puute sen sijaan on melko tyypillinen osittaisen vaiheen kontrasti-ilmiö.

Kuupimennys näkyi vaihtelevissa olosuhteissa. Paikoitellen taivas oli lähes selkeä lukuunottamatta ohutta yläpilveä. Toisaalla pilvisyys oli sakeampaa, josta Kuu vain ajoittain näkyi läpi tai sitten oli kokonaan pilvessä. Näkyvyyserot saattoivat olla lyhyilläkin etäisyyksillä suuria. Esimerkiksi Ilmajoella sää vaihteli 10 km:n matkalla pilvisestä lähes selkeään.

Ks. myös pimennyshavaintoja Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston sivuilta.

Kuva: Kari Kalervo.