Katso myös kuvia sivulta 1 ja sivulta 2.

Värikuvauskokeilut jatkuvat menestyksekkäästi. Tarvittava kuvankäsittelyteknikka alkaa nyt olla hallinnassa ja kohteista saadaan kuvia, joiden värit vastaavat tarkasti niiden alkuperäisiä värejä. Tälle sivulle on koottu kaksi värikuvaa galakseista NGC6946 ja Messier 74 sekä pienehkö planetaarinen sumu NGC40.

Syyskuun 15. otimme yhden "Medium Deep Surveyn", jolloin CCD-kamera valotti taivasta galaksin NGC1:n ympäristöstä yhden tunnin verran. Kuvan rajamagnitudiksi määrittelimme noin 22 ja kuvassa näkyy useita erittäin himmeitä galakseja, joita ei erota edes Palomarin digitoiduilta valokuvaslevyiltä.

Tämä on myös suoraan päältäpäin näkyvä spiraaligalaksi Kalojen tähdistössä. Vaikka kohde on suhteelisen kirkas, se ei näy pienellä kaukoputkella koska sen valo on jakautunut suurelle alueella ja näin olle sen pintakirkkaus on hyvin pieni. Galaksin komeat spiraalihaarat tulevat esiin ainoastaan valokuvissa. Kuvan väri-informaatio otettiin neljä päivää myöhemmin ja yhdistettiin kuvankäsittelyohjelmalla alkuperäiseen musta-valkoiseen kuvaan.

15.9.1999. CCD ST-7E, 2x2bin, valotusaika 3x900s. Värikomponentit: sininen 500s 3x3bin, vihreä 300s 3x3bin ja punainen 300s 3x3bin. Kuvaajina Marko Moilanen, Arto Oksanen ja Juhani Salmi.

Tämä suurehko galaksi sijaitsee Kefeuksen tähtikuviossa tähdistössä ja on tyypillinen esimerkki suoraan ylhäältä päin näkyvästä spiraaligalaksista. Sen pystyy havaitsemaan noin 15cm kaukoputkella mutta spiraalien suoraan näkemiseen vaaditaan jo suurempi kaukoputki. Kuvassa punaiset alueet ovat vetypilviä galaksin spiraaleissa.

19.9.1999. CCD ST-7E, 2x2bin, valotusaika 3x300s. Värikomponentit: sininen 500s 3x3bin, vihreä 300s 3x3bin, punainen 300s 3x3bin. Kuvaajina Marko Moilanen, Arto Oksanen ja Juhani Salmi.

Planetaarinen sumu NGC40

Tämä on pieni planetaarinen sumu Kefeuksen tähdistössä. Sumun erikoinen piirre on se, että se on väriltään lähes kokonaan punainen. Sumusta näkyy useita yksityiskohtia, joista voi päätellä sumun syntytapaa. Kuvan tarkennus ei ollut aivan kohdallaan mutta kuvankäsittelyllä (samalla algoritmillä jolla mm. Hubble-avaruusteleskoopin epäteräviä kuvia tarkennettiin) kuvasta saatiin tehtyä hyvä lopputulos.

19.9.1999. CCD ST-7E, Hi-resolution tila, valotusaika 2x300s. Värikomponentit: sininen 500s 2x2bin, vihreä 300s 2x2bin ja punainen 300s 2x2bin. Kuvaajina Marko Moilanen, Arto Oksanen ja Juhani Salmi.

Spiraaligalaksi NGC1

Tämä on pienehkö spiraaligalaksi Pegasuksen tähdistössä. Kuvaa on valotettu 4x15 minuuttia eli yksi tunti ja galaksi on siinä kuvan yläreunassa. Kuvasta erottuu huomattavasti himmeämpiä kohteita kuin Palomarin digitoidulla POSS2 -kartalla. Kuvan rajamagnitudi on noin 22. Suunnitelmissa on ottaa vielä tämän vuoden puolella noin 10 tunnin valotus jostain sopivasta kohteesta ja katsoa kuinka himmeitä kohteita tällä uudella teleskoopilla on mahdollista havaita.

15.9.1999. CCD ST-7E, 2x2bin, valotusaika 4x900s. Kuvaajina Marko Moilanen.